JA YALJELIK it bʼa mandaranum Salomón wa sjeʼa jaman lek ja jas wa xpensaraʼantik sbʼaja jsakʼaniltiki. Jel kom ja jsakʼaniltiki... Bʼobʼta yuja it, ja yuj ja kristyano jumasaʼ tolabida wane slejel modo oj bʼobʼ ajyuke sakʼan mas tyempo. Ja bʼa janekʼ tyempo ekʼeljani bʼutʼel kwentoʼik bʼa mi meranuk sok loʼilik bʼa wa sjeʼa ja winiki wan slejel ja modo bʼa ajyel sakʼan mas tyempo.

Pensaraʼan sbʼaja sjejel it sbʼaja mandaranum Sumerio Gilgamés. June ja bʼa jitsan loʼilik wa xtax sbʼaja yeʼn, jaʼa jas wa xcholo ja Epopeya de Gilgamés, wa xyala kʼe jun sbʼejyel bʼa jel xiwela sbʼaj bʼa slejel ajyel sakʼan tolabida, pe lomniʼa, mi staʼa.

Ja bʼa siglo 4 bʼajtanto bʼa jtyempotiki, jujuntik poko químico bʼa China sleʼawe modo xchapjel jun tikʼe líquido bʼa yujel bʼa yajel najatbʼuk ja jsakʼaniltiki. Skʼulane jun tikʼe líquido bʼa yujel bʼa ayiʼoj tʼusan mercurio sok arsénico. Wa xkʼuʼaxi jujuntik mandaranum bʼa China chamye yajni yuʼaje ja it. Ja bʼa Europa, mojan bʼa jabʼilik 500 man 1,500 bʼa jtyempotik, jujuntik poko químicoʼik sleʼawe modo bʼa oj bʼobʼ abʼxuk ja oro yuja wa skʼuʼane mi xjom wego ojbʼi bʼobʼ ya najatbʼuk ja sakʼanili.

Ja bʼa jtyempotik, jujuntik científicoʼik bʼa wa spaklaye ja jastik sakʼani sok ja matik wa spaklaye ja archiboʼik nolan sbʼaja jastal tojbʼelotiki, wane slejel modo stajel jas yuj ja wala awelaxitiki. Spetsanil ja jas lajxelyujile skʼulajel wa sjeʼa ja kristyano wanto skʼuʼane oj staʼe ja yajnal bʼa mixa oj awelaxukotik sok jachuk mixa oj chamkotik. Pe ¿staʼuneje maʼ?

Ja científicoʼik bʼa wa spaklaye ja célula ja kristyano yaluneje ay mas ja 300 rasonik bʼa jas yuj ja wala awelaxitik sok ja wala chamtiki. Ja bʼa jabʼilik mas ajkʼachiki, ja científicoʼik bʼa wa spaklaye ja jas yiʼoj ja célulaʼik bʼobʼelyujile stukbʼesel ja archiboʼik sbʼaja jastal tojbʼelotik sok ja proteínaʼik bʼa mi wego oj awelaxuk ja chanteʼik bʼa laboratorioʼik sok ja célulaʼik ja kristyano. Ja jastik bʼobʼel kʼulaxeli snikunej jujuntik matik jel rikoʼe juntiro bʼa koltanel yajelyile takʼin ja matik wane slejel «jas yuj wala chamtiki». ¿Bʼaxa man kʼotel ja paklajelik it?

Slejel modo bʼa oj albʼuk mas ja jsakʼaniltiki. Jujuntik científicoʼik bʼa wa spaklaye ja jastik sakʼani wa xyalawe wala awelaxitik, jabʼi yuj jun jasunuk tey ja bʼa telómeros, wa xkʼan kaltik, ja stsʼeʼelik ja cromosomaʼik. Ja telómeroʼiki wa snolowe ja archiboʼik sbʼaja jastal tojbʼelotik yajni wa spila sbʼaj ja célulaʼiki, pe kada ekʼele wa spila sbʼaj ja célula, ja telómeroʼiki wa xkombʼi. Soka tyempo, ja célulaʼiki mixa spila sbʼaj sok wa xkʼe awelaxukotik.

 Ja Elizabeth Blackburn, bʼa skʼulan ganar ja premio Nobel ja bʼa 2009, soka maʼ wa x-aʼtijisoki kʼot snaʼe ay jun enzima bʼa wa xya kʼot tekʼan ja skʼutsjelal ja telómeroʼiki, sok yuja it mi wego wa x-awelaxi ja célulaʼik. Pe ja bʼa yimporme skʼulani yala ja telómeroʼiki «mi jun jasunuk bʼa wa xya albʼuk ja jsakʼaniltiki: mi oj yaʼ albʼuk mas ja jsakʼaniltiki ja jastalni jnaʼunejtiki».

Yajel kʼot tekʼan ja wa x-awelaxi ja célula. Yajni wa x-awelaxi ja jcélulatiki sok mixa spila sbʼaj bʼa yajkʼachil, wa xkʼe sjek tuktukil rasonik bʼa mi lekuk ja bʼa célulaʼik wa skoltay ja jkwerpotiki, sok yuja jaw ja jkwerpotiki wa sitsʼi, wa x-ajyi syajal sok tuk chamelik. Ajkʼachto, jujuntik científicoʼik bʼa Francia bʼobʼelyujile bʼa oj spil sbʼaj yajkʼachil ja célulaʼik bʼa yaʼuneje eluk bʼa kristyanoʼik awelexa, jujuntik ayxa yiʼoje mas ja 100 ja sjabʼile. Ja ajwalal bʼa spaklajel it, ja profesor Jean-Marc Lemaître, yala ja yaʼtel skʼuluneji wa sjeʼa wani xbʼobʼ ajuk «yajel kʼot tekʼan ja wa x-awelaxi» ja célulaʼiki.

Mi yibʼanaluk ja científicoʼik wa skʼuʼane ja modoʼik bʼa mok awelaxukotik wa xbʼobʼ skʼul oj ajyukotik sakʼan mas tyempo. Man jabʼilik jan 1,800, masni albʼel tʼusan ja jsakʼaniltiki, pe ja yuja mas asyadoʼotiki, ja wa xtalnay jbʼajtik soka chamelik wa xbʼobʼ ajuk ekitiki, yuja aʼanik soka vacunaʼik. Jujuntik científicoʼik bʼa wa spaklaye ja archiboʼik nolanik sbʼaja jastal tojbʼelotiki wa skʼuʼane ja janekʼ tyempo sakʼanotiki, tixtani tiw wa xkʼot tikʼan.

Ayxa junuk 3,500 jabʼil, ja tsʼijbʼanum bʼa Biblia sbʼiʼil Moisés yala: «Ja jsakʼaniltiki 70 ma 80 jabʼil ta jeltoni yiji. Pe bʼutʼel wokol sok chamkʼujolik; sok wego wa x-ekʼi, sok ja keʼntiki wala jujpitik» (Salmo 90:10). Ama skʼuluneje ja janekʼ bʼobʼelyujile ja kristyano bʼa yajel albʼuk mas tyempo ja jsakʼaniltiki, ayotik sakʼan ja janekʼ tyempo yala ja Moisés.

Pe ja stukil soka jujuntik chanteʼik, jastal jujuntik tortuga wa xbʼobʼ ajyuke sakʼan mas ja 150 jabʼili. Sok ay teʼaltik, jastal ja tikʼe teʼ sbʼiʼil secuoya gigante, wa x-ajyi sakʼan mas ja 1,000 jabʼili. Yajni wa xkatik slaj ja janekʼ jabʼil ayotik sakʼani soka tuk jastik sakʼani, wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Jasa sbʼej ajyel sakʼan kechanta 70 ma 80 jabʼil?».