YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | ¿JAS YUJ YIʼAJ WOKOL SOK CHAM JA JESÚS?
¿Chamni maʼ merana?
Ja bʼa jabʼil 33, ja Jesús bʼa Nazaret milji. Ja yeʼn leji lom smul bʼa jelbʼi kaprechudo, mini naji syajal ja makʼji sok aji kʼe lokan teʼ. Sok jelni yiʼaj wokol ja chami. Pe ja Dyos ya sakʼwuk, sok 40 kʼakʼu tsaʼan, ja Jesús waj bʼa satkʼinal.
Ja loʼil it jel chamyabʼjeli tini wa xtaʼatik ja bʼa chane Evangelioʼik ja bʼa Yajkʼachil Testamento, ma juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Pe ¿merani maʼ ekʼ yibʼanal ja jaw? Ja it juni sjobʼjel jel tʼilan sok wa skʼana sjakʼjel. Pes yujni ta kechan kʼotel jun kwento, ja skʼuʼajel kiʼojtiki mini ay stojolil soka smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida bʼa jun kʼachinubʼ kechantani kʼotel jun wayichal (1 Corintios 15:14). Pe ta merani ekʼ ja jastik it, anto ayni kiʼojtik jun tsamal smajlajel. Ja yuj, ¿merani maʼ ja jastik wa xcholo ja Evangelioʼiki ma lomta loʼilik?
JA JAS ALUBʼALI
Ja Evangelioʼik tukni lek yuja poko loʼiliki, pes ja Evangelioʼiki tsʼijbʼunubʼal ja jastalni mero ekʼi. Jun sjejel, jitsan ekʼele wa staʼa tiʼal ja sbʼiʼilik ja mero lugarik bʼa wani xbʼobʼ ulataxuk man wego. Cha wa staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja ixuk winik bʼa yaluneje ja tsʼijbʼanumiki (Lucas 3:1, 2, 23).
Ja tsʼijbʼanumik ja bʼa bʼajtan soka bʼa xchabʼil siglo staʼawe tiʼal sbʼaja Jesús. * Ja jastal milji, jastalni wa xcholo ja Evangelioʼiki, wani slaja sbʼaj soka jastal wa xmilwaniye ja swinkil Roma ja bʼa tyempo jaw. Chomajkil, spetsanil ja jastik ekʼi cholubʼal jaman lek sok stojolil lek, sok wani xcholo ja bʼa jastik mi jel lek skʼulane ja nebʼumaniki (Mateo 26:56; Lucas 22:24-26; Juan 18:10, 11). Spetsanil ja it wa sjeʼa ja matik stsʼijbʼan ja Evangelio yalaweni ja smeranil soka jasa mero ekʼ sbʼaj ja Jesús.
¿SAKʼWI MAʼ MERAN JA JESÚS?
Anima jitsan wa skʼuʼane bʼa ajyini meran ja Jesús, ay jujuntik mini skʼuʼane ta sakʼwi. Sok ja meran snebʼumaniki mini cha skʼuʼane ja bʼajtanto (Lucas 24:11). Pe ochni skʼuʼuke yajni ja yeʼnleʼi sok pilan nebʼumanik yilawe ja Jesús bʼa tuktukil ekʼele. Sok bʼa jun ekʼele yilawe mas ja 500 ixuk winik bʼa tsomane lajan (1 Corintios 15:6).
Sok mini tʼun xiwel, ama xiwela sbʼaj oj yamjuke sok oj miljuke, ja nebʼumaniki yalawe yabʼ chikan machʼa ja sakʼwelal ja Jesús, sok tini chʼikane ja matik miljiyuji (Hechos 4:1-3, 10, 19, 20; 5:27-32). Lekbʼi ja Jesús mi meran sakʼwi, ¿oj maʼ skʼuluke ja jaw ja snebʼumaniki? Miniʼa. Ja smeranil sbʼaja sakʼwelal ja Jesús tolabida skʼuʼuneje lek ja matik wa xyalawe kʼotele snochumanik Jesús, soka it jach skʼuʼuneje ja bʼajtanto sok man wego.
Ja jastik wa xcholo ja Evangelioʼik sbʼaja xchamelal soka sakʼwelal ja Jesús tini ayiʼoj spetsanil ja jastik wa xmakuni bʼa merani jach ekʼi. Ta apaklay ja jastik ekʼi, ojni akʼuʼuk merani ekʼ ja jastik wa xcholo. Pe ja mas oj ya kʼokxani jani yabʼjel stojolil jas yuj ekʼi. Ja bʼa artikulo jakumi oj xchol ja it.
^ par. 7 Ja Tácito, bʼa pojki bʼa yojol ja jabʼil 55, stsʼijbʼan: «Ja Kristo, bʼa ti el ja matik wa sbʼiʼilane nochumanik bʼa Jesús, milji ja bʼa tyempo wan mandaranel ja Tiberio bʼa yeʼn ay xchol ja Poncio Pilato». Pilan ja matik staʼawe tiʼal bʼa Jesús jani ja tsʼijbʼanum bʼa roma Suetonio sok ja judío Josefo (bʼajtan siglo), sok ja Plinio el Joven, mandaranum bʼa Bitinia (skʼeʼulabʼil bʼa xchabʼil siglo).
