Tuktukil ja rasonik wa xyaʼawe sbʼaja it, pe mi spetsanil wa xkoltani. Jun sjejel, bʼobʼta jujuntik oj yal-e awabʼ mok okʼan sok moka wal ja jastal aya xa wabʼ, pe tuk oj bʼobʼ yal-e awabʼ moka komabʼaj, achʼak eluk ja jastal aya xa wabʼi. Pe ja Biblia pilan ja jas wa xyala, mi xjelxi sok wa slajasok ja jas kʼotel naʼubʼal ja bʼa jtyempotiki.

Bʼa jujuntik lugarik mi lek x-ilxi ja wa x-okʼ ja winiki. Pe ¿ay maʼ smaloʼil okʼel bʼa stiʼ sat ja tuki? Jujuntik loktorik bʼa wa spaklaye ja jpensartik wa snaʼawe ja okʼeli tini chʼikansok ja snajel ja chamwiniki. Sok ja tyempo yokʼeltajel ja chamwiniki wani xkoltani, pe yajni mi x-axi eluk ja jaw, masto wa xyajbʼesni sok mi xkoltani. Ja Biblia mi xyala mi lekuk okʼel, ma ja winiki mi lek oj okʼuk. Pensaraʼan sbʼaja Jesús, anima wa snaʼa wa xbʼobʼ ya sakʼwuk ja chamwiniki, ja yeʼn okʼi. Yajni cham ja yamigo Lázaro, okʼ bʼa stiʼ sat ja ixuk winiki sok mi kʼixwi (Juan 11:33-35).

Jitsan ekʼele, ja syajali wa xjexi soka lom wa xkʼe jtajkelaltiki, sok mas ta ja maʼ chami ekʼ junta chʼaykʼujol. Ay tuktukil rason yuja bʼobʼta june oj kʼe skoraja: jun sjejel, yajni june bʼa jelxa kisa xyalawabʼ jastik bʼa mi sbʼejuk ma mi stojoluk. «Ay kiʼoj 14 jabʼil yajni cham ja jtati», jach yala ja Mike bʼa Sudáfrica. «Ja bʼay ja chamwiniki, ja pastor anglicano yala ja Dyos wanbʼi xmakuniyuj ja matik leki, ja yuj wa xchʼak yikʼe man satkʼinal. * Jel ya tajkukon soka jas yala, pes jelni wa xmakunikujtikon ja jtati. Anima ekʼelxa mas ja 60 jabʼil ja chameli, ja jas yala ja pastor jaw jeltoni yaj xkabʼ».

¿Jaxa yajni wa xkabʼtik lajansok ay jmultiki? Yajni junta chʼaykʼujol wa xcham june, bʼobʼta ja maʼ wa xkan sakʼani oj bʼobʼ spensaraʼuk: «Lekukxta jkʼulan ja it ma ja jaw, mi chameluka». Ma bʼobʼta masto jel smul xyabʼi yuja bʼa tsaʼanxta ekʼele skʼuman sbʼajeʼi kʼeye kʼumal.

Moka komabʼaj ta jelto kʼa amul xa wabʼ sok wantoni xkʼeʼa wolom. Alayabʼ juna wamigo bʼa oj smaklaya sok oj skoltaya bʼa oj ya naʼ sbʼejni yaj oj kabʼtik ja yajni ay maʼ xchamkujtiki. Ja Biblia wa xya juljkʼujoltik: «Jun mero amigo wa xkʼanwani spetsanil tyempo, sok wa sjeʼa sbʼaj lajansok jun amoj-alijel ja yajni wan ekʼel wokoli» (Proverbios 17:17).

Ja lekil kamigotik ja bʼa ekʼeleʼik jaw jani ja Jyoba. Jamayi yibʼanal jawa kʼujoli sok alayabʼ spetsanil ja jastal aya «porque ja Diosi, huan nix yaahuex sata» (1 Pedro 5:7). Ta jach waxa kʼulan, takal takal oja wa kulan, yujni ja «Diosi oj ya laman ja hua cʼujolexi» (Filipenses 4:6, 7). Chomajkil, aʼakan ja Dyos aya kulan jawa kʼujol soka Yabʼal, ja Biblia. Jelni oj skoltaya ta akʼulan jun lista bʼa bersikuloʼik sok snebʼjel jujuntik (kʼela  ja rekwagro ja bʼa slam it). Yajel makunuk ja it jelni oj skoltaya ja yajni x-och ja akwali yajni atuchʼil aya sok mi x-ocha wayeli (Isaías 57:15).

Ajkʼachto, jun winik sbʼiʼil Jack bʼa ayiʼoj 40  jabʼil, cham ja xcheʼumi yuj cáncer. Ay ekʼele jel stuchʼil ay xyabʼi, pe ja orasyoni jel koltubʼalyuj. Ja yeʼn wa xyala: «Mini jtuchʼiluk ayon wa xkabʼ ja yajni wa xkʼuman ja Jyoba. Tikʼanxta wa xkaʼa jbʼaj ja bʼa akwali sok mi x-och jwayel. Anto wa x-och jkʼumuk ja Biblia sok wa x-och jpensaraʼuk sbʼaja it, sok ti wa xkalyabʼ ja Dyos ja jastal ayon xkabʼi sok wa xkaʼa kulan. Jachuk ja jpensar sok ja jkʼujoli wa x-ajyi laman sok wa x-och jwayel».

Jun akʼix sbʼiʼil Vanessa, cham ja snan yuj jun chamel, cha yilunej jastal koltubʼal yuja orasyoni, wa xyala: «Ja yajni lajansok mixa xkuchkuj ja jas wan ekʼel jbʼaji, jel xkayi ja okʼeli sok tikʼan wa xkala ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa korasyoni. Ja Jyoba smaklayon sok mini yaʼawonkan».

Jujuntik loktorik wa xyalawe lek oj skʼuluke ja matik wa x-ekʼ sbʼaje ja it bʼa a-spil styempoʼe skoltajel ja tuki, jun sjejel, jastal skʼulajel jun aʼtel bʼa komon. Skʼulajel ja it oj bʼobʼ koltajuke bʼa oj yaʼe kulan (Hechos 20:35). Jitsan jmoj-aljeltik bʼa ekʼel sbʼaje ja it yiluneje ja skoltajel ja tuki wani xkoltani bʼa ajyel mas gusto (2 Corintios 1:3, 4).