1-3. a) ¿Jastal wa xnaʼatik ja tsomjeliki tolabida yiluneje stʼilanil ja yaʼtijumik Dyosi? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA Corinna ayiʼoj 17 jabʼil yajni ja snani yamji sok iji och preso najat lek ja bʼa snaji bʼa oj skʼuluk tsatsal aʼtel. Mas tsaʼan yiʼaje ja Corinna bʼa Siberia, bʼa jitsan mil kilometro ja bʼa snaji. Sok ti yawe aʼtijuk bʼa jun rancho sok yilawe jastal jun moso. Ayni ekʼele wa xtʼenji oj aʼtijuk bʼa jwera bʼa jel ja cheʼeji sok mini ay lek sjastik sbʼaj bʼa oj ajyuk kʼixin. Anima jachuk, ja Corinna sok pilan Taʼumantiʼ spensarane skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyujileʼi bʼa oj wajuke bʼa jun tsomjelal bʼa kongregasyon najat wa xkanyuj ja rancho.

² Ja bʼa ochkʼakʼuji wajye xchawanile sok bʼejyiye 25 kilometro masan ja bʼa terminal bʼa tren. Ja Corinna yala: «Ja tren el bʼa las 2 bʼa saʼansakbʼel, sok yiʼaj wake ora. Yajni kotikonkani, cha bʼejyitikonto 10 kilometro bʼa oj kʼotkotikon ja bʼa lugar bʼa tsomjeli». Ja Corinna mini snaʼa malaya yuja waji. Ja yeʼn yala: «Ja bʼa tsomjeli jpaklaytikon Ja Juʼun Cholumani  sok jtsʼebʼantaytikon tsʼebʼojik bʼa Jyoba. Ja it wajni jun ekʼele jel stsatsankʼujolanon bʼa ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoji». Oxe kʼakʼu tsaʼan kumxiye ja bʼa rancho, pe ja ajwalali mini snaʼa ta mi ti ajyiye.

³ Ja tsomjeliki jelni tʼilan yiluneje ja yaʼtijumik ja Dyosi. Jun sjejel ja bʼajtan snochumanik ja Kristo jelni skʼulane gusto stsomjel sbʼaje bʼa stoyjel ja Dyosi sok snebʼjel bʼa yeʼna (Hechos 2:42). Bʼobʼta, jpetsaniltik jelni wa xyakitik gusto wajel ja bʼa tsomjeliki. Pe bʼobʼta bʼa jujuntik wokolni oj kabʼtik wajel bʼa spetsanil. Bʼobʼta tʼilani oj aʼtijukotik jitsan oraʼik, jel jas oj jkʼuluktik ma jelxa axwelotik. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jchʼaytik ja tsomjeliki? ^[1] (Kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). ¿Jastal oj bʼobʼ ya tsatsan jkʼujoluktik ja matik wa xjeʼatikyi bʼa Biblia soka tuk ixuk winike bʼa oj wajuke ja bʼa tsomjeliki? Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe modo. Bʼajtan, jas yuj lekni ja oj wajkotik ja bʼa tsomjeliki. Xchabʼil, jas yuj wa xyawe el slekil ja tuki ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki. Sok yoxil, jas yuja Jyoba jel lek xyila ja wala wajtik ja bʼa tsomjeliki ^[2] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

4. ¿Jastal wa skoltayotik ja tsomjeliki bʼa oj jnatik sbʼaj mas ja Jyoba?

⁴ Yujni ja tsomjeliki wa xchapawotik. Ja tsomjeliki wa skoltayotik bʼa oj jnatik sbʼaj mas ja Jyoba. ¿Jastal? Jun sjejel, ja bʼa jtsomjeltiki wa xnebʼatik sbʼaja lekil smodo ja Jyoba. ¿Jastal wa kabʼtik yajni wa xtaʼatik tiʼal ja lekil smodoʼik ja Dyosi sok yajni wa xkabʼtik ja jastal yabʼye ja jmoj-aljeltik sbʼaja yeʼni? Pes masni kʼi ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jyoba. Chomajkil, ja bʼa tsomjeliki wa xnebʼatik mas ja bʼa Biblia stsʼakatal yuja loʼilik, ja sjejelik soka tekstoʼik wa xkʼumantik bʼa Biblia (Nehemías 8:8). Spetsanil ja semana wa xtaʼatik jastik junuk jel chaʼanyabʼalil yajni wa xchapa jbʼajtik ja bʼa skʼumajel ja Biblia sok smaklajel ja komentario wa xyaʼawe ja jmoj-aljeltiki.

5. ¿Jastal skoltuneja ja tsomjeliki ja bʼa xcholjeli sok bʼa yajel makunuk ja jasa nebʼunej bʼa Biblia?

⁵ Ja tsomjelik wa sjeʼakitik jastal yajel makunuk ja jas wa xnebʼatik bʼa Biblia (1 Tesalonicenses 4:9, 10). Jun sjejel, bʼobʼta jun ekʼele jpaklaytik jun artikulo ja bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa snikawotik skʼulajel mas bʼa Jyoba, stojbʼesel mas ja jastal wa xkatikyi ja korasyontiki ma yajel perdon jun jmoj-aljeltik bʼa ay jas yala bʼa mi lekuk kabʼtik. Sok ja bʼa tsomjel kiʼojtik bʼa semana wa xnebʼatik xcholjel sok sjejelyi ja tuk ixuk winike ja smeranil bʼa Biblia (Mateo 28:19, 20).

6. ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik sok wa xyaʼa kiptik ja tsomjeliki?

⁶ Yujni ja tsomjeliki wa stsatsankʼujolanotik. Ja sluʼumkʼinal ja Satanás wa skʼana oj ya chebʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok bʼa aʼel jganatik. Pe ja tsomjeliki wa stsatsankʼujolanotik sok wa  xyaʼa kiptik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (kʼuman ja Hechos 15:30-32). Jitsan ekʼele, wa xtaʼatik tiʼal jastal kʼotel smeranil ja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia. Ja it wa xya jkʼuʼuktik mas ojni ya kʼot smeranil ja jastik skʼapunejkitik ja Jyoba. Cha wani stsatsankʼujolanotik ja jmoj-aljeltik yajni wa xyawe ekʼ sloʼile sok sjejelik, chomajkil yajni wa xyaʼawe skomentaryoʼe soka yajni wa stsʼebʼantaye ja Jyoba sok spetsanil skʼujole (1 Corintios 14:26). Jun jasunuk wa xcha stsatsankʼujolanotik jani loʼilanel soka yeʼnle bʼajtan sok tsaʼan ja bʼa tsomjeli, yujni wa xkilatik ay kiʼojtik jitsan kamigotik bʼa wa xchamskʼujole bʼa keʼntik (1 Corintios 16:17, 18).

7. ¿Jas yuj jelni tʼilan wajel ja bʼa tsomjeliki?

⁷ Yujni ja bʼa tsomjeliki, ja Dyosi wa skoltayotik soka yipi. Ja Jesús wa xya makunuk ja yip ja Dyosi bʼa stojel ja kongregasyonik. Ja yeʼn yala tʼilani oj jmaklaytik ja jasa wan ‹aljel yabʼ ja kongregasyon yuja Espíritu Santo› (Apocalipsis 2:7). Ja yip ja Dyosi ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼiki, bʼa mi oj xiwkotik ja xcholjeli sok snajel stsajel skʼulajel ja bʼa leki. Ja yuj jelni tʼilan la katikyi pwersa bʼa wajel tolabida ja bʼa tsomjeliki. Jachuk oj yakitik ja koltanel wa xyaʼa ja Dyos soka yipi.

8. ¿Jastal wa xkoltaji ja tuki yajni wa xyilawe teyotik ja bʼa tsomjeliki, yajel ja jkomentaryotiki sok tsʼebʼanel lajan soka yeʼnleʼi? (Cha kʼela ja rekwagro  «Tolabida wa xkabʼ masxa lek ayon»).

⁸ Yujni ja bʼa tsomjeliki oj bʼobʼ jetikyi ja jmoj-aljeltiki wa xkʼanatike. Jitsan jmoj-aljeltik wan kuchelyujile tsatsal wokolik. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «La jcʼultic pensar ja yaltzil ja otro jmojtiqui» (Hebreos 10:24, 25). Jun modo bʼa skʼulajel jani stsomjel jbʼajtik bʼa oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtik. Yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki wa xjeʼatikyile ja jmoj-aljeltik wani xkʼana oj ajyukotik soka yeʼnleʼi, loʼilanel sok snajel jastal wa xtaxye. Chomajkil wani xtsatsankʼujolantike yajni wa xkatik jkomentaryotik sok wa stsʼebʼantaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik (Colosenses 3:16).

9, 10. a) Cholo jas yujil ja jasa yala ja Jesús ja bʼa Juan 10:16 wa skoltayotik yabʼjel stojolil jas yuj jel tʼilan wajel ja bʼa tsomjeliki. b) Ta wajtik ja bʼa tsomjeliki, ¿jastal wa xkoltaji ja jmoj-aljeltik matik mi Taʼumantiʼuk ja spamilya?

⁹ Yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki,  wa xkoltaytik ja kongregasyoni aʼajyuk tsoman (kʼuman ja Juan 10:16 *). Jesús yala ja yeʼn jach jastal jun talnachej sok ja snochumaniki jachukebʼi jastal jun kʼole chej. Ja jun kʼole cheji tolanibida tsoman wa x-ajyiye sok wa snochowe ja talnumani. Ta chabʼe ja cheji tey bʼa jun wits, jaxa chabʼeʼi tey bʼa slomanil sok jaxa juni pilan ay ekʼe, ¿anke mini oj kaltik ja joʼe chej jawi junta kʼole aye? Jastalni ja jaw, ta wa xkʼana oj ajyukotik «jun‘ita kʼole» bʼa wa snocho «jun‘ita talnachej», tʼilani oj wajkotik tolabida ja bʼa tsomjeliki bʼa oj ajyukotik lajan soka jmoj-aljeltiki.

¹⁰ Ja tsomjeliki wa skoltayotik bʼa tsoman oj ajyukotik sok ajyel jastal jun pamilya bʼa wa skʼana sbʼaje (Salmo 133:1). Jitsan jmoj-aljeltik mi x-iljiye lek yuja snantateʼi ma ja smoj-alijeleʼi yuja ochele Taʼumantiʼi. Pe ja Jesús skʼapa oj yayile jun spamilyaʼe bʼa oj kʼanjuke sok oj talnajuke (Marcos 10:29, 30). Ta mixa chʼaya ja tsomjeliki, ja weʼn ojni kʼotan jastal jun tatal, nanal, bʼankilal, watsal ma ijtsʼinal sbʼaja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni. Spensarajel ja it, ojni jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa mi oj jchʼaytik mini jun tsomjel.

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja tsomjeliki bʼa oj katikyi ja Jyoba ja jasa wa sbʼajini?

¹¹ Yujni ja bʼa tsomjeliki wa xkatikyi ja Jyoba ja jasa wa sbʼajini. Yuja yeʼn skʼulanotik ja Jyoba, wani sbʼajin oj katikyi  tsʼakatal sok bʼa stoyjel sok stsʼebʼantajel (kʼuman ja Apocalipsis 7:12). Wa xkʼulantik ja it ja bʼa tsomjeliki ja yajni wa xkatikyi orasyoni, wa stsʼebʼantaytik soka wa xtaʼatik tiʼal bʼa yeʼni. Tolabida ja bʼa semana ay kiʼojtik ja niwan cholal bʼa oj katikyi stoyjel ja Jyoba.

12. ¿Jastal wa x-ajyi ja Jyoba ja yajni wa xkʼuʼantik ja smandar bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki?

¹² Yuja yeʼn skʼulanotik ja Jyoba, cha wani sbʼajin oj ajyukotisok kʼuʼabʼal. Ja yeʼn wa xyakitik ja mandar bʼa oj jtsom jbʼajtik tolabida, pe mastoni yuja jelxa mojan ja chʼakelali. Ja Jyoba jel wa x-ajyi gusto yajni wa xkʼuʼantik ja mandar it (1 Juan 3:22). Ja yeʼn wa snaʼa ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki sok jel chaʼanyabʼalil wa xyila (Hebreos 6:10).

13, 14. ¿Jastal wa skoltayotik ja tsomjeliki bʼa oj mojxukotik soka Jyoba soka Jesús?

¹³ Yujni ja yajni wa stsomo jbʼajtiki, wa xjeʼatikyi ja Jyoba wa xkʼanatik mojxel mas soka yeʼn soka Yunini. Ja bʼa tsomjeliki wa xpaklaytik ja Biblia sok wa xnebʼatik ja jas wa skʼana ja Jyoba bʼa keʼntik (Isaías 30:20, 21). Sok jujuntik ja ixuk winik mi xyaʼteltaye ja Jyoba sok wa xwajye ja bʼa tsomjeliki wa xyaʼa sbʼaje kwenta yeʼnani ja maʼ wa stojowotiki (1 Corintios 14:23-25). Yuja yeʼnani ja Jyoba wa stojo ja tsomjelik soka yipi, ja jas wa xnebʼatiki tini wa xjak bʼa yeʼna. Ja yuj ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki, wani xbʼobʼ jmaklaytik ja Dyosi sok yabʼjel ja janekʼto wa syajtayotiki. Jachuk, oj mojxukotik mas soka yeʼn.

¹⁴ Ja Jesús yeʼn ja maʼ wa stojo ja kongregasyoni. Ja yeʼn yala: «Ta tzoman cʼa ay chaboxe yuj ja jbiil ja queni, ti ni oj ajyucon ja ba snalanei» (Mateo 18:20). Ja Biblia cha wani sjeʼa ja Jesús «huan bejyel ecʼ ja ba snalan» ja kongregasyoniki (Apocalipsis 1:20–2:1). Wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba soka Jesús teye jmoktik sok wa stsatsankʼujolanotik yajni teyotik ja bʼa tsomjeliki. ¿Jastal maʼ wa xyabʼ ja Jyoba yajni wa xyila ja janekʼ waxa kʼujolan bʼa mojxel soka yeʼn soka Yunini? ¿Jas waxa pensaran ja weʼn?

15. ¿Jasa wa xjeʼatikyi ja Jyoba ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki?

¹⁵ Yujni ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeliki, wa xjeʼatikyi ja Jyoba wa xkʼana oj jkʼuʼuktikyi. Ja yeʼn mi wa stʼenawotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja smandar bʼa oj jtsom jbʼajtiki (Isaías 43:23). Yajni wa xtsaʼatik skʼuʼajel ja smandar ja Jyoba bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki, wa xjeʼatik janekʼto wa xyajtaytik sok wa xkʼuʼantik yeʼnani yiʼoj ja derecho bʼa oj yalkabʼtik ja jas oj jkʼuluktiki (Romanos 6:17). Jujuntik sjejel, ja kajwaltiki wa skʼana oj aʼtijukotik jitsan bʼa mixa xbʼobʼ wajkotik spetsanil ja bʼa tsomjeliki. Ma ja gobyerno xyala ta june stsomo sbʼaj bʼa stoyjel ja Jyoba, ojni stup multa, oj lutjuk ma oj kʼulajuk kastigar sok jun jasunuk bʼa jel tsats. Ma jaʼ wa xkʼanxikujtik skʼulajel tuk jasunuk sok mi  oj wajkotik ja bʼa tsomjeli. Bʼa jujune ja it, ¿jasa oj jkʼuluktiki? Keʼnani oj jtsatik jas oj jkʼuluktik (Hechos 5:29). Bʼa spetsanil ja ekʼeleʼik wa xtsaʼatik skʼuʼajel ja Jyoba, jel wa xkatik gustoʼaxuk ja yeʼn (Proverbios 27:11).

16, 17. a) ¿Jastal wa xnaʼatik ja tsomjeliki jelni yilawe stʼilanil ja bʼajtan snochumanik ja Kristo? b) ¿Jastal yabʼ ja George Gangas sbʼaja tsomjeliki?

¹⁶ Tsaʼan ja bʼa kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja snochumanik ja Kristo mini yaʼawekan stsomjel sbʼaje bʼa stoyjel ja Jyoba. Skʼulane ja jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja «la jcʼultic pensar ja yaltzil ja otro jmojtiqui [...]. Jayuj tac, cʼulanic fuerza oja tzom abajex tola vida» (Hebreos 10:24, 25). Sok mini yaʼawekan stsomjel sbʼaje anima iljiye kontra yuja gobyerno bʼa Roma sok yuja olomalik judío. Mini pasiluk waji, pe skʼulane pwersa ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa stsomjel sbʼaje.

¹⁷ Ja bʼa jtyempotiki, ja yaʼtijumotik ja Jyoba jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja wa xbʼobʼ jtsom jbʼajtiki. Jun sjejel ja sbʼaja George Gangas, ja yeʼn kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi bʼa mas ja 22 jabʼili. Ja yeʼn yala stsomjel sbʼaj soka jmoj-aljeltiki jelni tsatsankʼujolaji sok yala «jani june ja jastik mas jel chaʼanyabʼalil yabʼjel stsamalil ja bʼa sakʼanili». Tolabida yajni wa xbʼobʼyuji, jelni sgusto ja yeʼnto bʼajtan oj kʼotuk ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli soka yeʼnxta tsaʼan oj eluki. Jelni ajiyi gusto loʼilanel soka jmoj-aljeltiki, ja yuj yala: «Yajni teyon soka yeʼnleʼi wa xkabʼ lajansok teyon bʼa jnaj soka jpamilya, bʼa jun kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼan». Sok yala ja jasa mas jel wa xkʼankʼuniyuji jani stsomjel sbʼaj soka smoj-aljeliki.

18. ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn sbʼaja tsomjeliki, sok jasa apensaraʼunej lek oja kʼuluk?

¹⁸ Jaxa weʼn, ¿jach maʼ aya xa wabʼ jastal ja jmoj-aljeltik Gangas? Ta jach kʼa, kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuj bʼa oj ajyan soka wa moj-aljelik ja bʼa tsomjeliki, anima mi tolabida pasiluk. Jeʼayi ja Jyoba jach aya xa wabʼ jastal ja mandaranum David, ja yeʼn yala jel syajtay ja lugar bʼa wa xtoyxi ajyi ja Jyoba (Salmo 26:8).