BʼA sutanal ja luʼumi ay relijyonik wa stimawe ja olomalik yiʼoje bʼa mi oj nupanuke, jastal ja Iglesya Católica Romana, ja iglesyaʼik ortodoxaʼik, ja budismo sok tuk relijyonik. Pe chomajkil, tuk wa skʼuʼane jani yuja it ikʼubʼale bʼa oj koʼuke mulal ja olomalik bʼa tuktukil relijyoni.

Ja yuj, sbʼejni oj jobʼ jbʼajtik ta tini elel bʼa Biblia ja timwanel bʼa mok nupanuke ja matik wa xyaʼteltaye ja Dyosi. Bʼa oj jnatik, la jpaklaytik bʼa kʼejan sok jastal pojxijan ja tikʼe pensar it soka jas wa spensaraʼan ja Dyosi.

Ja Encyclopædia Britannica wa xcholo, ja timjel bʼa nupanel «jani mok ajyuk wa cheʼum ma wa tatam, sok yuja jaw stekʼjel stajel ixuk ma winik, sok jachni wa skʼulan ja olomalik bʼa relijyoni ma jun nebʼuman». Ja bʼa jabʼil 2006, bʼa jun loʼil yaʼa ja bʼa wa stsomo sbʼaje ja sacerdoteʼik, ja papa Benedicto XVI ya slaj ja timwanel bʼa nupanel sok «jun kostumbre bʼa stulujanyi bʼa jun tyempo ajyiye sakʼan ja Jekabʼanumiki».

Pe ja timwanel nupanel mini skʼulane ajyi ja bʼajtan snochumanik Kristo. Wa x-alxi ja iti yujni ja jekabʼanum Pablo, bʼa ajyi sakʼan ja bʼa bʼajtan siglo, yalayabʼ ja yaʼtijumik Dyos oj jakuke winik sok yaljelik bʼa «tantic pucuj» bʼa oj sjom yolome ja ixuk winiki, bʼa oj yal-e «que mi sbʼejuc ja nupaneli» (1 Timoteo 4:1-3).

Tixani waj bʼa xchabʼil siglo yajni kʼe skʼuluke ja it ja iglesyaʼik bʼa wa xyalawe snochumane Kristo, bʼa mas tsaʼan kʼot stsom sbʼaje jastal Iglesya Católica Romana. Cha wa slaja sbʼaj soka jastik ya kujlajuk ja Imperio romano, bʼa yawe el tuktukil mandar bʼa mok kʼulaxuk sbʼaja stajel jun ixuk ma  winik, bʼa wa xcholo ja libro Celibacy and Religious Traditions.

Soka sigloʼik snabʼajanyiʼi, ja stsomjele ja olomalik bʼa tuk iglesyaʼik sok ja matik wa sbʼiʼilane Pagreʼik bʼa Iglesya kʼe spuk-e ja timwanel bʼa nupanel sbʼaja sacerdoteʼiki. Wa skʼuʼane wayel sok jun ixuk wa sjomo ja ixuk winikeʼi sok mi slaja sbʼaj soka cholalik yiʼoj ja olomaliki. Ama jachukuk, soka jastal wa xyala ja Encyclopædia Britannica, «ja bʼa siglo diez ajyitoni jitsan sacerdoteʼik sok obispoʼik, bʼa ayni xcheʼume».

Ja timwanel nupanel sbʼaja sacerdoteʼik yaweyi mas stʼilanil ja bʼa sTsomjelik skʼulane bʼa Letrán, bʼa Roma bʼa jabʼil 1123 sok 1139. Sok man yan kʼakʼu, jachʼtoni wa skʼulane ja Iglesya Católica. Yuja jach skʼulaneʼi, ja Iglesya mini xchʼaya ja yip sok ja takʼin yiʼoji, yujni ja pagreʼik nupanele bʼobʼ yaʼekanyi ja yuntikile ja jastik bʼa Iglesya.

Ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos sbʼaja timwanel bʼa nupanel tini kanel tsʼijbʼanubʼal bʼa Yabʼal, ja Biblia. Ja tiw wa xbʼobʼ jkʼumuktik ja jas yala ja Jesús sbʼaja maʼ mi xnupani jastalni ja yeʼn bʼa oj «bob scʼuluc ja jas huas scʼana ja Dios» (Mateo 19:12). Ja bʼa junxta pensar jaw, ja jekabʼanum Pablo yala sbʼaja kʼuʼumanik Dyos matik snochowe ja smodo, bʼa stsaʼawe mi oj nupanuke, jani bʼa ‹skoltajel ja cristiano› (1 Corintios 7:37, 38; 9:23).

Pe ja Jesús soka Pablo mini stimawe ja yaʼtijumik Dyos bʼa mok nupanuke. Ja Jesús xchiktes ja solteroʼili juni «majtanal» bʼa mi spetsaniluk ja nochumanik ayiʼoje. Yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi sbʼaja matik mito nupaneluke, yala: «Jaxa maʼ mito xnupaniye, eso sí, ja Cajualtiqui mi ni jun mandar yaa can sbaj ja yenlei. Pero oj cala huabyex jasuncʼa huax cʼulan pensar» (Mateo 19:11; 1 Corintios 7:25).

Chomajkil, ja bʼa Biblia wa xtaʼatik bʼa jitsan yaʼtijumik Dyos nupaniye, june ja bʼa yeʼnle tey ja jekabʼanum Pedro (Mateo 8:14; Marcos 1:29-31; 1 Corintios 9:5). Sok jastalni ja bʼa bʼajtan siglo ja koʼel mulal sok ixuk winik jelni xkʼulaxi ja bʼa styempo ja romanoʼiki, ja yuj ja Pablo stsʼijbʼan sbʼaja yaʼtijum Dyos nupanel bʼa ay xcholi, «sbejni quechan june ja xcheum oj ajyuc» sok ja «yuntiquili oj scʼuuc ja yabali» (1 Timoteo 3:2, 4).

Mi kechanta lom nupanel bʼa mi oj staʼ sbʼaje, pes ja Biblia jaman lek wa xyala: «Ja winiki tʼilan oj ya‘ sbʼaj sok ja ixuki». Chomajkil wa xyala ja bʼa yojol ja nupaneli «mok apil abʼajex» (1 Corintios 7:3-5, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja yuj, ti wa xchiknaji lek ja timwanel bʼa nupanel mini jawa skʼana ja Dyos sbʼaja yaʼtijumiki sok mini tʼilanuk sbʼaja matik ay xcholi.

Anto, ta ja timwanel bʼa nupanel mi tʼilanuk, ¿jas yuj ja Jesús sok ja Pablo yalawe lekni kanel soltero? Yujni ja maʼ mito nupaneluk wa xbʼobʼyuj wajel chikan bʼaʼa bʼa xcholjel ja lekil rasoni. Ja solteroʼiki jelni ja jas oj bʼobʼ skʼuluke bʼa yaʼteltajel mas ja Dyosi yuja mey yiʼoje chamkʼujolik jastal june maʼ nupanelxa (1 Corintios 7:32-35).

La kiltik ja jas skʼulan ja David, bʼa xchonabʼil México, june maʼ yaʼakan ja yaʼteli ama wa xtupji lek, bʼa oj wajuk bʼa jun yal komon bʼa Costa Rica bʼa oj waj sjeʼ bʼa Biblia. ¿Lek maʼ yila ja kanel solteroʼili? «Lekniʼa, xchi ja David. Mini pasiluk kʼajyiyon bʼa pilan kostumbreʼik ma bʼa tuk sakʼanil, pe yuja jtuchʼil wa xtalna jbʼaji, mas wego kʼajyiyon».

Pilan akʼix sbʼiʼil Claudia, waj bʼa pilan lugar bʼa wa xkʼanxi mas koltanel, ja yeʼn yala: «Jel xkiʼaj gusto ja jas wa xkʼulani. Yajni wa xkila jastal wa stalnayon ja Dyosi, mas kʼubʼan wala ajyiyonsok».

Ajyel solteroʼil tʼilan mok yawi wokol. Jastalni yala ja Claudia: «Ja smeranili mi yajnaluk ta solteroʼa maʼ nupanela; jelni gusto oj ajyan ta waxa wayi ja mas lek bʼa weʼna ja Jyoba wa Dyosi» (Salmo 119:1, 2).