WANXTA ochel ja akwali, sok ja Rebeca wan yiljel ja bʼujanik wits joybʼanubʼalyuji. Ayxa jitsan semana ja wane bʼejyeli, wanxa kʼajyel sok ja syukʼtsinel ja camello ja bʼa wajum kajani sok jitsanxa kilometro kanta ja Harán, ja lugar bʼa kʼiʼi. Bʼobʼta mixa oj yil pilan ekʼele ja spamilya. Bʼobʼta jel ja jas wa sjobʼo sbʼaji sbʼaja jas ojto ekʼ sbʼaji, sok mas ja wego ja kʼotumexa.

Ja yeʼnle skʼutsuweta mas ja snalan ja slujmal Canaán sok ja wego jaxa wane skʼutsjel ja takin kʼinal bʼa Négueb (Génesis 24:62). Bʼobʼta ja luʼumi jel takin bʼa oj tsʼunxuk jastik junuk, pe jelni lek bʼa yajel kʼiʼuk ja wakaxiki; ja yuj bʼobʼta ja Rebeca wani yiljel chejik ja bʼa ekʼume. Sbʼaja awel maʼ wan sjejel ja bʼeji wa snaʼa sbʼaj ja lugari. Ja yeʼn mixa xyila ora oj kʼotuk bʼa oj xcholyabʼ ja yajwali sbʼaja Rebeca wani skʼana oj nupanuk soka Isaac. Pe ja Rebeca wa sjobʼo sbʼaj jasto maʼ oj ekʼ sbʼaj ja bʼa lugar jaw mi snaʼa sbʼaji. ¡Ja yeʼn soka Isaac mini snaʼa sbʼaje! ¿Jastal maʼ ja Isaac, ja smakbʼeni? Sok, ¿oj maʼ skʼul gusto?

Ja bʼa jtyempotiki, ja pensar bʼa xchapjel maʼ oj nupanansok mini lek wa x-ilxi ja bʼa tuk chonabʼ, pe bʼa tuk, mini ay smaloʼil. Pe chikan jastal ja jkostumbretiki, ja Rebeca tukni lek ja bʼa wajumi. Ja yeʼn jun ixuk bʼa tsatsni ay ja skʼuʼajeli sok mini tʼun xiwi, ja it chabʼ lekil modoʼal bʼa tʼilan oj ajyukujtik yuja tuktukil ja jas wa x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe ja skʼuʼajel ja Rebeca cha sjeʼa tuk lekil modoʼalik bʼa mixa x-ilxi ja bʼa jtyempotiki.

Jachni jastal tuk kʼakʼu, ja sakʼanil ja Rebeca tukbʼi yajni mi wanuk smajlajeli. Ti sbʼaj bʼa Mesopotamia, bʼa chonabʼ Harán ma mojan yiʼoj ja chonabʼ it. Ja spamilya tukni lek yuja swinkil ja Harán, bʼa wa stoyowe ja Sin, ja dyos-luna. Ja sDyos ja yeʼn jani ja Jyoba (Génesis 24:50).

Ja Rebeca juni akʼix jel tsamal. Pe mi kechanta tsamal ja sniʼ sati, tsamalni wa xtax ja sakʼanili sok tojni ay. Ama ja spamilya ay stakʼine sok ay smosoʼe, mi wa stojolan jel talnubʼal sok yajtanubʼalxta wa x-ilji; jeʼubʼalyi bʼa kongana aʼtel. Jastalni tuk ixuk ja bʼa styempo, yeʼnani kajan sbʼaj skʼulajel jujuntik aʼtel bʼa tsats ja bʼa snaji. Jun sjejel, ja bʼa och kʼakʼuji, wa skuchu ja xchʼubʼ bʼa stejlubʼ sok wa xwaj yijan jaʼ bʼa poso bʼa spamilya (Génesis 24:11, 15, 16).

Bʼa jun ekʼele yajni chʼakta sbʼutʼ ja xchʼubʼi, ajnelxta jak tajuk yuj jun winik ayxa skʼujol sok skʼanayi tʼun jaʼ. ¡Mini wokoluk skʼulajel ja jas skʼana ja winiki sok tsamalxta skʼana! Yilani jakel bʼa jun najat lugar, ja yuj wego ya koʼuk ja xchʼubʼi bʼa oj yayi mi kechanta tʼun jaʼ, yayi jitsan. Ja Rebeca yila ja winiki jakum sok 10 camello sok mini ayuk jaʼ ja bʼa kanoga. Snaʼani wan kʼeljel yuja winiki bʼa oj yil jas oj skʼuluki, soka yeʼn sjeʼa lekil skʼujolsok. Ja Rebeca yalayabʼ ojbʼi cha ya elyi jaʼ sbʼaja scamelloʼik man xchʼak yuʼe (Génesis 24:17-19).

Taʼa wila mi kechanta skʼapa oj yayi tʼun jaʼ ja camelloʼiki, yayi man mixa skʼanawe. Jun camello bʼa takin lek ja stiʼi wa xyuʼaj junuk 95 litro  jaʼ. Ja yuj bʼobʼta yiʼajyuj jitsan ora bʼa skuchjel ja jaʼ. Pe yuja jas ekʼ tsaʼani, lajansok ja camelloʼiki mi jel takinuk stiʼe, * pe ja yeʼn mini snaʼa yajni skʼapa sbʼaj skʼulajeli. Pe anima jachuk, ja yeʼn wani skʼana oj sjeʼ lekil skʼujol soka winiki, soka winiki lek yila ja oj koltajuk yuja Rebeca. Ja winiki wani yiljel jastal ja Rebeca wego wajum sok jakum bʼa sbʼutʼjel ja kanoga (Génesis 24:20, 21).

Ja bʼa jtyempotiki jel ja jastik wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Rebeca, pes aytik bʼa jun tyempo bʼa mey kiswanel. Jastalni yala ja Biblia oj ekʼuk, ja ixuk winik kechanta yeʼn oj syajtay sbʼaje sok mi oj xchʼak sbʼaje bʼa skoltajel ja smoji (2 Timoteo 3:1-5). Ja kʼuʼumanik Dyos bʼa wa skʼanawe yajelkan ja modoʼal it jelni tʼilan oj snoch-e ja lekil sjejel yaʼakan ja akʼix it bʼa tyempo najate, ja maʼ xchʼaka sbʼaj yuj skoltajel ja smoji.

Ja Rebeca yilani wan kʼeljel yuja awel winiki. Pe mey smaloʼil ja jastal wan kʼelwaneli; ¡jaʼukto ma jaw!, jelni cham xyila sok jel gustoʼay. Yajni chʼak ja Rebeca, ja winik skʼebʼayi jastik chaʼan stsʼakol sok sjobʼoyi machunkiluk ja stati sok ta ay lugar ja bʼa snaji bʼa oj jijluke ja bʼa akwali. Yajni yala machunkiluk ja spamilya, ja winiki jel gustoʼaxi. Sok ja Rebeca bʼobʼta yuja sgustoʼili, yala yabʼ ay jitsan skʼajmal ak sok ay lugar bʼa oj jijluke. Jelxa lek el ja jas skʼapa ja Rebeca, pes ja aweli ay tuk smoj. Ja yuj, ja akʼixi wegoxta waj man snaj bʼa yaljelyabʼ ja snani ja jas ekʼeli (Génesis 24:22-28, 32).

Ja lekil skʼujol sjeʼa ja Rebeca wa sjeʼa jach jeʼubʼalyi ja bʼa snaji. Ja lekil kostumbre it wan chʼayel ja bʼa jtyempotiki, sok ja yuj jel stʼilanil oj jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼa ja akʼix it. Ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Dyosi jani oj snikotik bʼa oj jeʼ lekil jkʼujoltik jastalni ja Dyos, ja yeʼn wa sjeʼa syajal skʼujol bʼa kibʼanaltik sok wa skʼana jach oj jetik ja yaʼtijumiki. Yajni wa xjeʼa lekil jkʼujoltik, sok mas ja matik mi xbʼobʼ stup-ekitiki, ja jTatik Jyoba jel wa xgustoʼaxi (Mateo 5:44-46; 1 Pedro 4:9).

Pe ¿machunkiluk ja awel winik it kʼot ja bʼa poso? Juni yaʼtijum ja Abrahán, ja stiyo ja Betuel, ja stat ja Rebeca. Ja yuj jel lek ilji yuja pamilya ja yajni kʼoti. Bʼobʼta yeʼn waj ja Eliezer. * Ama ja maʼ lokwani sloko waʼel, pe ja yeʼn mi skʼana waʼel manto xchʼak xchol jas yuj jakeli (Génesis 24:31-33). Wa xbʼobʼ ekʼ ja bʼa jpensartik ja jastal gustoxta wan xcholjeli, pes wantoxa chʼak yil ja prebaʼik bʼa yeʼnani ja Jyoba, ja sDyosi, ja maʼ koltaji yuja xchol jekubʼal oj skʼuluki.

Pensaraʼan jastal ja Eliezer wan xcholjelyabʼ ja Betuel sok ja yunin, Labán, jas yuj jakeli, sok ja yeʼnle waneni smaklajel leka. Wan xcholjel jastal koltubʼal ja yajwal Abrahán tey bʼa Canaán yuja Jyoba, sok jastal ja yeʼn soka Sara ay jun skereme sbʼiʼil Isaac, bʼa yeʼnani oj sbʼajuk yibʼanal ja sderecho. Xcholoyabʼ akʼubʼalyi jun yaʼtel jel chaʼanyabʼalil yuja Abrahán: wajel man Harán, ja slujmal ja spamilya, bʼa slejel jun xcheʼum ja yunini (Génesis 24:34-38).

Ja Abrahán yalyabʼ ja Eliezer bʼa mini oj sleyi jun xcheʼum bʼa Canaán ja yunin Isaac. ¿Jas yuj? Pes ja cananeoʼiki mi xyaʼteltaye sok mi skisawe ja Jyoba. Chomajkil, ja Abrahán wani snaʼa oj kʼotuk ja tyempo bʼa ojni kʼuljuke kastigar yuja Dyos yuja smaloʼileʼi; ja yuj mi skʼana ja Isaac oj xchʼik sbʼaj soka chonabʼ jaw mi lekukeʼi. Sok cha wani snaʼa ja yunini ayni yiʼoj jun xchol sbʼaja jas skʼapunej oj skʼuluk ja Dyosi (Génesis 15:16; 17:19; 24:2-4).

Ja Eliezer xcholoyabʼ ja matik lokubʼalyuji bʼa yayi orasyon ja Jyoba yajni kʼot ja bʼa poso. Skʼanayi ja Jyoba bʼa oj stsaʼ ja akʼix oj yi ja Isaac. ¿Jastal oj snaʼ maʼ akʼixiluka? Skʼanayi ja Dyos jabʼi ja akʼix maʼ oj stsaʼi amojxuk ja bʼa poso, sok yajni ja Eliezer skʼana tʼun jaʼ, ja akʼixi oj yayi jaʼ pe mi kechanta bʼa yeʼna, chomajkil ja scamelloʼiki (Génesis 24:12-14). Sok ¿maʼ skʼulan spetsanil ja it? Yeʼnani ja Rebeca. Pensaraʼan jastal yabʼ ja Rebeca ta kʼot smaklay ja jas chʼak yal ja Eliezer.

Ja jas chʼak yal ja Eliezer nikji skʼujol ja Betuel sok ja Labán, pes ja yeʼnle yalawe sbʼajni Jyoba ja jasunuk it. Soka jastalni kʼajyel wa skʼulane ja bʼa tyempo jaw, yaʼawe ja Rebeca bʼa oj nupanuk soka Isaac (Génesis 24:50-54). ¿Wan maʼ stojolan ja it tʼenji ja Rebeca bʼa oj nupanuk?

Chabʼ semana bʼajtan, ja Eliezer sjobʼotaniyi ja Abrahán jasa oj skʼuluk ta mi skʼana oj jak smok ja akʼixi. Ti aljiyabʼ yuja Abrahán libreni oj kanuk sbʼaja jasunuk jaw (Génesis 24:39, 41). Ja bʼa snaj ja Betuel, ja ixuki wani xbʼobʼ yal ja spensari. ¿Jastal wa xnaʼatik? La kiltik. Ja Eliezer jeltoni gustoʼay yuja staʼata ja jas jekji skʼulajeli, ja yuj ja bʼa pilan kʼakʼuji, skʼana permiso bʼa oj kumxuk wego bʼa Canaán sok ja Rebeca. Pe ja spamilya wani skʼana akanuk ama kechanta lajune kʼakʼu soka yeʼnle. Ja yuj ti sjekawe spayjel ja Rebeca bʼa oj yal ja jas wa spensaraʼani (Génesis 24:57).

Ja jasunuk it ojni ya tukbʼuk ja sakʼanil ja Rebeca. ¿Oj maʼ skʼan oj nupanuk soka Isaac? ¿Ma oj spatyi lek skʼujol ja stati sok ja smoj-alijel bʼa mok jekjuk bʼa jun lugar mi snaʼa sbʼaj? ¿Ma oj yil jastal jun tsamal cholal bʼa yeʼn wan tojwanel ja Jyoba? Ja jas skʼulan tsaʼani sjeʼa ja jas wa spensaraʼan sbʼaja it mi wan smajlajel oj ekʼuki, bʼa xiwelani sbʼaj, pes oj tukbʼuk ja sakʼanili, pe yalani oj wajuka (Génesis 24:58).

¡Juni tsamal modo bʼa lek oj jnochtik! Anima ja jkostumbretik sbʼaja nupaneli bʼobʼta tuk lek, pe jelni ja jastik wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Rebeca. Ja yeʼn jani mas tʼilan yila yajel bʼajtan ja jas wa skʼana ja Dyos. Ja Biblia ayiʼojan rasonik bʼa jel xkoltani sbʼaja nupanumiki. Jun sjejel, wa xyala sbʼaja jastal stsajel jawa nupi sok jastal kʼotel jun lekil tatamal ma cheʼumal (2 Corintios 6:14, 15; Efesios 5:28-33). La jnochtik ja lekil sjejel yaʼakan ja Rebeca sok la jkʼuluktik ja jas wa skʼana ja Dyos.

Ja spamilya ja Betuel yayi slekilal ja Rebeca. Anto ja Débora, ja ixuk maʼ stalnay ja yal chʼinto, sok jujuntik aʼtijum ixuk smojtaye ja Rebeca sok ja Eliezer sok ja swiniki (Génesis 24:59-61; 35:8). Wego yaʼawekan ja Harán. Juni najat bʼejyel, bʼa junuk 800 kilometro, bʼa bʼobʼta yiʼaj yujile junuk oxe semana. Bʼobʼta wokolni ja sbʼejyeleʼi. Bʼobʼta ja Rebeca wani snaʼa sbʼaj ja camelloʼiki, pe mi xnaʼatik ta wani snaʼa kʼeʼel. Jastalni wa sjeʼa ja Biblia, ja spamilya nake talna chejik, sok mi chombʼanumuke bʼa kʼajyele stojel jitsan camelloʼik (Génesis 29:10). Ja matik wa xkʼeye sbʼajtanil ekʼele bʼa jun camello wa xyalawe jel tuk kʼeʼel, ama mi jel najatuk wa xkʼeye.

Chikan jastal, bʼobʼta ja Rebeca jani waj skʼujol ja snajel sbʼaj ja Isaac sok ja spamilya. Pensaraʼan jastal ja awel Eliezer wan loʼil soka akʼixi spetsanil ja akwali bʼa stsʼeʼel jun tsome kʼakʼ, bʼa wan xcholjelyabʼ sbʼaja jastik kʼapubʼalyi oj kʼulajukyi ja Abrahán yuja Dyos: Bʼa yintil ja Abrahán, ja Dyos oj ya eljan jun xchonabʼ bʼa oj yijan slamanil sbʼaja ixuk winiki. Pensaraʼan jastal wa xkujinaji ja skʼujol ja Rebeca yajni snaʼa ja jas skʼapunej ja Dyos oj skʼuluki, tini oj eluk bʼa winik ja maʼ oj kʼot statamuki sok cha tini chʼikan ja yeʼn (Génesis 22:15-18).

Kʼot ja sjutsʼinil jtaʼatik tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo it. Ja yeʼnle wajume bʼa Négueb sok wanxa kʼikʼbʼel. Anto ja Rebeca yila jun winik wan bʼejyel ja bʼa jobʼi, bʼa lajansok wan pensaranel. Bʼobʼta mixa smajlay oj koʼ mekʼan ja camello bʼa oj koʼuk, sok waj sjobʼyi ja aweli machʼa ja winik jakum tajukeyuji. Yajni yabʼ jaʼa Isaac, smusu ja yolomi (Génesis 24:62-65). ¿Jas yuj skʼulan ja it? Lajansok juni modoʼal bʼa sjejel wa skisa ja maʼ oj kʼot statamuki. Ja tikʼe kiswanel it jelxa poko. Pe ama winikotik ma ixukotik jelni oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja chʼin yaʼa sbʼaja Rebeca.

Ja Isaac, bʼa ayxa yiʼoj junuk 40 jabʼil, yajtoni xyabʼ ja xchamelal ja snani, ja Sara, bʼa chamelxa junuk oxe jabʼil. Wa xkilatik jun winik jel xyajtani sok bʼa lekil skʼujol. Bʼa yeʼna, nupanel sok jun ixuk bʼa jel x-aʼtiji, jel lek skʼujol sok chʼin wa xyaʼa sbʼaj juni meran majtanal. ¿Jastal maʼ oj wajyujile? Ja Biblia tsamalxta wa xyala ja Isaac och skʼane (Génesis 24:67; 26:8).

Ama ekʼelxa junuk 4 mil jabʼil, jeltoni tsamal xkabʼtik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Rebeca. Jelni chaʼanyabʼalil xkilatik yuja jun ixuk bʼa mini tʼun xiwi, jel x-aʼtiji, jel lek skʼujol sok chʼin yaʼa sbʼaj. Jpetsaniltik, ama keremotik ma awelotikxa, winikotik ma ixukotik, nupanelotikxa ma mito, wani xbʼobʼ jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼa ja lekil ixuk it.