¡JUNI TSAMAL SMAJLAJEL JA IT! Ja jKʼulumantiki skʼapunej oj ajyukotik sakʼan tolabida ja bʼaytiki, ja bʼa Luʼumi. Pe jitsan mi skʼuʼane oj ekʼuk ja it. Wa spensaraʼane ojni kʼotuk ja tyempo oj chamkotiki yujni jachuk ja jsakʼaniltiki. Tuk wani skʼuʼane ojni ajyukotik sakʼan bʼa tolabida, pe ti bʼa satkʼinal ja yajni chamtikta. ¿Jas la chiʼ ja weʼn?

Bʼajtanto oj katikyi sjakʼjel, la jpaklaytik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja sjobʼjelik it: yuja jastal kʼulubʼalotik, ¿janekʼ maʼ tyempo oj ajyukotik sakʼan? ¿Jas yuj ja Dyos skʼulan ja Luʼumi sok ja ixuk winiki? ¿Jas yuj wala chamtik?

Bʼa yibʼanal ja jastik skʼulunej ja Dyos ja bʼa Luʼumi, ja keʼntiki jel tsamal kʼulubʼalotik. ¿Jastal? Ja Biblia wa xyala kechanta keʼntik kʼulajitik jastal ja splanta ja Dyosi (Génesis 1:26, 27). ¿Jas wa stojolan ja it? Wa stojolan ja Dyos skʼulanotik soka tsamal smodoʼik yiʼoji, jastal ja yajtanel sok skʼulajel ja toji.

Mi kechanuk ja jaw, wa xpensaraʼantik, wa xnaʼatik ja jas leki soka mi lekuki sok skʼanjel snajel sbʼaj ja Dyos sok yamigoʼajel. Ja yuj, jel tsamal xkilatik ja janekʼ sniwanil ja sutsatkʼinali soka jastik jel tsamal skʼulunej bʼa Luʼumi, ja jastik jel tsamal bʼobʼeli, ja kʼini sok ja poesía. Pe ja jas jel chaʼanyabʼal bʼa keʼntiki jani yuja wa xkʼanatik stoyjel ja jKʼulumantiki. Spetsanil ja jastik it wa sjeʼa jeltoni chaʼanyabʼal kʼulajitik ja keʼntik yuja chanteʼik bʼa luʼumi.

Pensaraʼan ja it: Ta ja Dyos wa skʼana kechan oj ajyukotik sakʼan jujuntik jabʼil, anto ¿jas yuj tsamalxta skʼulanotik sok xchapawotik bʼa snebʼjel bʼa tolabida? Yujni wa skʼana oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltik bʼa Luʼum.

Jujuntik wa xyalawe ja Dyos mini skʼana ajyi ja ixuk winik oj ajyuk sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Wa xyalawe ja jluʼumtik ekʼum bʼej ita ay sok juni lugar bʼa wa x-aji och probar ja ixuk winik bʼa oj yil ta wani sbʼajine oj wajuke bʼa satkʼinali. Pe ta jachkʼa, ¿mi maʼ yeʼnuk smul ja Dyos ja jastik malo wan ekʼel ja bʼa Luʼumi? Pe ja it mini slaja sbʼaj soka jastal mero ja smodo ja Dyosi. Ja Biblia wa xyala jastal ja yeʼn: «Spetsanil ja sbʼeji tojni leka. Jun Dyos mi x-akʼwanikani bʼa mini tʼun skʼulan ja bʼa mi tojuki; sbʼejlal sok toj ja yeʼn» (Deuteronomio 32:4).

 Ja Biblia wa xyala jaman lek jas yuj ja Dyos skʼulan ja Luʼumi: «Sbʼaja satkʼinali, yeʼnani sbʼaj ja Jyoba, pe ja luʼumi jaʼ yaʼunejyi ja yuntikil ja ixuk winiki» (Salmo 115:16). Jachniʼa, ja Dyos skʼulan ja tsamal jluʼumtik bʼa ti oj ajyukotik tolabida sok xchapa sok jitsan jastik bʼa oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltiki (Génesis 2:8, 9).

«Sbʼaja satkʼinali, yeʼnani sbʼaj ja Jyoba, pe ja luʼumi jaʼ yaʼunejyi ja yuntikil ja ixuk winiki» (Salmo 115:16).

Ja Biblia wa xcha xcholo jas yuj ja Dyos skʼulan ja Luʼumi. Kʼela jas aʼtel ajiyile ja Adán sok ja Eva yuja Dyos: «Bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik, aʼajyuk bʼa yibʼ akʼabʼex [...] ja chanteʼik wa xjujpi bʼa satkʼinali sok yibʼanal ja chante jumasaʼ wa xnijki bʼa luʼumi» (Génesis 1:28). ¡Jaʼ! ¡Juni tsamal cholal stalnajel ja Luʼumi sok yajel pax jun tsamal kʼachinubʼ! Ja Adán sok ja Eva ayni yiʼoje ajyi ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi, mi tiʼuk bʼa satkʼinal.

Ja Biblia wa xcholo june ja bʼa anjelik skʼulan ja Dyos, bʼa tsaʼan sbʼiʼilan Satanás, skʼoko ja smandar ja Dyos sok sleʼa modo sjomjel ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos. ¿Jastal skʼulan?

Ja Satanás sloʼlay ja Adán sok ja Eva, bʼa oj ajyuke bʼa sparte yeʼn skontraʼajel ja Dyos. Aljiyabʼye wane timjel yuja Dyos bʼa jun jasunuk lek; ja derecho bʼa yeʼn oj stsaʼe ja jas lek sok jas mi lekuki. Sok ja yeʼnle skʼuʼane, ti wajye bʼa sparte Satanás sok yaweyi spatike ja Dyos. ¿Jastal chʼak ja it? Soka tyempo, chamye, jastalni yalunej ajyi ja Dyosi. Xchʼayawe ja ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa luʼumi (Génesis 2:17; 3:1-6; 5:5).

Ja janekʼ tyempo ekʼeljani, ja ixuk winik wane yiljel ja swokolil yaʼunejkan yuja skʼokowe abʼal ja bʼajtan jnantatiki. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli» (Romanos 5:12). Ja yuj wala chamtik yujni mulanumotik, mi yuj ay jas xchapunej ja Dyos oj skʼulkitik.

Pe ja jas skʼulan ja Adán sok ja Eva mini sjomunej ja spensar ja Dyos sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja bʼa Luʼumi sok sbʼaja keʼntiki. Yuja syajal skʼujol sok ja stojil tsʼikan lek, jutbʼiji bʼa oj ya elkotik libre sbʼaja mulali sok ja chamelchʼakeli. Ja jekabʼanum Pablo xcholo: «Porque ja jmultic ajyi, jaʼ ni mero jtzʼacoltic oj chʼay lom ja caltziltic ajyi. Pero stzʼacatal lec ja Cajualtic Cristo Jesusi, ja Diosi puro qʼuebubal yaunej quitic ja jvidatic ja ba jel tzamali» (Romanos 6:23). Yuja jel syajtayotik juntiro, ja Dyos yaʼa ja «único yunini [Jesukristo]. Jaxa spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, mi ni oj chʼayuquea. Oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan 3:16). Ja Jesús yaʼa ja sakʼanil soka jaw yaʼ lokʼolaxuk ja jas xchʼaya ja Adán. a

Tʼusanxta skʼana, sok ja jas skʼapunej ja Dyos bʼa yajel pax ja Luʼum jun tsamal kʼachinubʼ ojxta kʼot smeranil. Bʼa oj ajyan sakʼan ja bʼa jastik tsamal wan skʼapjel ja Dyos ja bʼa tyempo jakumi, tʼilani oja noch ja srason it ja Jesús: «Ochanic ja ba puerta ba chʼini porque ja puerta ba nihuani soc ja bej ba jel nihuani, ja tihui, ti huax huaj ja maʼ chʼayel ni ayi. Jel jitzan juntiro ja maʼ huax huaj ja tihui porque mi ni huocoluc ja bej jahui. Jaxa puerta ba chʼini soc ja chʼin beji, jaʼ ni huax huaj ja maʼ puro tzamal oj yili. Jel tʼusan ja maʼ huas staa ja bej jahui porque jel ni huocola» (Mateo 7:13, 14). Jachniʼa, weʼnani oja tsaʼ ja jas waxa kʼana oj ekabʼaj. Anto, ¿jas pwerta oja tsaʼ?