Ja bʼajtan ora yajni wa xpojki jun yal alats jelni tʼilan. ¿Jas yuj? Yujni ja jastal oj skis ja nanal ja yal alatsi oj koltajuk ja bʼa skʼiʼelal. *

¿Jas wa xnikjiyuj jun nanal bʼa yajxta oj stalnay ja yal yalats wanto pojki? Ja The Journal of Perinatal Education, ja maestra Jeannette Crenshaw wa xcholo, yajni wa xpojki jun yal alats, jun hormona (ja jas kiʼojtik ja bʼa jkwerpotiki) sbʼiʼil oxitocina «wa skolta ja nanal bʼa oj och skʼan ja yal yalatsi yajni wa skʼela, wa syamtalan sok wa xya chuʼnuk». Ja bʼa jutsʼin jaw, ja bʼa skwerpo ja nanali wa xya eluk pilan hormona bʼa «wa skoltay ja nanal bʼa tixta ay soka yal yalatsi» sok ja it wa xkoltani bʼa mas kʼubʼan oj ajyuke. ¿Jas yuj jel stʼilanil ja it?

Ja jastal jel kʼubʼan wa xyila sbʼaj jun nanal soka yal yalatsi, yeʼnani jach skʼulan ja jKʼulumantiki, ja Jyoba, * ja jDyostik jel xyajtani. Ja mandaranum David yayi tsʼakatal ja Dyos yuja aji eluk ja bʼa slukum ja snani sok yuja yabʼ mi jas oj ekʼ sbʼaj ja yajni telubʼal yuja snani. Snaʼani yeʼnani ja Jyoba ja maʼ talnajiyuj ja tito ajyi bʼa slukum ja snani sok man pojki. Ja yuj, yala yabʼ bʼa orasyon: «Man yojol ja slukum ja jnani, weʼn kʼotel jDyosa» (Salmo 22:9, 10).

PENSARAʼAN JA IT: Ta ja Dyos skʼulan jun hormona bʼa jel chapan bʼa jachuk ja nanal tixta oj ajyuk soka yal yalatsi sok oj stalnay sok syajulal skʼujol, ¿anke ja it wani sjeʼa ja Dyos wani xchamskʼujol bʼa jujune ja keʼntiki, pes cha yuntikilotik? (Hechos 17:29).

Ja Jesukristo, ja maʼ mero wa snaʼa sbʼaj lek ja jKʼulumantiki, yala: «¿Mi maʼ xchonxi chabʼ gorrionik yuj jun sat takʼin bʼa jel koʼel stsʼakol? Pe mini june bʼa yeʼnle wa xkoʼye luʼum bʼa mi snaʼunejuk jawa Tatexi. Pe ja stsoʼotsil awolomex ja weʼnlexi yibʼanal naka kwenta ay. Ja yuj, mok xiwanik; ja weʼnlexi mastoni jel chaʼanwabʼalilex yuj jitsan gorrionik» (Mateo 10:29-31, TNM).

Jitsan bʼa keʼntik mi xkaʼa jkʼujoltik ja yal chanik wa xkilatiki, jaʼukto maʼ oj ka jkʼujoltik ja mokʼyeta  bʼa luʼumi. Pe ja jTatik tey bʼa satkʼinali wani xwaj skʼujol bʼa jujune ja yeʼnleʼi. Ama jel jitsan ja yal chaniki mini oj slaj ja janekʼto chaʼanyabʼalil wa xyila ja Dyos jun ixuk winik. Ja yuj, ja jas wa xkʼan sjekitiki, chikani lek: mi kechanta wa snaʼabʼaj, cha wa xchamskʼujol amok.

Ja Biblia wa xyalakabʼtik:

• «Ja sat ja Jyoba tey bʼa yibʼanal lugar, wan skʼeljel ja maʼ mi lekuk sok ja maʼ lek» (PROVERBIOS 15:3).

• «Ja sat ja Jyoba tey sbʼaja matik toji, sok ja xchikini wa xyabʼ ja matik wan skʼanjel skoltajeli» (SALMO 34:15).

• «Gusto lek oj ajyukon ja bʼa wa yajalkʼujol mey stikʼanili, yujni awilunej ja jwokoli; tixta waxa kʼela ja jchamkʼujolik mas nakʼani» (SALMO 31:7).

¿Wan maʼ skoltayotik snajel ja Dyos wa skʼanawotik sok yajxta wa stalnayotik? Waniʼa. Hannah, * bʼa Inglaterra, wa xyala:

«Jitsan ekʼele jpensaraʼan mi skʼanawon ja Jyoba sok mi sjakʼaki ja korasyoni yuja wanto skʼanakuj skʼuʼajel. Wa xkʼuʼan ajyi wan yajelki kastigo ma mi skʼanawon yujni mi la makuniyon. Wa xkabʼ ajyi mi xchamskʼujol jmok».

Ja wego, ja Hannah skʼuʼunej lek ja Jyoba wani xyajtaji sok wa xkisji. ¿Jasa aji tukbʼukyuj ja spensari? Ja yeʼn wa xcholo: «Mini wegoxta tukbʼi ja jpensari. Ekʼelxani jitsan jabʼil ja jmaklay jun loʼil sbʼa jas yuj cham ja Jesukristo bʼa jel chamkabʼi sok skoltayon bʼa yiljel wa syajtayon ja Jyoba. Cha wani xkila wa skʼanawon ja Dyos yajni wa xkila wa sjakʼaki ja korasyoniki, ja yuj, jitsan ekʼele wa x-och okon. Chomajkil, spaklajel ja Biblia sok wajel ja tsomjeliki skoltunejon bʼa snajel sbʼaj mas ja Jyoba sok snajel jastal wa xchamskʼujol jmoktik. Ja wego wanxa xnaʼa ja Jyoba wa skʼanawotik, wa skoltayotik sok wa skʼana oj stalnayotik».

¡Jelni xya kulan jkʼujoltik ja it! ¿Jastal wa xbʼobʼ anaʼ ta ja Dyos wa xchamskʼujol ja jastal wala taxi sok wa xyabʼya stojol? Oja taʼ ja sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi.