Ja Arco bʼa Tito ayiʼoj chabʼ niwak yojyalik bʼa wa senyaʼan ekʼ jun jasunuk jel chaʼanyabʼal. Pe tʼusan wa snaʼawe ja it tini chʼikan soka jas wa xyala ja Biblia. Ja Arco bʼa Tito wani sjeʼa janekʼto chaʼanyabʼal ja Biblia, pes jachni ekʼel yibʼanal ja jas tsʼijbʼunubʼali.

Ja bʼa jabʼil 30 bʼa jtyempotik, ja yip ja smandaranel ja Roma wa xkʼot man Britania sok Galia (Francia) man Egipto, sok spetsanil ja lugarik yamanyuj mastoni lek wa xtaxye yuja jastal ajyi. Pe ay jun lugar bʼa najat ay bʼa wani xya wokolanuk ja chonabʼ Roma: ja kʼokuman chonabʼ Judea.

Jun libro wa xcholo: «Jel tʼusan ja lugarik jastal ja chonabʼ Judea bʼa mini lek xyila sbʼaje soka mandaranumik ja bʼa mandaranel bʼa Roma. Ja judíoʼik tajkel aye yuja matik ay xcholi mi judíoʼuke sok mi skisawe ja skostumbreʼe. Sok ja Roma mini lek xyila ja mi skʼuʼane ja judíoʼik» (Encyclopedia of Ancient Rome). Sok jitsan bʼa yeʼnle wane smajlajel oj jul jun koltanum politiko bʼa oj ajuk eluke libre ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma sok aya kumxukyi ja jastal wa xtax ajyi ja Israel. Pe ja bʼa jabʼil 33, ja Jesukristo yala ojni ajuk chʼaysnajel ja Jerusalén.

Ja Jesús yala ja jas oj ekʼuk: «Pero oja huilex oj jacuc ja cʼacʼu ja hua condraexi oj soybayex. Lotʼobal oj ajyanic. Oj ni snolcʼabuquexa. Sacbanban oj cananic ja ba luumi, jerusaleño jumasa. Oj ni chʼac miljanica. Ja ba yoj achonabilexi mi ni jun ton oj can latzan» (Lucas 19:43, 44).

Ja jas yala ja Jesús jelni chamyabʼye ja snebʼumaniki. Ekʼ chabʼ kʼakʼu, yajni wane skʼeljel ja templo bʼa Jerusalén, june bʼa yeʼnle yala: «Maestro, qʼuelahuil ja snajtzil jumasa ja templo. ¡Jel tzamal juntiro ja stojnali!». Sok meraniʼa, pes wani xnaxi jujuntik ja bʼa tonik bʼobʼel soka templo ayiʼoj junuk 11 metro ja snajtili, 5 metro ja slechanili sok 3 metro ja xchaʼanili. Pe ja Jesús yala: «Eso sí, jel tzamal huaxa huilahuex pero oj jacuc ja cʼacʼu mi ni jun ton oj can latzana. Polvo oj chʼac can spetzanil» (Marcos 13:1; Lucas 21:6).

Sok cha yala: «Cuando huaxa huilahuex ja Jerusaleni lotʼobal xa yuj ja soldado jumasa, yuj ni oj xa chʼacjuque con todo xchonabilea. Jaxa matic tey ba Judea, mas lec aa xa huajuque ajnel ba huitz. Jaxa matic tey ba yoj chonab ba Jerusaleni, mas lec a eluque ja tihui. Jaxa matic tey ba huitzi, moc xa lom cumxuque ba yoj chonabi» (Lucas 21:20, 21). ¿Kʼot maʼ smeranil ja jas yala ja Jesús?

Ja judíoʼik ajyiye 33 jabʼil ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma. Sok kʼot ja jabʼil 66, ja maʼ ay xchol bʼa Judea, Gesio Floro, yelkʼan takʼin ja bʼa templo. Kechanta yuja jaw, ja judíoʼik kʼokumaniki wegoxta ochye ja bʼa Jerusalén, chʼak smil-e ja kʼakʼanumik bʼa Roma sok yalawe librexa aye ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma.

Pe junuk oxe ixaw tsaʼan, mas ja 30,000 kʼakʼanumik romano, tojubʼale yuja Cestio Galo, wajye man Jerusalén  bʼa xchʼayjel snajel ja kʼokumaniki. Ja romanoʼik ochye ja bʼa chonabʼi sok sjomowe ja sbardaʼil ja templo, pe junta chʼaykʼujol kumxiye. Yuja stajkeleʼi, ja judíoʼik kʼokumaniki yiʼaweyi spatik ja kʼakʼanumiki. Sok yuja it, ja snochumanik ja Jesús bʼobʼ snoch-e ja srasoni bʼa spakjel ajnel man witsik, man skʼaxil ja yok jaʼ Jordán (Mateo 24:15, 16).

Pe ja bʼa jabʼil jaki, ja Roma cha stsomo ja skʼakʼanumik bʼa tiroʼanel soka Judea sok yeʼnani tojwani ja olomal kʼakʼanum Vespasiano sok ja yunin Tito. Pe tʼusan tsaʼan yajni cham ja mandaranum Nerón, bʼa jabʼil 68, ja Vespasiano kumxi man Roma bʼa yeʼn oj yikan ja mandaraneli, sok ja tiroʼaneli tixa kan bʼa skʼabʼ ja Tito, bʼa yeʼnani wan stojel junuk 60,000 kʼakʼanumik.

Bʼa junio bʼa jabʼil 70, ja Tito yalayabʼ ja skʼakʼanumik a-skʼuts-e ja teʼaltik bʼa Judea bʼa stsʼapjel teʼ jach josubʼal ja sniʼi bʼa sjoyanil ja Jerusalén, bʼa junuk 7 kilometro. Junuk oxe ixaw tsaʼan, ja romanoʼik chʼakta yawe eluk ja jasunuki sok stsikaweta ja chonabʼi sok ja templo. Jastalni yala oj ekʼuk ja Jesús, mini jun ton kan latsan (Lucas 19:43, 44). Soka jastal paklubʼal, «junuk 500,000 ixuk winik chamye ja bʼa Jerusalén sok ja bʼa lugarik yamanyuj ja país».

Ja bʼa jabʼil 71, ja Tito kumxi bʼa Italia, sok ja swinkil chonabʼ Roma skʼulaneyi jun niwan kʼin. Yibʼanal ja ixuk winik chʼak eluke ja bʼa kayeʼik bʼa skʼintajel june ja bʼa kʼakʼanel mas chaʼanyabʼalil sok mi ilubʼal ja bʼa tyempo jaw.

Ja ixuk winik jeltoni cham yilawe ja jastik junuk jel chaʼan stsʼakol wane yiljel wan ekʼel ja bʼa kayeʼik bʼa Roma. Wane yiljel jastal kichubʼal ja barkoʼik ijijani, niwak karretaʼik bʼa wa senyaʼan kʼakʼanelik sok jastik yiʼawejan ja bʼa templo bʼa Jerusalén.

Ja bʼa jabʼil 79, yajni cham ja stati, ja Vespasiano, yeʼnxani ochkan mandaranum ja Tito, pe kechanta chabʼ jabʼil tsaʼan, jun ita chʼaykʼujol chami. Ja Domiciano, ja smoj-alijel, och mandaranum sok tʼusan tsaʼan ya kʼe jun arco bʼa senyaʼan ja skʼulan ganar ja Tito.

Ja bʼa jabʼilik, jitsan mil paxyalanume jeltoni cham xyilawe ja Arco bʼa Tito yajni wa xwaj yil-e ja jemel naʼitsaltik sbʼiʼil Foro romano. Jujuntik jel tsamal xyilawe yuja jel tsamal kʼulubʼali; tuk, wa xyilawe bʼa yajel jul jkʼujoltik ja janekʼto yip ajyiyuj ja mandaranel bʼa Roma, sok pilan, wa xyilawe jun senya bʼa yajel jul jkʼujoltik ja aji koʼ luʼum ja Jerusalén sok ja stemplo.

Pe bʼa jun lekil paklanum bʼa Biblia, ja Arco bʼa Tito ayni jun stojolil. Juni poko jasunuk wa xya jul skʼujole ja jas yala oj ekʼuk ja Biblia bʼa kʼotni smeranil, bʼa june wa xbʼobʼ sjip skʼujol sok ti jakel bʼa Dyos (2 Pedro 1:19-21).