Jastalni kilatik ja loʼlaji ja Creso yuja dyos Delfos, bʼa aljiyabʼ oj skʼul ganar ta waj tiroʼanel soka Persia, ja Biblia wa staʼa tiʼal jun mandaranum bʼa Persia bʼa kʼotni smeranil yibʼanal ja jas yala.

Junuk 200 jabʼil bʼajtanto oj pojkuk ja mandaranum it, ja aluman Isaías yalaxa jun winik sbʼiʼil Ciro oj xchʼaysnajel ja chonabʼ Babilonia sok jastal mero oj skʼuluk.

Isaías 44:24, 27, 28. «Ja it ja jas wa xyala ja Jyoba [...] Ja Maʼ wa xyala yabʼ ja xchaʼanil ja jaʼi: ‹Ochan tabʼanan, sok oj ka takuk spetsanil jawa yok jaʼi›; ja Maʼ wa xyala sbʼaja Ciro: ‹Yeʼn ja jtalnachej, sok ja yeʼn oj skʼuluk tsʼikan lek spetsanil ja jas wa xkʼana›; ja Maʼ wa xyala sbʼaja Jerusalén: ‹Ojni cha tojbʼuk›, sok jaxa templo: ‹Ojni ajuk och jawa kujlayubʼi›».

Ja choluman griego Heródoto xcholo ja kʼakʼanumik bʼa Ciro spilawe ja yok jaʼ Éufrates, ja tey bʼa sjoyanal ja chonabʼ Babilonia. Yuja jach skʼulani, bʼobʼni ochuke ja bʼa chonabʼ bʼejyel soka kʼakʼanumik ja bʼa yok jaʼi. Yajni skʼulan ganar, ja Ciro ya el libre ja judíoʼik matik mosoʼay ja bʼa Babilonia sok ya kumxuk bʼa Jerusalén bʼa oj skʼuluke yajkʼachil ekʼele ja chonabʼ, yujni 70 jabʼilxa chʼayubʼal snajel.

Isaías 45:1. «Ja it ja jas yalunej ja Jyoba sbʼaja maʼ stsaʼuneji, ja Ciro, ja maʼ jyamunej lek ja stojol skʼabʼi, bʼa keʼn oj ka bʼa yibʼ skʼabʼ ja chonabʼiki, bʼa jachuk keʼn oj japyi ja yip ja mandaranumiki; bʼa sjamjel bʼa stiʼ sat ja Ciro ja chabʼ slam ja pwertaʼiki, sok bʼa mini oj lutxuk ja niwan pwertaʼiki».

Ja persaʼik tojxta ochye ja bʼa chonabʼ kanel jaman ja niwak pwertaʼik yuja xchʼay skʼujole stalnajel ja kʼakʼanumiki. Lekukxta ja swinkil Babilonia snaʼukexta ja jas oj skʼuluk ja Ciro, ojni slut-e ajyi spetsanil ja pwertaʼik ja bʼa yok jaʼi. Yuja mi snaʼawe, ja chonabʼ aji xchʼaysnajel.

Ja it kechanta june ja bʼa jitsan jastik wa xyala oj ekʼuk ja Biblia sok jachni chʼak ekʼuk yibʼanal ja jastal alubʼali. a Ja stukil soka jas wa xyalawe ja kʼintanumiki, jitsan ekʼele jaʼ wa xyaʼawe kʼot sbʼaj ja skʼulubʼal dyose, pe ja jas wa xyala ja Biblia ti jakel bʼa Dyos smeranil, pes «man skʼeʼulabʼil yalaxajan ja jas oj ekʼuki, sok jitsan tyempo bʼajtanto lek ja jastik junuk mi ekʼeluki» (Isaías 46:10).

Kechanta ja Jyoba, ja Dyos smeranil, wa xbʼobʼ yal jachuk. Ja sbʼiʼil wa stojolan: «Yeʼn wa skʼulan  akʼotuk», ja it wa sjeʼa bʼa wani xbʼobʼyuj yaljel ja jas oj ekʼuk sok yajel kʼotuk ja jastal wa skʼana. Ja it wa xya jipjkʼujoltik lek ja Dyos ojni ya kʼotuk ja jas wa skʼapa.

¿Wan maʼ xa kʼana oja naʼ ja jas wa xyala ja Biblia oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki? Ayxa junuk 2,000 jabʼil, ja Biblia yalunejxa ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» jelni oj ajyuk wokol. Pe ¿jas wa xkʼan yal ja «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘»? Mi jaʼuk ja xchʼakelal ja Luʼumi ma ja swinkili, jani ja tiroʼanelik, ja tʼenwanel soka wokolik wan ekʼel sbʼaj ja ixuk winik bʼa ayxa jitsan jabʼil. La jpaklaytik jujuntik jasunuk oj ekʼuk ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» wa xyala ja Biblia.

2 Timoteo 3:1-5, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi. «Na‘a lek ja iti. ja stza‘anil kʼakʼu jumasa‘ oj ajyuk tzatz lek. oj ajyuk ixuk winik jel tʼutʼ. yajtatakʼin. niwan wa xya‘a sbʼaje‘. wa stoyo sbʼaj ye‘n‘ita. utwanum. mi skʼu‘an ja snan stati. mi xya‘a tzʼakatal. mi skʼu‘an. mi syajta. jel chʼu‘uy ja yaltzile‘i. lajan sok pukuj. mi skʼajtes sbʼaj. ixtalanum. mi syajta ja bʼa Ieki. wa xyi‘aj spatik ja smoj jumasa‘. jel kʼakʼ ja smodo. wa skʼulan sbʼaj niwanil. jel paxyalanum. mi syajta ja dyosi. wa xyalawe‘ wa skisawe‘ ja relijyoni. yujxta mi skʼulane‘ ja jastik wa xyalawe‘i. paka ajnel ja ixuk winik iti».

¿Ay maʼ bʼa awilunej jachuke ja ixuk winiki? ¿Mi maʼ meranuk aytik sok ixuk winik bʼa jel stoyo sbʼaje sok kechan yeʼn wa syajtay sbʼaje sok slejel takʼin? ¿Jel kʼakʼe sok mi x-ochye akwerdo? Ayniʼa, chomajkil ayni awilunej jastal jitsan untik mi kʼuʼabʼal wa x-ajyiye soka snantateʼi sok ja ixuk winik jani mas wa xwaj skʼujole ja jastik junuk yuj slejel ja Dyos. Sok wanxta ipaxel.

Mateo 24:6, 7. «Oja huabyex yabalil ja guerra. Jaʼ mero oj sloiltaye ja guerra ja cristiano jumasa [...]. Ja lugar jumasa, puro coraja oj yil sbaje. Ja gobierno jumasa oj ochuque pleito».

Soka jastal kʼotel paklubʼali, man kʼejan ja 1914, ayxa mas ja 100 miyonik chamele yuj smul ja guerraʼik sok ja tiroʼanelik, bʼa ekʼxel ja janekʼ swinkil yiʼoj jitsan paisik. Pensaraʼan janekʼto syajal, okʼel sok wokol yaʼunejkan ja jitsan matik chameleʼi. Pe ¿yuja it yata maʼ kʼotuke tekʼan ja guerra ja chonabʼiki?

Mateo 24:7. «Jel oj ajyuc ja huaini».

Ja programa bʼa yajel waʼelal ja bʼa luʼumkʼinali yala: «Ja luʼumkʼinali wa xbʼobʼ smakʼlay ja jitsan swinkili, pe 815 miyonik ixuk winik, june ja bʼa bʼalune, mini ay sbʼaʼal slukume ja wa xwaj wayuke. June bʼa oxtike mi xwaʼye lek». Yibʼanal ja jabʼilik wa xchamye yuja waʼini mas ja oxe miyonik yal untik.

Lucas 21:11. «Xihuel ja sbaj oj ajyuc ja templori».

Junuk 50,000 templor wa x-ajyi jabʼil jabʼil bʼa wani xyabʼye lek wa xnijki ja ixuk winiki sok 100 wa sjomokan ja naʼitsik. Chomajkil, tʼusan mi spetsanil ja jabʼilik wa x-ajyi jun tsatsal templor. Soka jastal kʼotel paklubʼali, bʼa yojol ja jabʼil 1975 sok man 2000, ja tsatsal templori smilunej 471,000 ixuk winik.

Mateo 24:14. «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari. Cada lugar oj chʼac cholxuc yabye ja suinquili. Cuando chʼac ta pucxuqui, ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita».

Ja bʼa jtyempotik, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ayxa mas ja 8 miyonik bʼa wane xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno bʼa Dyos bʼa mas ja 240 paisik, tʼusan mi yibʼanaluk ja luʼumkʼinali. Ja rason it wa xmaklaxi bʼa niwak chonabʼik sok bʼa yal lugarik najatik lek, bʼa yaxkʼulik sok bʼa witsaltik. Chomajkil ja Biblia wa xyala, yajni yilata ja Dyos chʼakta cholxuk lek, «ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo». ¿Jas wa stojolan ja it? Jani wa stojolan ja xchʼakelal ja gobyernoʼik bʼa luʼumi sok oj ajyuk jun yajkʼachil Gobyerno, jani bʼa Dyosi. ¿Jastik slekilal oj yijan ja Gobyerno it? Nocho skʼumajel bʼa oja taʼ ja sjakʼjeli.