1, 2. ¿Jasunkiluk ja skʼulan ja Jefté soka yakʼixi anima wokol skʼulajel?

JUN winik skʼulantakan ganar jun kʼakʼanel sok kumxumxa bʼa snaj. Yajni ja yakʼixi yila, jel gustoʼaxi sok eljan jach wan tsʼebʼoj sok chanel bʼa jak staʼ ja stati. Pe ja stati skʼulan jun jasunuk bʼa aji chamskʼujol. Xchʼiʼa ja skʼuʼi bʼa oj sjeyi jel tristeʼay sok tsaʼan yala yabʼ: «¡Ay, kala akʼixa! Awaʼunej yajbʼuki ja jkʼujoli». Xcholo yabʼ ay jas skʼapunejyi ja Jyoba bʼa oj ajuk tukbʼuk ja sakʼanil ja yakʼixi. Yuja jasa skʼapuneji, ja yeʼn mixato oj nupanuk sok mixa oj ajyuk yuntikil. ¿Jasa yala ja yeʼn? Wego yala yabʼ ja stati tʼilani oj ya kʼotuk ja jasa skʼapuneji. Soka jas yala, ja akʼixi sjeʼa wani sjipa skʼujol bʼa Jyoba bʼa mini oj kʼanjukyi jun jasunuk bʼa mi lekuk (Jueces 11:34-37). Yajni ja winiki yila ja yakʼixi jel yiʼoj skʼuʼajel, jel gusto yabʼi. Wa snaʼa ja Jyoba jel oj ajyuk gusto yuja lekil smodo sjeʼa ja akʼixi.

² Ja winik jaw sbʼiʼil Jefté. Ja yeʼn soka yakʼixi wani sjipa skʼujole bʼa Jyoba soka jastal wa skʼulan ja jastik junuki.  Man ja bʼa mas wokolik ja bʼa sakʼanileʼi sjeʼawe ayni yiʼoje skʼuʼajel. Wa skʼanawe oj ajuk koʼ slekilale yuja Jyoba, ja yuj pwestoni ajyiye bʼa skʼulajel chikan jasunuk.

3. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa skʼulan ja Jefté soka yakʼixi?

³ Mini tolabida pasiluk ajyelkujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba. Ta wa xkʼanatik mi oj chʼaykujtik, tʼilani oj jkʼultik pwersa sok spetsanil ja kiptiki (Judas 3). Ja yuj, ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik ja jasa skʼulan ja Jefté soka yakʼixi. Oj kiltik jastal sjeʼawe ayiʼoje skʼuʼajel man ja bʼa wokolik ajyiyujileʼi.

4, 5. a) ¿Jasa oj skʼuluke ajyi ja israʼelenyo yajni x-ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali? b) Jastalni wa xyala ja Salmo 106, ¿jasa ekʼ sbʼaje ja israʼelenyo yuja mi kʼuʼabʼal ajyiyeʼi?

⁴ Spetsanil ja kʼakʼuʼiki, ja Jefté soka yakʼixi wa xyilawe ja jastik mi lek wa x-ekʼ sbʼaje ja israʼelenyoʼiki yuja wa xyaʼawekan skʼuʼajel ja Jyoba. Tʼusan mi jun 300 jabʼiluk bʼajtanto, yajni ja israʼelenyo oj ochuke ajyi ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ja Jyoba yayi mandar a-smil-e ja ixuk winik bʼa wa xyaweyi stoyjel ja kʼulubʼal dyosiki. Pe ja yeʼnleʼi mi skʼuʼane (Deuteronomio 7:1-4). Jitsan bʼa yeʼnle cha kʼe yaweyi stoyjel ja kʼulubʼal dyosiki sok koʼel mulal sok ixuk ma winik, jastalni wa skʼulane ja swinkil ja Canaán, ja Luʼum Kʼapubʼali (kʼuman ja Salmo 106:34-39).

⁵ Yuja mi kʼuʼabʼal ajyiyeʼi, ja Jyoba mi skoltay ja israʼelenyo yuja skontraʼeʼi (Jueces 2:1-3, 11-15; Salmo 106:40-43). Ja bʼa tyempo jaw jel wokoli, mini ma pasiluk sjejel ayiʼoje skʼuʼajel ja pamilyaʼik matik wa syajtaye ja Jyoba. Pe ja Biblia wa xyala jujuntik israʼelenyo jani wa skʼanawe oj yawe gustoʼaxuk ja Jyoba. Jujuntik bʼa yeʼnle yeʼn waj ja Jefté soka yakʼixi, jastalni ja Elqaná, Ana soka Samuel (1 Samuel 1:20-28; 2:26).

6. a) ¿Jastik junuk wa skʼulan ja luʼumkʼinal ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jasunkiluk ja tʼilan oj jkʼujoluktik skʼulajel ja keʼntiki?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik jach wa sjeʼa ja smodoʼe jastal ja swinkil ja Canaán. Jel wajel skʼujole koʼel mulal sok ixuk sok winik, spekʼjel chikʼ soka takʼini. Pe ja Jyoba wa xyala la jtalnay jbʼajtik. Ja yeʼn wa skʼana oj skoltayotik soka jastik mi lek wa sjoybʼanotiki, jastalni wa skʼana oj skoltay ajyi ja israʼelenyoʼiki. ¿Wan maʼ xnebʼatik ja jastik mi lek skʼulane ja israʼelenyo? (1 Corintios 10:6-11). La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa mok jnochtik ja jasa wa skʼulane ja ixuk winik bʼa luʼumkʼinali (Romanos 12:2).

7. a) ¿Jastal ilji ja Jefté yuja smoj-aljeliki soka ansyanoʼik bʼa Israel? b) ¿Jasa skʼulan ja Jefté?

⁷ Ja bʼa styempo ja Jefté, ja israʼelenyoʼiki jelni tʼenubʼale ajyi yuja skontraʼeʼi yuja skʼokowe ja yabʼal ja Jyoba (Jueces 10:7, 8). Mi kechanukta yuja skontraʼiki, ja Jefté cha ajyiyuj wokol soka smoj-aljeliki soka ansyanoʼik bʼa Israel. Ja yeʼnleʼi wa xyilkʼujolane ja Jefté sok koraja wa xyilawe. Ja yuj stʼenawe aʼeluk ja bʼa luʼum yeʼn sbʼaji (Jueces 11: 1-3). Pe ja Jefté mini snocho ja smaloʼil skʼujole yiʼoje ja israʼelenyoʼik jawi. ¿Jastal wa xnaʼatik? Pes yajni ja ansyanoʼik bʼa Israel jak skʼan-eyi akoltajukeyuj, ja yeʼn gustoni skoltay (Jueces 11:4-11).

8, 9. a) ¿Jastik rasonik ja bʼa ley bʼa Moisés bʼobʼta koltajiyuj ja Jefté? b) ¿Jasunkiluk ja yila mas stʼilanil ja Jefté?

⁸ Ja Jefté waj jun lekil kʼakʼanum sok wani snaʼa sbʼaj lek ja sakʼanil ja Israel soka bʼa sley ja Moisesi. Spensarajel sbʼaja jastal wa xyila ja xchonabʼ ja Jyoba, jachuk snebʼa ja jastik junuk bʼa leki soka bʼa mi lekuki (Jueces 11:12-27). Sok bʼa spetsanil ja sakʼanili ya makunuk ja rasonik jaw bʼa stsajel ja jasa skʼulani. Ja yeʼn wa snaʼa ja Jyoba mini lek wa xyila ja snebʼumaniki ayawe stup ja jasa mi lek wa xkʼulajiyileʼi, pes jani syajtajel jbʼajtik. Ja yeʼn snebʼa ja bʼa leyi bʼa jastal oj yil ja tuki, chomajkil ja matik wa x-ilkʼujolajiyuji (kʼuman ja Éxodo 23:5 sok Levítico 19:17, 18).

⁹ Jun jasunuk cha bʼobʼta koltaji ja Jefté jani sjejel bʼa José. Bʼobʼta wani snaʼa ja José snaʼa syajulal ja smoj-alijeliki anima ja yeʼnle yilkʼujolane (Génesis 37:4; 45:4, 5). Spensarajel sbʼaja it koltaji ja Jefté bʼa oj skʼuluk jastalni wa skʼana ja Jyoba. Ja Jefté bʼobʼta jelni yiʼaj wokol yuja jas kʼulajiyi yuja smoj-aljeliki. Pe mini yayi stʼilanil ja jastal ay wa xyabʼi. Ja yeʼn jani wa xyila mas stʼilanil skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba soka xchonabʼi (Jueces 11:9). Ja Jefté wa skʼana oj sjeʼ ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Jyoba. Sok ja yuj ja Dyosi ya koʼyi slekilal sok bʼa spetsanil ja xchonabʼi (Hebreos 11:32, 33).

10. ¿Jastal oj skoltayotik ja rasonik bʼa Biblia bʼa oj jkʼuluktik jastal snochumanik Jesús?

¹⁰ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulan ja Jefté? Pensaran ja it: ¿jas oj jkʼuluktik ta jun jmoj-aljeltik skʼulankitik jas mi lekuk ma lajansok mi xyilawotik lek? Tʼilani oj jkʼuluktik jastal ja Jefté sok yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia bʼa snajel jas oj jkʼuluktik. Anima wa xkabʼtik yajbʼesjitik, mok katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil mok katikan wajel ja bʼa tsomjeli sok mok jiptikan ja kongregasyoni. Mas lek ja xkʼuʼantik ja Jyoba. Ja it oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja ekʼeleʼik bʼa jel wokoli sok yajelyi jun lekil sjejel ja tuki (Romanos 12:20, 21; Colosenses 3:13).

11, 12. ¿Jasunkiluk ja skʼapa ja Jefté, sok jasunkiluk ja oj skʼuluk bʼa oj ya kʼotuk ja jasa skʼapa?

¹¹ Ja Jefté wani snaʼa wa skʼana ja skoltanel ja Dyosi bʼa oj ya el libre ja Israel yuja skontraʼiki. Ja yuj ay jas skʼapayi ja Jyoba. Skʼapayi ta koltaji bʼa oj skʼul ganar, oj yayi jastal jun «majtanal tsikubʼal» ja maʼ bʼajtan oj eljan bʼa oj jak tajuk ja yajni xkumxi ja bʼa kʼakʼaneli (Jueces 11:30, 31). ¿Jasa kʼan yali?

¹² Ja Jefté mi yala oj smil ja maʼ bʼajtan  oj eljan bʼa oj jak tajukyuji. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yujni ja yeʼn wa snaʼa ja Jyoba mini tʼun lek xyila ja oj milxuk bʼa oj axuk jastal majtanal ja ixuk winiki (Deuteronomio 18:9, 10). Ja bʼa styempo ja israʼelenyo, jun majtanal tsikubʼal juni majtanal jel chaʼanyabʼalil wa xbʼobʼ skʼuluk june bʼa yajelyi ja Jyoba. Ja yuj, ja jasa kʼan yal ja Jefté jani oj yayi jun ixuk winik bʼa oj yaʼteltay ja Jyoba ja bʼa tabernáculo spetsanil ja sakʼanili. Ja Jyoba lekni yila ja jasa skʼapa ja Jefté sok skoltay bʼa skʼulajel ganar ja skontraʼiki (Jueces 11:32, 33). Pe ¿machunkiluk oj kʼotuk ja maʼ oj skʼap jastal majtanal ja Jefté bʼa oj yayi ja Jyoba?

13, 14. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Jueces 11:35 sbʼaja skʼuʼajel ajyiyuj ja Jefté?

¹³ Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan parrapo, ja maʼ bʼajtan eljan bʼa jak staʼ ja Jefté jani ja kechanta yakʼixi, ja maʼ jel wa skʼana. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jefté? ¿Oj maʼ ya kʼotuk ja jasa skʼapunejyi ja Jyoba? ¿Oj maʼ yayi ja yakʼixi bʼa oj yaʼteltay bʼa tabernáculo bʼa spetsanil ja sakʼanili?

¹⁴ Ja bʼa ekʼele it, ja Jefté cha snochoni maʼ ja rasonik snebʼunej ja bʼa sley ja Dyosi. Bʼobʼta julskʼujol ja leyi wa xyala ja israʼelenyo tʼilani oj yaʼeyi ja Jyoba ja bʼa jas mas lek yiʼojeʼi (Éxodo 23:19). Bʼobʼta cha jul skʼujol ta ay maʼ jas skʼapayi ja Jyoba, ja leyi wa xyala: «Mokni skʼok ja yabʼali. Ja yeʼn tʼilani oj skʼuluk spetsanil ja jasa skʼapunej oj skuluki» (Números 30:2). Ja yuj ja Jefté jachni maʼ skʼulan jastal skʼulan ja Ana, bʼobʼta ajyi sakʼan ja junxta tyempo jaw. Ja Jefté tʼilani oj ya kʼotuk ja jasa skʼapuneji, anima wa snaʼa mi pasiluk oj yabʼ ja yeʼn soka yakʼixi. Yuja yakʼixi ti oj aʼtijuk bʼa tabernáculo bʼa spetsanil ja sakʼanili, ja yuj mini oj bʼobʼ nupanuk sok oj ajyuk yuntikil. Ja yuj mini oj ajyuk maʼ oj yikan ja sbʼiʼil ja Jefté soka sluʼumi (Jueces 11:34). Anima  jachukuk, ja Jefté yala: «Jamatayi ja jtiʼ ja Jyoba, sok mixani oj bʼobʼ kumxukon jpatik» (Jueces 11:35). Ja yaljelik it wa sjeʼakitik ja Jefté ayiʼoj jun skʼuʼajel bʼa tsats lek. Ja Jyoba lek yila ja jasa skʼulan ja Jefté sok ya koʼyi slekilal. Jastal ja Jefté, ¿oj maʼ ajyukawuj jun tsatsal skʼuʼajel jastal ja yeʼn?

15. ¿Jasunkiluk ja jkʼapunejtik jitsan bʼa keʼntik, sok jastal oj jetik ay kiʼojtik skʼuʼajel?

¹⁵ Yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, wa xkʼapatikyi jani oj kiltik mas stʼilanil skʼulajel ja jasa wa skʼana ja yeʼn. Jnaʼunejtikni ajyi ja jaw mi tolabida pasiluk. Pe ¿jastal maʼ wa xkabʼtik yajni ja Jyoba ay jas wa skʼanakitik bʼa mi xkʼulantik gusto? Ta ay kiʼojtik jun skʼuʼajel jastal bʼa Jefté, ojni jetik yajel kʼotuk ja jasa jkʼapunejtikyi ja Jyoba sok skʼuʼajel ja yeʼn gusto lek. Wani xnaʼatik masni jitsan ja slekilal wa xyakitik ja Jyoba yuja jastik wa xchʼaka jbʼajtik skʼulajeli (Malaquías 3:10). Pe ¿jasa ekʼ soka yakʼix ja Jefté? ¿Jasa skʼulan yajni yabʼ ja jasa skʼapunej ja stati?

16. ¿Jastal yabʼ ja yakʼix ja Jefté yajni kʼot snaʼ ja jasa skʼapunej ja stati? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁶ Ja jasa skʼapa ja Jefté tukni yuja jasa skʼapa ja Ana. Ja Ana skʼapa oj yayi ja yunini bʼa oj yaʼteltay bʼa tabernáculo jastal nazareo (1 Samuel 1:11). Ja matik nazareo wa xbʼobʼ nupanuke sok wa xbʼobʼ ajyuk yuntikile. Pe ja yakʼix ja Jefté mi xbʼobʼ skʼuluk ja jaw, yujni ja stati skʼapa yenteroʼil jastal «majtanal tsikubʼal» (Jueces 11:37-40). Pensaran sbʼaja it: ja yeʼn jaʼa yakʼix ja olomal bʼa Israel, ja yuj wa xbʼobʼ nupanuk sok chikan jas keremil ja bʼa chonabʼi. Pe ja wego, ja yeʼn oj kʼot jun yaʼtijum ja Dyos ja bʼa tabernáculo bʼa chʼin oj yaʼ sbʼaj. ¿Jasa skʼulan ja yeʼn? Ay jas yala yabʼ ja stati bʼa sjeʼa ja jasa mas tʼilan wa xyabʼi jani yaʼteltajel ja Jyoba: «Kʼulanki ja jastalni mero elel ja bʼa wa tiʼi» (Jueces 11:36). Bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, ja yeʼn kuchniyuj bʼa mi oj nupanuk sok bʼa mi oj ajyuk yuntikil. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo?

17. a) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jnochtik ja skʼuʼajel ajyiyuj ja Jefté soka yakʼixi? b) ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolana ja weʼn ja yaljelik bʼa Hebreos 6:10-12?

¹⁷ ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa  skʼulan ja Jefté soka yakʼixi? Ja bʼa jtyempotiki, jitsan Taʼumantiʼik wani xkuchyujile ja skʼanjel yiʼoje bʼa nupanel sok ajyel yuntikile, anima kechan jun tyempoʼuk. ¿Jas yujil? Yujni wa skʼanawe jaʼ oj waj skʼujole yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil, jitsan ja matik ayxa skʼujoli wani xcha sjapawe tʼunuk ja tyempo wa xbʼobʼ ajyuk soka yuntikileʼi ma yijeʼi. ¿Jas yuj? Yujni spensaraʼuneje oj yaʼeyi ja Jyoba ja styempoʼe soka yipeʼi. Jujuntik wa xkoltaniye bʼa yajel kʼeʼuk lugarik bʼa tsomjelal. Tuk wa xwajye ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok wa xwajye bʼa tuk kongregasyonik bʼa wa xkʼanxi koltanel ja bʼa xcholjeli. Jaxa tuki wa sleʼawe modo bʼa xcholjel mas tyempo ja bʼa yixawil och ja Conmemoracioni. Ja Jyoba mini oj chʼay skʼujol ja jastik wa xchʼaka sbʼaje bʼa skʼulajel sok spetsanil skʼujole ja jmoj-aljeltike it (kʼuman ja Hebreos 6:10-12). ¿Jaxa weʼni? ¿Pwesto maʼ aya bʼa ay jas oja kʼuluk bʼa oja waʼteltay mas ja Jyoba?

18, 19. ¿Jasa jnebʼunejtik sbʼaja Jefté soka yakʼixi, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik?

¹⁸ Wani xbʼobʼ jnebʼtik jitsan jasunuk sbʼaja Jefté soka yakʼixi. Ja yeʼn snocho ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba yajni ay jas wa spensaran oj skʼuluk ja bʼa sakʼanili. Mini snocho ja jastik mi lek skʼulane ja matik joybʼanubʼalyuji. Sjeʼa ayiʼoj skʼuʼajel, chomajkil ja yajni kʼulajiyi bʼa mi lekuk yuja tuki. Sok yajni jujuntik mi ajyiye kʼuʼabʼal soka Dyosi, ja yeʼn soka yakʼixi sjeʼawe ayiʼoje jun skʼuʼajel bʼa tsats. Ja Jyoba ya koʼyi slekilal ja Jefté soka yakʼixi yuja pwesto ajyiye bʼa skʼulajel chikan jasunuk. Chomajkil, aji makunuke bʼa oj skoltaye ja tuki ayaʼteltaye ja Jyoba.

¹⁹ Ja Biblia wa xyala: «Nochowik ja ma‘ wa sta‘a ja slekil skʼujol ja dyosi yuj ja wa skʼu‘ane‘ cha jachʼni takal takal aye‘» (Hebreos 6:12, YD). Ja yuj, la jnochtik ja jasa skʼulan ja Jefté soka yakʼixi sok la jetik tolabida ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel. La juljkʼujoltik ja Jyoba jelni lek xyila ja matik ayiʼoje skʼuʼajel bʼa yeʼni.