1, 2. ¿Jas luchaʼik yiʼoje ja yaʼtijumik Dyosi?

SPETSANIL ja yaʼtijumik ja Dyos jkʼulunejtik luchar ma tiroʼanelotik bʼa ajyel toj, masan ja bʼa tojil winik Abel man ja matik toj aye ja bʼa jtyempotiki. Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja snochumanik ja Jesús bʼa hebreo kuchelyujile jitsan wokolik sok skʼulane luchar bʼa oj iljuke lek sok oj ajuk koʼuk slekilale (Hebreos 10:32-34). Ja Pablo yaʼ slaj ja janekʼ skʼujolane ja nebʼumanik it jastal ja tajnumik, ja boksyadorik soka tiroʼanumik ja bʼa poko Grecia (Hebreos 12:1, 4). Ja wego, ja kʼuʼumanik Dyos wantik ajnel bʼa wa xyiʼajotik ja bʼa sakʼanil bʼa tolabida. Pe ay jkontratik bʼa wa skʼana oj sjom kolomtik sok bʼa oj jchʼaytik ja gustoʼil sok ja jtsʼakoltik ja bʼa tyempo jakumto.

² Ja jluchatik bʼa mas jel wokol jani ja tiroʼanel soka Satanás soka sluʼumkʼinali (Efesios 6:12). Jel tʼilan mok kaʼ jbʼajtik bʼa a-sjom kolomtik ja jastik wa sjeʼa ja sluʼumkʼinali, ja spensar ja ixuk winiki sok skʼulajel bʼa mi lekuk jastal ja koʼel mulal sok ixuk winik, snukʼjel may, jelxelxa ja yujeli ma yabʼjel droga. Cha jel tʼilan mok katikan skʼuljel luchar ja  yajni wa x-el jganatik sok ja jpaltatiki (2 Corintios 10:3-6; Colosenses 3:5-9).

3. ¿Jastal wa xchapawotik ja Jyoba bʼa tiroʼanel soka jkontratiki?

³ ¿Wan maʼ xbʼobʼ jkʼultik ganar ja kontraʼik it bʼa jel ja yipe? Waniʼa, pe mini pasiluka. Ja Pablo ya slaj sbʼaj jastal jun boksyador yajni yala: «Cuando huala ochyon tajnel [ma makʼwanel] soc ja jmoji, es que oj caa yi con gana. Mi quechanuc huan chahuinajuc ja jcʼabi» (1 Corintios 9:26). Jastalni jun boksyador wa xtiroʼani soka skontra, ja keʼntiki tʼilani oj cha tiroʼanukotik soka jkontratiki. Sok ja Jyoba wa skoltayotik sok wa xchapawotik. ¿Jastal wa skʼulan? Jani soka Biblia, ja juʼuniki, ja tsomjelaliki soka niwan tsomjelaliki. ¿Wan maʼ xkatik el slekilal yibʼanal ja jas wa xya makunuk ja Jyoba bʼa sjejelkitik? Ta mikʼa, mini wantik skʼulajel yibʼanal bʼa tiroʼanel soka jkontratiki. Oj kʼotkotik jastal ja boksyador bʼa toj wa x-ekʼ ja skʼabʼi.

4. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj skʼulukotik ganar ja bʼa mi lekuki?

⁴ Jel tʼilan tolabida kʼelan jakan oj ajyukotik. ¿Jas yuj? Yujni ja jkontratiki ojni bʼobʼ yakitik june yajni mi wantik smajlajel ma yajni mey lek kiptik. Ja Biblia wa xyala kabʼtik sok wa stsatsankʼujolanotik soka yaljelik it: «Mi xa huaa bajex ba oj scʼuluquex ganar ja maloili. Miyuc. Sbej ni oja cʼul ganara porque huana scʼulajel fuerza ba oja cʼuluc ja ba lequi» (Romanos 12:21). Ja it wa stojolan ta mi xkatikan skʼulajel luchar soka jas mi lekuki ojni jkʼuluktik ganar. Pe ta mi kʼelan jakan ayotik sok ta katikan tiroʼanel, bʼobʼta ja Satanás, ja sluʼumkʼinali soka jpaltatiki oj skʼulotik ganar. Ja yuj mokni axwukotik sok mok katikan oj yopijuk ja jkʼabʼtiki (1 Pedro 5:9).

5. a) Ta wa xkʼanatik ja Jyoba ayilotik lek, ¿jasa tʼilan oj jul jkʼujoltik? b) ¿Jastik sjejelik bʼa Biblia oj jtatik tiʼal?

⁵ Ta wa xkʼanatik oj jkʼultik ganar, jel tʼilan oj jul jkʼujoltik jas yuj wantik tiroʼanel. Wa xkʼulantik ja it yuja wa xkʼanatik ayilotik lek ja Jyoba. Ja bʼa Hebreos 11:6 wa xyala: «Jayuj tʼilan oj cʼuuctic que ay ni jun Diosa, jaxa maʼ meran huas scʼuan ja Diosi y huas slea meran, pues oj ni coltajuca». Ti wa xkilatik, ta wa xkʼanatik ja Jyoba oj ya koʼ jlekilaltik, tʼilani kongana oj aʼtijukotik (Hechos 15:17). Ja Biblia wa staʼa tiʼal jitsan sjejelik bʼa ixuk winik bʼa kongana aʼtijiye. Tey ja Jacob, ja Raquel, ja José soka Pablo. Ja yeʼnle ekʼ sbʼaje wokolik ja bʼa jastal wa xtaxye sok bʼa sakʼanile, pe ja Jyoba ya koʼ slekilale. Ja sjejelik it wa sjeʼakitik ojni cha ya koʼ jlekilaltik ja Jyoba ta kongana wala aʼtijitik. La kiltik jastal.

6. a) ¿Jas yuj ja Jacob kuchyuj ja bʼa slucha? b) ¿Jasa stsʼakol ajiyi ja Jacob? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Ja Jacob waj jun winik toj sok kuchyuj ja bʼa slucha. ¿Jas yuj? Yujni jel syajtay ja Jyoba sok jel chaʼanyabʼalil yila ja jastal wa xyila sbʼajsoki. Sjipani skʼujol ja Jyoba oj ya kʼotuk ja jasa skʼapunej bʼa yajel koʼuk slekilal ja yintili (Génesis 28:3, 4). Yajni ja Jacob ayiʼoj junuk 100 jabʼil, skʼulan luchar sok jun anjel bʼa jachuk oj ajuk koʼ slekilal yuja Jyoba (kʼuman ja Génesis 32:24-28). ¿Yuj maʼ jel ja yip ja Jacob bʼa skʼuljel luchar soka  anjel it jel yipi? Miyuk. Jani yuja pwesto ajyi bʼa skʼuljel luchar bʼa oj ajuk koʼuk slekilal yuja Jyoba. Ja Jyoba ya koʼ slekilal yuja mi el sgana. Ja yuj aji sbʼiʼiluk Israel, wa stojolan «mi sijpankan ja Dyos». Ja Jyoba ya koʼ slekilal sok lek yila. Cha jani jaw ja jasa wa xkʼanatik stajel ja keʼntiki.

7. a) ¿Jasa wokol ekʼ sbʼaj ja Raquel? b) ¿Jasa skʼulan ja Raquel, sok jasa slekilal yila?

⁷ Ja Raquel jani ja xcheʼum jel skʼana juntiro ja Jacob. Ja Raquel wani cha skʼana oj yil jastal ja Jyoba oj ya kʼotuk ja jas skʼapunejyi ja statami. Pe ayni jun wokol. Yuja Raquel mi xbʼobʼ ajyuk yuntikil, ja jaw jelni yaj bʼa jun ixuk ja bʼa tyempo najate. ¿Jasa skʼulan ja Raquel ja bʼa jas wan ekʼel sbʼaji? Mini chʼay ja smajlajel yiʼoji. Tikʼanxta wa xyayi orasyon ja Jyoba bʼa oj kuchyuj ja slucha yiʼoji. Sok ja Jyoba smaklay ja spatulabʼil skʼujoli, sok ja tyempo yila ja slekilal yajni ajyi yuntikil. Ja yuj, ja yeʼn yala: «Sok tsats lek jkʼulunej luchar [...]. ¡Cha keʼnani jkʼulunej ganar!» (Génesis 30:8, 20-24).

8. a) ¿Jastik wokolik ekʼ sbʼaj ja José? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja lekil sjejel bʼa José?

⁸ Ja sjejel bʼa skʼuʼajel ajyiyuj ja Raquel soka Jacob bʼobʼta jani koltaji ja skereme José bʼa kuchelyuj ja wokolik ja bʼa sakʼanili. Yajni ja José ayiʼoj 17 jabʼil, ja sakʼanil tukbʼi juntiro. Ja smoj-alijelik yilkʼujolane ja José, ja yuj xchonowe jastal moso. Yajni ekʼ ja tyempo, ja José lutji preso jitsan jabʼil ja bʼa Egipto anima mey smul (Génesis 37:23-28; 39:7-9, 20, 21). Pe ja yeʼn mini el sgana, mi tajki sok mi sleʼa modo bʼa oj ya stup ja jas kʼulajiyi. ¿Jas yuj? Yujni ja waj skʼujol ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba (Levítico 19:18; Romanos 12:17-21). Ja lekil sjejel bʼa José wa sjeʼakitik bʼa mok el jganatik ama jel wokolanitik yajni chʼinotikto ma  wa xkabʼtik mey yiʼoj yajnal ja jwokoltiki. Pe wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik ta mi x-el jganatik (kʼuman ja Génesis 39:21-23).

9. ¿Jastal oj jbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jacob, bʼa Raquel soka José?

⁹ Bʼobʼta ja keʼntiki cha tʼilani oj kuchkujtik tsatsal wokolik. Bʼobʼta wantik yijel wokol bʼa jastik wa xkʼulajikitik bʼa mi tojuk, mi lek la iljitik, wala kʼenajitik ma wala iljitik kontra yuj ay maʼ tajkel ay jmoktik. Pe mok el jganatik. La juljkʼujoltik jasa koltaji ja Jacob, ja Raquel sok ja José bʼa gusto lek yaʼteltaye ja Jyoba. Ja yeʼnle jel chaʼanyabʼalil yilawe ja jastal wa xtaxye soka Jyoba, sok ja yuj ajiyile yipe sok aji koʼ slekilale. Sok mini yawekan ja sluchaʼe sok cha skʼulane ja jasa skʼanawe ja bʼa yorasyone. Yuja teyotik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, jel tʼilan oj katik ajyuk tsats ja smajlajel kiʼojtik ja bʼa tyempo jakumto. ¿Pwesto maʼ aytik bʼa skʼulajel luchar bʼa oj yakitik ja slekilal ja Jyoba?

10, 11. a) ¿Jas yuj jel tʼilan la jkʼultik luchar bʼa oj yakitik ja slekilal ja Dyosi? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jnatik stsajel?

¹⁰ ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼultik luchar bʼa oj ya koʼ jlekilaltik ja Jyoba? Bʼobʼta yuj tuktukil rason. Jun sjejel, ay jmoj-aljeltik yuja mulanume wani skʼulane luchar soka kʼankʼunelik bʼa mi lekuki. Tuk wa skʼujolane spensarajel jastik bʼa lek ja bʼa xcholjeli, sok tuk wa xwokolaniye yuja maloʼaye ma jel stuchʼil xyabʼ aye. Cha ay jujuntik wa xwokolaniye yajel perdon ja smoji. Chikan janekʼxa tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba, jpetsaniltik tʼilani oj jkʼultik luchar soka jastik wa stimawotik bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. La juljkʼujoltik ja yeʼn tolabida wa xyayi slekilal ja matik toj ayi.

¹¹ Ja smeranili, jelni wokol ajyel Taʼumantiʼ sok snajel jastal stsajel bʼa lek, sok mas ta wantik lucha soka jastik wa xkʼankʼunikujtik bʼa mi lekuki (Jeremías 17:9). Ta jach wala taxtik, la jkʼantikyi ja Jyoba ja yipi. Ja orasyon soka yip ja Dyos oj yakitik ja ipal bʼa skʼulajel ja bʼa leki. Jachuk oj ya jlekilaltik ja Dyosi. Sok la jkʼultik ja jas wa xkʼanatik ja bʼa korasyontiki. La jkʼujoluktik skʼumajel tikʼan ja Biblia sok la katik el tyempo skʼumajel jach jtuchʼiltik ja Biblia soka tsomjelal bʼa pamilya (kʼuman ja Salmo 119:32).

12, 13. ¿Jasa koltajiye chawane jmoj-aljeltik bʼa mi koʼye luʼum soka kʼankʼunel bʼa mi lekuki?

¹² Stsʼakatal ja skoltanel ja Biblia, ja yip ja Dyosi soka juʼuntiki, jitsan jmoj-aljeltik skʼuluneje ganar ja kʼankʼunel bʼa mi lekuk. Jun kerem skʼuman ja artikulo «¿Cómo puede usted resistirse a los malos deseos?» ja bʼa ¡Despertad! 8 bʼa diciembre bʼa 2003. ¿Jastal yila ja jas skʼumani? Ja yeʼn wa xyala: «Wanon lucha bʼa yajelkan ja mal jpensariki. Yajni jkʼuman ja artikulo bʼa wa xyala ‹bʼa jitsan, ja lucha bʼa yajelkan ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki jel kʼakʼ›, kabʼ mini jtuchʼil ayon, ti ayon soka tuk jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi». Ja kerem it cha ya el slekilal ja artikulo «¿Aprueba Dios los estilos de vida alternativos?», wa xtax bʼa ¡Despertad! 8 bʼa octubre bʼa 2003. Ja bʼa artikulo it yila bʼa jujuntik jmoj-aljeltik, ja sluchaʼe ‹lajansok jun kʼiʼix wa xchʼubʼwani› (2 Corintios 12:7). Pe cha yila ja yeʼnle wa skʼujolane ajyel asyado ja smodoʼe sok niwan skʼujol wa smajlaye ja tyempo  jakumto. Ja keremi ti cha yala: «Yuja it, wa xkʼuʼan oj bʼobʼ ajyukon toj kʼakʼu kʼakʼu. Jel wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xya makunuk ja xchonabʼi bʼa wa skoltayon ajyel sakʼan kʼakʼu kʼakʼu ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo».

¹³ La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Estados Unidos. Ja yeʼn stsʼijbʼan jachuk: «Wa xkʼana oj kawilex tsʼakatal yuja tolabida waxa waʼawex ja waʼelal jel xmakuni sok bʼa mero styempo. Tikʼanxta wa xkabʼ ja artikuloʼik waxa tsʼijbʼanexi bʼa jbʼaj keʼna. Ayxa jabʼilik wanon lucha sok jun tsatsal kʼankʼunel bʼa wa xyilkʼujolan ja Jyoba. Ayni ekʼele, tʼusan me la koyon luʼum sok yajelkan skʼuljel luchar. Wa xnaʼa ja Jyoba jel syajulal skʼujol sok wa xyaʼawotik perdon, pe wa xkabʼ mini xbʼajin ja skoltanel yujni tey kiʼoj ja kʼankʼunel it mi lekuki sok ja bʼa mero jkʼujoli mi xyilkʼujolan. Ja lucha it bʼa kʼakʼu kʼakʼu sjomunej yibʼanal ja jsakʼanili». Anto skʼuman ja artikulo «¿Está su corazón dispuesto a conocer a Jehová?», bʼa La Atalaya 15 bʼa marzo bʼa 2013. ¿Jastal yabʼ tsaʼan? Ja yeʼn yala: «Kabʼ stojolil ja Jyoba meran lek wa skʼana oj skoltayon».

14. a) ¿Jasa snaʼunej lek ja Pablo ja bʼa sakʼanili? b) ¿Jastal oj jkʼultik ganar ja jpaltatiki?

¹⁴ (Kʼuman ja Romanos 7:21-25). Ja Pablo wani snaʼa lek jelni wokol skʼulajel luchar soka kʼankʼunel bʼa mi lekuk soka jpaltatik. Pe skʼuʼunejni lek oj skʼul ganar ja slucha ta wa xyayi orasyon ja Jyoba, ta wa sjipa skʼujol ja bʼa skoltaneli sok ta wa sjeʼa skʼuʼajel ja bʼa xchamelal ja Jesús. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Oj maʼ cha bʼobʼ jkʼultik ganar ja jpaltatiki? Ojniʼa, ta wa xnochotik ja sjejel bʼa Pablo, skʼuʼajel ja bʼa xchamelal ja Jesús sok sjipjel spetsanil jkʼujoltik bʼa Jyoba sok mi jaʼuk oj jipjkʼujoltik ja bʼa kiptiki.

15. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba bʼa oj ajyukotik toj sok bʼa kuchelkujtik ja wokoli?

¹⁵ Ayni ekʼele, ja Jyoba wa xyaʼakan bʼa oj jetikyi janekʼ wa xcham jkʼujoltik jun jasunuk. Jun sjejel, ¿jasa oj jkʼuluktik ta june ja bʼa jpamilyatik ayiʼoj jun stsatsal chamel ma wan kʼuljelyi jun jasunuk bʼa mi tojuk? ¿Sok jasa oj jkʼultik ta keʼn wan ekʼel jbʼajtik ja jaw? Ta wa xjipa spetsanil jkʼujoltik bʼa Jyoba, ojni jpatikyi skʼujol bʼa oj yakitik ja ipal bʼa ajyel toj sok bʼa ajyel gusto soka jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn (Filipenses 4:13, TNM). Ja sjejelik bʼa jitsan yaʼtijumik ja Dyos bʼa najate soka bʼa jtyempotiki wa sjeʼa yajni wa xkatikyi orasyon ja Jyoba, ja yeʼn wa stsatsankʼujolanotik sok wa xyaʼa kiptik bʼa oj kuchkujtik.

16, 17. ¿Jasa tʼilan oj jtsatik skʼulajel?

¹⁶ Ja Satanás jelni xgustoʼaxi yajni wa xyila tristeʼaytik, wa x-el jganatik sok wa xyopiji ja jkʼabʼtiki. Ja yuj, jel tʼilan mok katikan skʼulajel ja bʼa leki (1 Tesalonicenses 5:21). Ojni bʼobʼ jkʼultik ganar ja Satanás, ja sluʼumkʼinal mi lekuki sok chikan jas kʼankʼunel bʼa mi lekuk. Ojni jkʼultik ganar ja lucha ta wa xjipa spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba oj stsatsankʼujolanotik sok oj skoltayotik (2 Corintios 4:7-9; Gálatas 6:9).

¹⁷ Ja yuj mok katikan skʼuljel luchar sok mokni tʼun el jganatik. Jkʼuʼunejtik lek ja Jyoba meran lek oj ya koʼ jlekilaltik man mixa oj makunukujtik (Malaquías 3:10).