Soka jastik taxel ja wego, ¡wani sjeʼa kʼotel smeranil ja jas wa xyala ja Biblia! Ja bʼa jabʼil 2014, ja rebista Biblical Archaeology Review yaʼa ja sjobʼjel it: «Soka janekʼ ixuk winik wa staʼa tiʼal ja Biblia, ¿janekʼ kʼotel taxuk?». Sok yaʼa ja sjakʼjeli: «Ja mas koʼeli, junuk 50». Pe ay jun winik mi tax tiʼal ja bʼa lista jaw, yeʼnani ja Tatenai. ¿Machunkiluk waj ja Tatenai? La kiltik ja jas wa xcholo ja Biblia sbʼaja yeʼn.

Ja Jerusalén ajyi bʼa jun tyempo bʼa yibʼel smandaranel ja mandaranum bʼa Persia. Ja chonabʼi ti ajyi bʼa lado wa xmukxi ja kʼaʼuji bʼa yok jaʼ Éufrates, bʼa lugar yawe sbʼiʼiluk ja persaʼik Man skʼaxil och Yok Jaʼ. Yajni sbʼajinekan ja Babilonia, ja persaʼiki yawe el libre ja judíoʼik mosoʼiki sok yaʼawekan bʼa oj yawe kʼeʼuk yajkʼachil ja templo bʼa Jyoba bʼa Jerusalén (Esdras 1:1-4). Pe ja skontraʼik ja judíoʼik mini skʼanawe ajyi oj stsʼiktese ja aʼteli sok sleʼawe lom abʼal bʼa wane yiljel kontra ja Persia (Esdras 4:4-16). Ja bʼa yojol ja smandaranel ja Darío I (522-486 bʼ.t.J.), jun winik jel chaʼan xchol bʼa persia sbʼiʼil Tatenai yeʼn xcholin yiljel ja jas wan ekʼeli. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «ja mandaranum Man skʼaxil och Yok Jaʼ» (Esdras 5:3-7).

Taxel jitsan yal tonik bʼa mito jomeluk bʼa tsʼijbʼubʼal ja sbʼiʼil ja Tatenai sok bʼobʼta waj jastik junuk bʼa pamilya. June ja bʼa tonik jaw ayiʼojan jun pagaré bʼa tey ja sbʼiʼil june ja bʼa pamilya jaw sok ja sbʼiʼil ja Tatenai bʼa yajtabʼ veinte ja bʼa smandaranel ja Darío I (502 bʼ.t.J.). Ja tiw wa staʼa tiʼal june ja bʼa yaʼtijum ja «Tattannu, ja mandaranum Man skʼaxil och Yok Jaʼ», bʼa och testigo ja axi kʼe jun juʼun bʼa skʼulajel jun trato, jani junxta Tatenai wa staʼa tiʼal ja libro bʼa Biblia bʼa Esdras.

¿Jasa xchol ajyiyuj ja Tatenai? Ja bʼa jabʼil 535 bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús, ja Niwan Ciro kʼe spil ja smandaraneli jach bʼa tuktukil lugarik, sok yaʼ sbʼiʼiluk june ja bʼa it «ja Babilonia sok Man skʼaxil och Yok Jaʼ». Soka tyempo, ja lugar it pilxi bʼa chabʼe sok june ja bʼa it sbʼiʼilan «Man skʼaxil och Yok Jaʼ». Sok tini ajyi chʼikan ja Celesiria, Fenicia, Samaria sok Judá, sok bʼobʼta ti ajyi bʼa Damasco ja mandaranum. Ja Tatenai ti yaʼa ja smandar ja bʼa lugar it mojan bʼa jabʼil 520 man 502 bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús.

Ja Tatenai waj man Jerusalén bʼa yiljel ta meran ja jas wa x-alxi sbʼaja judíoʼiki. Tsaʼan waj yalyabʼ ja Darío bʼa ayni yiʼoje jun permiso bʼa Ciro bʼa skʼulajel ja templo bʼa Jyoba. Sok tini tax nolubʼal ja juʼunik ja bʼay ja mandaranumi (Esdras 5:6, 7, 11-13; 6:1-3). Ja yuj aljiyabʼ ja Tatenai bʼa mok xchʼik sbʼaj, sok jachni skʼulan (Esdras 6:6, 7, 13).

Ama ja Tatenai, «ja mandaranum Man skʼaxil och Yok Jaʼ», mi jel tʼilanuk waji, pe ja Biblia wa staʼa tiʼal ja sbʼiʼili sok ja xchol yiʼoj ajyi. Yuja jastik taxeli, ti wa x-ilxi ja smeranil sbʼaja jastik wa xyala ja Biblia.