JA Sara ti tekʼan bʼa yoj snalan kwarto, wan skʼeljel ja bʼa sjoyanali. Juni ixuk bʼa Oriente Medio bʼa tsamalxta niwak sok xkʼikʼilanixta ja sbʼakʼ sati. ¿Pe triste maʼ ay? Bʼobʼta, sok ayni sbʼeja. Pes ja yeʼn soka statami, ja Abrahán, jelni ja jastik tsamal ekʼel sbʼaje ja bʼa naʼits it. * Xchawanile yaʼuneje kujlajuk ja snaje.

Ti sbʼaje bʼa Ur, jun niwan chonabʼ jel chapan bʼa jel kʼulumanik jastik junuk sok negosyanteʼik. Sok bʼobʼta jelni ja sjastik sbʼajeʼi. Pe ja Sara mi yila ja snaj jastal jun lugar bʼa snoljel sjastik sbʼaj. Ja janekʼxa tyempo aye ja tiw, ekʼel sbʼaje jastik jel tsamal pe chomajkil jastik triste. Jani ja snaje, bʼa skʼulunejeyi jitsan orasyon ja sDyose jel syajtaye, ja Jyoba. Ja yuj, ayni lek sbʼej yuja jel syajtay ja lugar jaw ja Sara.

Ama jachuk, pwestoni ajyi yajelkan spetsanil ja jas wa snaʼa sbʼaji. Ama ayukxa yiʼoj junuk 60 jabʼil, ojni wajuk bʼa lugarik mi snaʼa sbʼaj sok yijel jun sakʼanil bʼa xiwela sbʼaj sok jel wokol, sok bʼa mixani oj kumxuk ja bʼa slugari. ¿Jas yuj yaʼakan spetsanil ja it? ¿Sok jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja skʼuʼajel ajyiyuji?

Bʼobʼta ja Sara tini kʼi bʼa Ur. Ja bʼa jtyempotiki, ja lugar jaw kechanxta jemel naʼitsaltik sok mey swinkil. Pe ja bʼa tyempo jaw, ja barkoʼik bʼa negosyanteʼiki xkayayiye ja bʼa sat jaʼi sok ja bʼa yok jaʼ Éufrates, bʼutʼel sok jastik junuk bʼa yibʼanal ja luʼumi, sok ti julume ja bʼa niwan chonabʼ it. Ja chʼinik sok lochanik sbʼejiki bʼutʼel ixuk winik, ja jitsan barkoʼiki wa stʼaspun sbʼaje ja bʼa wa xkʼotye tekʼani sok ja jastik wa xchonoweʼi wa sbʼutʼuʼel ja merkadoʼiki. Pensaraʼan jastal wan kʼiʼel ja Sara ja bʼa niwan chonabʼ jaw. Tini sbʼaje tiw ja jitsan spamilya. Chomajkil, bʼobʼta wani snaʼa ja sbʼiʼil jitsan ixuk winik ja bʼa lugar jaw, sok wa xnaji sbʼaj ja yeʼn, pes ¿machʼa oj chʼay skʼujol jun ixuk jel tsamal?

Ja Biblia wa xcholo ja Sara waj jun ixuk ajyiyuj jun niwan skʼuʼajel. Pe mi jaʼuk sbʼaja dyos-luna, bʼa jani wa stoyowe ja swinkil Ur, bʼa kʼeʼel yujile jun chaʼanil naʼits bʼa chikan lek ja bʼa yoj chonabʼ sbʼaja dyos it; jaʼukto ma, ja yeʼn jani wa stoyo ja Dyos smeranili, ja Jyoba. Ja Biblia mi wa xcholo jastal ajyiyuj ja skʼuʼajel. Ja jas wa xnaxi, jani ja stati yaʼteltay bʼa jun tyempo kʼulubʼal dyosik. Pe ama jachuk, ja Sara nupani soka Abrahán, jun winik lajune jabʼil snuʼ (Génesis 17:17). * Sok mas tsaʼan aji sbʼiʼiluk «tatalil ja bʼa spetzanil ja ma‘tik wa skʼu‘ane‘» (Romanos 4:11, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Tsamal ajyi ja snupanele yuja wa skisa sbʼaje, yuja tikʼan wa  x-ochye loʼili soka wa skoltay sbʼaje ja yajni wa stʼaspune wokoliki. Pe yuja tsamal kʼubʼan ajyiyeʼi jani yuja wa syajtaye ja Dyos.

Ja Sara jeltoni skʼana ja statami, sok tini skʼulane ja snaje mojan ja bʼay ja spamilyaʼe, bʼa Ur. Pe mini ekʼ jitsan tyempo, yajni kʼe ajyuk jun wokol. Ja Biblia wa xcholo ja Sara mi xbʼobʼ untikanuk (Génesis 11:30). Ja wokol wan ekʼel sbʼaj ja Sara mini lekuk x-ilji ja bʼa tyempo jaw. Pe ja Sara tojni ajyi soka sDyosi sok ja statami. Sok ja sobrino Lot, bʼa chamtani ja stati, kʼot yil-e jastal jun mero skereme. Jachni ajyi ja sakʼanile, manto ay jas ekʼi bʼa ya tukbʼuk ja sakʼanileʼi.

Jun kʼakʼu, ja Abrahán gustoxta waj staʼ loʼil ja Sara. Mini xbʼobʼ skʼuʼuk ja jas wanto ekʼi: ja Dyos wa stoyoweʼi sjeʼa sbʼaj smok sok kʼumaji yuj jun anjel. Pensaraʼan jastal ja Sara xwilwunixta ja sat wan skʼeljel lek ja statam sok sjobʼjelyi: «¿Jasa yalawabʼi? Alakabʼi». Bʼobʼta ja Abrahán och kulan sok spensaran jastal oj kʼe yal sok tixa yalayabʼ ja jas chʼak aljukyabʼ yuja Jyoba: «Huax cʼana oja huaa can ja hua lugari soc spetzanil ja hua huermano jumasa. Oj jea hui ja lugar ba oj ajyan culani» (Hechos 7:2, 3) Yajni yaʼawe kulani, ti kan spensaraʼuke sbʼaja mandar ajiyile yuja Jyoba. Tʼilani oj yaʼekan ja snajeʼi sok ja sjastik sbʼaje bʼa ajyel jach ekʼum bʼej. ¿Jasa oj yal ja Sara? Bʼobʼta ja Abrahán skʼela lek bʼa oj yil ja jas oj yali. ¿Oj maʼ skʼan oj wajuk?

Lajansok mey sbʼej ja jas oj yakan ja Sara. Bʼobʼta ja weʼn oja pensaruk: «Pe ja Dyosi mini bʼa skʼanunejki ja keʼn soka jtatami skʼulajel jun jasunuk jastal jaw». Ama miyuk, pe kibʼanaltik wani xtʼaspuntik wokolik jastal jaw. Teytik bʼa jun luʼumkʼinal bʼa jel jas xkʼankʼuni, bʼa jel xpaywani yijel jun lekil jsakʼaniltik sok bʼa oj ajyukotik lek. Pe ja Biblia wa xlokwani bʼa oj kaʼteltaytik ja Dyos sok skʼulajel ja jas wa skʼana bʼajtanto yuja jas wa xkʼana ja keʼntiki (Mateo 6:33). Soka jas skʼulan ja Sara wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa oj jkʼuluktik ja keʼntiki?».

Yajni ja Sara wan xchapjel ja jas junuki, wa stʼaspun ja wokol bʼa stsajel ja jastik oj yiʼi. Mini xbʼobʼ yiʼe jasunuk bʼa mi xbʼobʼ skuch ja burro ma camello, ma chikan jastik junuk jastal jaw bʼa mi xbʼobʼ ijuk ekʼ. Sok bʼobʼta tʼilani oj xchon maʼ oj skʼebʼ jitsan sjastik sbʼaj. Chomajkil tʼilani oj yakan ja jastik wa skʼapa ja chonabʼi: jastal wajel bʼa merkadoʼik, smanjel sbʼakʼ jastik junuk, bʼakʼet, tekʼulik, kʼuʼal ma tuk jastik wa xmakuni bʼa yijel jun lekil sakʼanil.

Sbʼaja Sara masni wokol yila yajelkan ja snaji. Ta jachni ja naʼitsik ja jastal staʼuneje ja paklanumik ja bʼa Ur, ja yeʼn mixani oj yiʼ ja sakʼanil jel chaʼanyabʼal yiʼoji. Jujuntik ja bʼa naʼitsik jaw ayiʼoj mas ja 12 kwartoʼik, bʼa ayiʼoj posoʼik jaʼ sok ja jaʼi  wa x-ekʼ ekʼ ja bʼa yoj snajeʼi. Sok ja naʼitsik mas ajula sbʼaji yijni lek ja yolom snajeʼi, ja spakʼabʼili soka spwertaʼik ayiʼoj seguroʼik bʼa wa xlutxi lek. Mini jachukuk oj ajyuk ja yajni xyaʼakan ja snaji, pes ja bʼa tyempo jaw wa staʼa tiʼal ja Biblia ojni staʼe elkʼanum, kʼakʼal chanteʼik jastal choj, leopardoʼik, osoʼik sok okʼilik.

¿Jaxa spamilya? ¿Janekʼ ja maʼ mixa oj yil ja Sara? Yajni ajiyile ja mandar it yuja Dyosi: «Huax cʼana oja huaa can ja hua lugari soc spetzanil ja hua huermano jumasa». Bʼobʼta wokolni oj yabʼ ja Sara. Juni ixuk jel xyajtani sok bʼobʼta ajyini smoj-alijelik winik, sobrinoʼik sok stiyoʼik bʼa jel syajtay sok bʼa mixa ojto yil. Ama jachuk, mini el sgana sok snochoyi xchapjel ja jastik oj yiʼi.

Ama jaʼuk soka wokolik jaw, ja sara chapan ajyiyuj ja jastik junuk ja bʼa kʼakʼu oj elukeʼi. Sok ojni wajuk smoke ja Taré, ja mas awelxa ja bʼa pamilya, bʼa ayxa yiʼoj junuk 200 jabʼil (Génesis 11:31). Ja Sara jelni oj ajyuk yaʼtel stalnajel ja awel it. Cha ojni wajuk smoke ja Lot, sok lajan oj chʼak wajuke skʼuʼajel ja mandar bʼa Jyoba bʼa oj eluke «ja ba slugar ja caldeño jumasa» (Hechos 7:4).

Ja yajni elyeʼi ti wajye bʼajtan bʼa Háran, wa xkan bʼa junuk 960 kilometro bʼa noroeste, yijel ja sbʼej ja yok jaʼ Éufrates. Yajni kʼotye ja bʼa Harán, ti kanye tiw jun tyempo, bʼobʼta jani yuja jelxa maloʼay ja Taré sok mixa xbʼobʼyuj mas ja bʼejyeli. Ja yuj ti ajyiye tiw man cham ja Taré ja yajni ayxa yiʼoj 205 jabʼil. Bʼobʼta bʼajtanto oj cha snoch-eyi yajkʼachil ekʼele ja sbʼejyeli, ja Jyoba cha yalayabʼ ja Abrahán aʼeluk ja bʼa lugar jaw sok awajuk ja bʼa lugar yeʼn oj sjeyi. Pe ja bʼa ekʼele it ja Jyoba skʼapayi ja it: «Oj ka wajan jun niwan chonabʼ» (Génesis 12:2-4). Pe yajni elye ja bʼa Háran, ja Abrahán ayiʼoj 75 jabʼil jaxa Sara ayiʼoj 65, sok mitoni ayuk yuntikile. ¿Jastalxa oj kʼot jun chonabʼ ja yintilik ja Abrahán? ¿Yuj maʼ oj sleʼ pilan xcheʼum? Ja bʼa tyempo jaw mini maloʼuk yiljel slejel jitsan xcheʼume, ja yuj bʼobʼta ekʼni bʼa spensar ja it ja Sara.

Chikan jastal, elye ja bʼa Háran sok snochoweyi ja sbʼejyele. Pe ja wego ayxa tuk smoje. Ja Biblia wa xcholo ja Abrahán soka spamilya yiʼaje ja jastik skʼulane ganar ja bʼa lugar jaw sok ‹janekʼ ixuk winik staʼawe ja bʼa Harán» (Génesis 12:5). ¿Machunkiluke? Bʼobʼta jani ja yaʼtijumiki. Sok bʼobʼta ja Abrahán soka Sara staʼaweyi tiʼal ja matik skʼanawe smaklajel sbʼaja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Jujuntik judíoʼik bʼa tyempo najate xcholowe sbʼaja ixuk winik wa staʼa tiʼal ja bersikulo it ti sbʼaje bʼa pilan chonabʼik bʼa kʼe yaʼteltaye ja Jyoba jastalni ja Abrahán soka Sara. Ta jach ekʼi, wa sjeʼa jeltoni niwan ja skʼuʼajel yiʼoj ja Sara bʼa snika skʼujol ja matik maklajiyuji. Jelni stʼilanil oj jpensaraʼuktik sbʼaja it yujni aytik bʼa jun tyempo bʼa wan chʼayel ja skʼuʼajel sbʼaja Dyosi sok jun lekil smajlajel. Ja yuj, yajni ay jas chaʼanyabʼal xa nebʼa ja bʼa Biblia, ¿wan maʼ xa leʼa modo xcholjelyabʼ ja tuki?

Tsaʼan ja skʼutsuwe ja yok jaʼ Éufrates, tixa wajye bʼa lado sur ja bʼa luʼum kʼapubʼal yile yuja Jyoba. Bʼobʼta bʼa 14 bʼa Nisán bʼa jabʼil 1943 bʼajtanto bʼa styempo Jesús (Éxodo 12:40, 41). Pensaraʼan jastal ja Sara wan skʼeljel ja bʼa sjoyanal ja lugari, yiljel ja stsamalil, ja tuktukil jastik ayi sok ja xlikikixta ja lugari. Mojan bʼa niwak teʼaltik bʼa Moré, mojan bʼa Siquem, ja Jyoba cha sjeʼa sbʼaj soka Abrahán yajkʼachil ekʼele sok yalayabʼ: «Jawa wintili oj kayi ja luʼum it». ¡Jelni chaʼanyabʼalil bʼa Abrahán ja yaljel «wintil»! Bʼobʼta ekʼni skʼujol ja kʼachinubʼ bʼa Edén, ja yajni yala ja Jyoba oj ajyuk jun intilal bʼa oj xchʼaysnajel ja Satanás. Sok ja Jyoba yalunejxa ja bʼa chonabʼ oj yintiluk ja Abrahán ti oj eljan tiw june ja maʼ oj yijan jitsan slekilal bʼa yibʼanal ja luʼumi (Génesis 3:15; 12:2, 3, 6, 7).

Ama jachuk, ja spamilya mini libre ayuk soka wokolik ja bʼa luʼumkʼinal it. Jun sjejel, ja bʼa Canaán ajyi jun tsatsal waʼin bʼa tʼenji ja Abrahán soka spamilya bʼa oj wajuke mas bʼa sur, bʼa Egipto. Pe ja tiw, ja Abrahán yaʼa sbʼaj kwenta bʼa jun jas junuk jel xiwela sbʼaj oj ekʼuk. Ja yuj yala yabʼ ja Sara: «¡Aʼawa pabor, maklayon! Wani xnaʼa lek juni tsamal ixuka. Sok yajni xyilawa ja egipcioʼik, ja yeʼnle ojni yal-e: ‹Ja it ja xcheʼumi›. Anto ja yeʼnle oj smil-one, pe ja weʼn mi oj miljan. Aʼawa pabor, ala kijtsʼina, jachuk mi jas oj ekʼ jbʼaj  yuja weʼn, sok mi oj miljukon» (Génesis 12:10-13). ¿Jas yuj skʼanayi oj skʼuluk ja it ja Abrahán?

Mi yuj xiwi sok sleʼa abʼal, jastal wa xyalawe jujuntik ixuk winik. Ja Abrahán meran smajan yijtsʼin ja Sara, sok ayni yiʼoj rason skʼulajel ja it. Xchawanile wa snaʼawe lek mini ay pilan jasunuk mas tʼilan yuja jas wa skʼana ja Dyos bʼa oj ajyuk jun intilal sok jun chonabʼ yuja Abrahán. Ja yuj jelni tʼilan mok jas ekʼ sbʼaj ja winik it. Chomajkil, ja jastik taxeli sjeʼunej ja winike jel chaʼan xchole bʼa Egipto wani xyelkʼane ja ixuke bʼa nupanelexa sok wa smilaweyi ja statami. Ja yuj sbʼej ja jas skʼulan ja Abrahán, sok ja Sara skʼuʼanyi ja statami.

Kʼot smeranil ja jas wan spensarajel oj ekʼuk ja Abrahán. Jujuntik olomalik bʼa Faraón yilawe jel tsamal ja Sara, ama ayxa sjabʼil. Yalawe yabʼ ja Faraón, sok ja yeʼn yala ayiʼejan. Bʼobʼta jelni chamskʼujol juntiro ja Abrahán sok jelni maʼ xiw ja Sara. Pe lajansok mini yilawe jastal june maʼ elkʼubʼal, jelni lek ilji ja Sara. Bʼobʼta ja Faraón sleʼa modo smonjel soka jitsan sjastik sbʼaji bʼa tsaʼan oj och trato soka smoj-alijel sbʼaja nupaneli (Génesis 12:14-16).

Pensaraʼan ja Sara wan skʼeljel ja lugar bʼa Egipto man jun bentana. ¿Jastal maʼ ay xyabʼ ajyel yajkʼachil ekʼele bʼa jun tsamal naʼits sok yabʼjel waʼelalik tojbʼel lek? ¿Oj maʼ monjuk yuja jitsan jastik junuk jawi, yijel jun sakʼanil masto tsamal yuja bʼa Ur? Ja Satanás jelni oj gustoʼaxuk ja lekukxta xyakan ja statam ja Sara sok xnupani soka Faraón. Pe mini jaʼuk ja tikʼe ixuk jaw ja Sara. Tojni ajyi soka statami soka sDyosi. ¡Jelxa maʼ lek ele lekukxta yibʼanal ja matik nupanele wa x-ajyiye toj ja bʼa snupanele, ama teye ja bʼa luʼumkʼinal it bʼutʼel koʼel mulali! ¿Ay maʼ jas lek wa xkatik eluk snochjel ja lekil sjejel ja Sara sbʼaja jastal wa xkilatik ja matik wa xyajtaytike soka kamigotik?

Bʼa oj skoltay ja ixuk jel skʼana, ja Jyoba ya koʼyi desgrasyaʼik ja Faraón soka snaji. Yajni ja Faraón kʼot yabʼ ja Sara jaʼ statam ja Abrahán, yaʼakan bʼa akumxuk soka statami sok yalayabʼ aʼeluke yibʼanale ja bʼa Egipto (Génesis 12:17-20). ¡Jelto maʼ gustoʼaxi ja Abrahán ja aji kumxukyi ja xcheʼumi! Bʼajtanto lek yalunejxani yabʼ: «Wani xnaʼa lek juni tsamal ixuka». Pe ja yeʼn mini jaʼukta wa skʼana ja xcheʼum yuja stsamalili. Ja yeʼn ayni yiʼoj jitsan tsamalik modo, ja jas jel chaʼanyabʼal xyila ja Jyoba (1 Pedro 3:1-5). Jpetsaniltik wa xbʼobʼ ajyukujtik ja tsamalik modo it. Ta jaʼ bʼajtan wa xkʼulantik ja jas wa skʼana ja Dyos yuja jastik bʼa luʼumi, ta wa xkalatik yabʼ ja tuk ja jas wa xnaʼatik bʼa Dyosi sok ta kʼuʼabʼal wala ajyitik soka smandarik ja jKʼulumantiki ama xjak jbʼajtik prebaʼik, ojni bʼobʼ jnochtik ja lekil sjejel bʼa Sara.