1, 2. a) ¿Jasa yalawe ja Elifaz soka Bildad ja jastal wa xyila ja Dyos sbʼaja jastal wa xkaʼteltaytiki? b) ¿Jasa yala ja Jyoba sbʼaja jas yalaweʼi?

JA BʼA najate, oxwane winik waj loʼilanuke sok jun yaʼtijum toj ja Dyos sbʼiʼil Job. June ja bʼa winike jaw jani ja Elifaz. Ja yeʼn sjobʼoyi ja Job ja sjobʼjelik it jel chamyabʼjel: «¿Wan maʼ xbʼobʼ ajuk makunuk jun winik yuja Dyosi? ¿Wan maʼ xbʼobʼ ya el slekilal ja yeʼn bʼa june maʼ jel snaʼa? ¿Ay maʼ stʼilanilyuj ja Maʼ kechan jel yipi bʼa oj ajyan toj, ma ay jas wa skʼulan ganar yuja mixa jipakan ajyel toj?» (Job 22:1-3). Ja Elifaz wa snaʼa lek ja sjakʼjeli miyuk. Jun pilan winik bʼa loʼilani soka Job sbʼiʼil Bildad. Ja yeʼn yala yabʼ ja Job mini tʼun xbʼobʼ iljuk toj ja ixuk winike yuja Dyosi (kʼuman ja Job 25:4).

² Ja Elifaz soka Bildad sleʼawe modo bʼa yajel skʼuʼajel ja Job ja janekʼ wa skʼujolan yaʼteltajel ja Jyoba mini xmakuni. Kʼan yawe skʼuʼuk ja Job ja Dyosi junxta wa xyilawotik jastal jun xoj ma jun yaljaʼ (Job 4:19; 25:6). Bʼobʼta kʼan sjeʼe jel chʼin wa xyaʼa sbʼaje (Job 22:29). Yujni ja smeranili, ja keʼntiki jelni nuxotik yuja Jyoba, ja yeʼn jel niwan. Ja yajni wa xkʼelatikon man bʼa sniʼ jun wits ma bʼa sbentanaʼil jun abyon, wa  xkʼot jnatik jelni nuxotik sok mi jel la makunitik. Pe ¿jachni maʼ wa xyila ja Jyoba ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa yaʼteltajel sok skoltajel ja sGobyerno? Miyuk. Ja Jyoba yala yabʼ ja Elifaz, ja Bildad soka Zofar ja jas yalawe mini meranuk. Ja Dyosi tixta yala gustoni ay soka Job, sok ya sbʼiʼiluk ja kaʼtijum (Job 42:7, 8). Ja yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek wani xbʼobʼ makunukotik yuja Dyosi.

3. ¿Jasa sjobʼo ja Elihú sbʼaja janekʼ wa xkʼujolantik yaʼteltajel ja Jyoba, sok jas kʼan yale?

³ Jun kerem sbʼiʼil Elihú wani smaklajel ja sloʼile ja Job soka oxwane winikeʼi. Yajni chʼak loʼilanuke, ja Elihú sjobʼoyi ja it ja Job sbʼaja Jyoba: «Yujkʼa toja, ¿jasa waxa wayi ja yeʼn; jasa wa xyiʼaj bʼa weʼna?» (Job 35:7). ¿Kʼan maʼ yal ja Elihú ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa yaʼteltajel ja Dyosi mi xmakuni? Miyuk. Ja Jyoba mi stojo ja Elihú, jastalni skʼulan soka oxwaneʼi. Ja jas kʼan yal ja Elihú, ja Jyoba mi xmakuniyuj ja oj kaʼteltaytik. Ja smeranili, ja yeʼn mini jas xmakuniyuj bʼa keʼntik. Soka jas wa xkʼulantiki mini oj ajuk kʼe rikoʼil ma oj ajyuk yip. Iday, spetsanil ja modoʼalik kiʼojtiki soka jas wa xbʼobʼ jkʼuluktiki yeʼnani yaʼunejkitik ja Dyosi, sok wani xyila jastal wa xkatik makunuk.

4. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni ay jas wa xkʼulantikyi bʼa lek ja tuki?

⁴ Yajni wa xjeʼatikyi yajtanel mey stikʼanil ja yaʼtijumik ja Jyoba, ja yeʼn wani xyila. Ja jastik lek wa xkʼulantikyile lajansok yeʼn wantik skʼulajelyi ja Dyosi. Ja Proverbios 19:17 wa xyala: «Ja maʼ wa sjeʼayi pabor ja maʼ ajula sbʼaji jani wan yajelyi majan ja Jyoba, sok ja Yeʼn oj ya lokʼolaxuk soka jas wa skʼulani». Ja spetsanil ekʼele wa xjeʼatikyi syajulal jkʼujoltik ja tuki, wani xyila ja Jyoba. Ama yeʼn ja Kʼuluman bʼa sutsatkʼinal, wani xyabʼ jelal ay jmoktik yajni ay jas wa xkʼulantikyi bʼa lek ja tuki sok wa stupukitik sok jitsan jlekilaltik. Ja Yunin ja Dyosi sjeʼa jachni wa x-ekʼa (kʼuman ja Lucas 14:13, 14).

5. ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

⁵ Ja bʼa najate, ja Jyoba sloko ja aluman Isaías bʼa oj kʼumanuk bʼa sparte yeʼna sok oj yaʼteltay bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal (Isaías 6:8-10). Ja Isaías gustoxta sjakʼa ja lokjel jaw sok yala: «¡It bʼayon jul ja keʼn! ¡Jekawon keʼna!». Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wa xcha sloko ja yaʼtijumik toji bʼa oj skoltaye aʼtel. Jitsan ja bʼa yeʼnle junxtani ja smodoʼe wa sjeʼawe jastal ja bʼa Isaías. Pwestoni aye bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tuktukil modo, bʼa tuktukil lugar, chikan bʼaʼa sok ama wokoluk. Pe bʼobʼta june oj bʼobʼ spensaraʼuk jachuk: «Wa xkaʼa tsʼakatal yuja lokjelal wa xyaki ja Jyoba bʼa yaʼteltajel. Pe ¿meran maʼ oj makunuk ja jas oj jkʼuluki? ¿Mi maʼ yeʼn oj xcholuk ja Jyoba bʼa jastal oj kʼulaxuk ja aʼteli ama mi la koltaniyon?». La katikyi sjakʼjel spaklajel ja jas ekʼ sbʼaje  chawane yaʼtijum ja Jyoba bʼa najate sbʼiʼile Débora sok Barac.

6. ¿Jas yuj lajansok mini wokoluk oj kʼuljuke ganar ja israʼelenyoʼik yuja skʼakʼanum ja Jabín?

⁶ Ja Barac waj jun kʼakʼanum israʼelenyo, jaxa Débora waj jun aluman. Snajtil ja 20 jabʼil, jun mandaranum bʼa Canaán sbʼiʼil Jabín jelni tsats yixtalaʼan ja israʼelenyoʼiki. Ja skʼakʼanum ja Jabín jelni maloʼe sok ixta wa x-ilwaniye ja yuj ja israʼelenyoʼiki bʼa tey ja snaje bʼa jaman lugar mixani x-elye yuja xiweli. Ja skʼakʼanum ja Jabín ayiʼoj 900 karro bʼa kʼakʼanel sok hoz bʼa fierro. Pe ja israʼelenyoʼiki mini ayiʼoje lekil armaʼik bʼa tiroʼanel sok yamkʼabʼalik bʼa oj skoltay sbʼaje (Jueces 4:1-3, 13; 5:6-8) * (kʼela ja nota).

7, 8. a) ¿Jasa bʼajtan tojelalik ajiyi ja Barac yuja Jyoba? b) ¿Jastal skʼulane ganar ja israʼelenyo ja skʼakʼanum ja Jabín? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁷ Soka jastal ja skʼakʼanumik ja Jabín lajansok ja israʼelenyo mini ay yipe sok pasil oj kʼulajuke ganar. Pe ja Jyoba yala yabʼ ja aluman Débora bʼa yajel ekʼyi ja Barac ja rasonik it: «Kaʼax sok bʼejyan man wits Tabor, sok iʼaj 10,000 winike bʼa Neftalí sok bʼa Zabulón. Sok ojni kijanawi tiw ja Sísara, ja olomal bʼa skʼakʼanum ja Jabín, soka skarroʼik bʼa kʼakʼanel soka jitsan swinik ja bʼa slomanil yok jaʼ bʼa Cisón, sok ojni kawi bʼa wa kabʼ» (Jueces 4:4-7).

⁸ Pukxi ja rason bʼa wa xkʼanxi matik oj skʼap sbʼaje bʼa koltanel. Wajto yabʼye, 10,000 winike stsomo sbʼaje ja bʼa wits Tabor. Anto, ja Barac soka 10,000 winike it waj tiroʼanuke soka skontraʼe bʼa jun lugar sbʼiʼil Taanac (kʼuman ja Jueces 4:14-16). ¿Skoltay maʼ ja Jyoba ja israʼelenyoʼiki? Skoltayniʼa. Junta chʼaykʼujol, kʼe ya jun tsatsal jaʼ, jaxa bʼa wane tiroʼaneli kʼe bʼutʼ lokok. Soka jaw koltajiye ja israʼelenyo. Ja Barac yiʼaj spatik ja skʼakʼanumik ja Sísara man bʼa jun lugar sbʼiʼil Haróset, wa xkan 24 kilometro ja snajtili. Pe ja bʼa bʼej wajumi, ja skarro ja Sísara kan tsʼapan ja bʼa lokok. Jachuk ja Sísara koʼi sok spaka ajnel man Zaananim. Ja tiwi, ti snakʼa sbʼaj bʼa snaj jun ixuk sbʼiʼil Jael. Pe yuja jelxani yajtiki, wegoxta och swayel. Yajni ja Sísara wan wayel, ja Jael stsatsankʼujolan sbʼaj sok smila (Jueces 4:17-21). Ja Jyoba skoltayni ja israʼelenyoʼik bʼa skʼulane ganar ja skontraʼe * (kʼela ja nota).

9. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas wa xcholo ja Jueces 5:20, 21 sbʼaja kʼakʼanel soka Sísara?

⁹ Ja bʼa kapitulo 5 bʼa Jueces wani xcholokabʼtik mas sbʼaja jastik ekʼ ja bʼa jas wa staʼa tiʼal ja bʼa kapitulo 4. Ja bʼa Jueces 5:20, 21 wa xyala: «Man bʼa satkʼinal tiroʼaniye ja kʼanaliki; man bʼa wa xtaxye tiroʼaniye soka Sísara. Ijiye el soka yok jaʼ bʼa Cisón». ¿Wan maʼ stojolan ja anjelik skoltaye ja israʼelenyoʼik ja bʼa kʼakʼaneli, ma yuj jel mokon kʼoy kʼanalik? Ja Biblia mi wa xcholo. Pe stojolni spensarajel yeʼn waj ja Jyoba ja maʼ skoltay ja xchonabʼi bʼa yaʼakan ajak jun tsatsal jaʼ ja bʼa jutsʼin jaw sok ja bʼa lugar jawi. Jachuk, ja 900 karroʼik bʼa kʼakʼanel wokolni bʼobʼ bʼejyuke. Bʼa oxe ekʼele, ja Jueces 4:14, 15 wa sjeʼa bʼobʼni kʼulaxuk ganar pe stsʼakatal yuja  Jyoba. Mini june ja 10,000 israʼelenyoʼik bʼa skʼapa sbʼaje tiroʼanel bʼobʼ yale skʼulane ganar yuj yeʼnle.

10, 11. ¿Machunkiluk waj ja «Meroz», sok jas yuj taji tiʼ malo?

¹⁰ La kiltik jun jasunuk jel chamyabʼjel ja bʼa loʼil it. Tsaʼan yajni skʼulane ganar ja israʼelenyoʼiki, ja Débora soka Barac stsʼebʼantaye jun tsʼebʼoj bʼa stoyjel ja Jyoba. Pe xetʼan ja bʼa tsʼebʼoj jaw wa xyala: «‹Taʼawik tiʼ malo ja Meroz›, xchi ja yanjel ja Jyoba, ‹jaʼi, taʼawik tiʼ malo ja swinkili, yujni ja yeʼnle mi jak skoltaye ja Jyoba, bʼa skoltajel ja Jyoba soka matik jel yipe›» (Jueces 5:23).

¹¹ ¿Machunkiluk waj ja Meroz? Mini xnaʼatik lek. Bʼobʼta ja jastal taji tiʼ malo ja Meroz jelni jomji ja yuj chʼay el snajel juntiro. Ma bʼobʼta ja Meroz waj jun chonab bʼa mi skʼapa sbʼaj skoltajel ja Barac ja bʼa kʼakʼaneli. La juljkʼujoltik ja 10,000 winike yeʼn skʼapa sbʼaje bʼa oj tiroʼanuke soka swinkil Canaán. Ja yuj bʼobʼta ja swinkil Meroz yabʼyeni ja wan kʼanxel matik oj koltanuk ja bʼa kʼakʼaneli. Cha bʼobʼta ja Meroz waj jun chonabʼ bʼa ti ekʼ ja Sísara yajni ikʼubʼal spatik yuja Barac. Bʼobʼta ja swinkil ja Meroz ojni bʼobʼ syame ajyi Sísara, pe mini skʼulane. ¿Wan maʼ xa pensaraʼan jastal kan yile jastal ja Sísara wan ajnel ekʼ ja bʼa yojol ja slugare bʼa skoltajel sbʼaj? Ama ayni jas oj bʼobʼ skʼuluke ajyi bʼa skoltajel ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba, mini jas skʼulane. Lek skʼulukexta, ja Jyoba ojni ya koʼyi slekilale. Pe mini skʼulane yajni ti ajyi bʼa skʼabʼe. Lajansok ja swinkil ja Meroz sjeʼawe jun smodoʼe tuk lek yuja bʼa Jael, bʼa mini xiwi (Jueces 5:24-27).

12. a) ¿Jas chabʼ tuktukil modoʼal wa staʼa tiʼal ja Jueces 5:9, 10? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil it?

¹² Ja bʼa Jueces 5:9, 10 wa xkilatik ja smodoʼe ja 10,000 winike wajye ja bʼa kʼakʼaneli tukni lek waj yuja smodoʼe ja matik mi waji. Ja Débora soka Barac stoyowe ja kʼakʼanumik bʼa Israel, yuja elyejan ja bʼa xchonabʼe bʼa skʼapa sbʼaje koltanel. Ja yeʼnleʼi mini jachuke jastal ja matik wa xwajye kajan ja bʼa chakal burroʼik, bʼa jelni tʼilan xyaʼa sbʼaje juntiro sok mixa yajnaluk oj wajuke bʼa jun kʼakʼanel. Ja Biblia wa xyala ja winike it tini wa xkulaniye bʼa tsamalik kʼuʼutsik kʼunxta sok tixta aye ekʼ bʼa bʼej, wa xkʼan alxuk jelni lek wan ekʼelyujile ja bʼa sakʼanile. Pe ja matik skʼapa sbʼaje koltanel ajyiye pwesto bʼa oj tiroʼanuke lajan soka Barac bʼa yoj toniltik bʼa wits Tabor sok ja bʼa slomanil jel lokok ja bʼa Cisón. Ja matik kʼan yiʼe jun lekil sakʼanile ajiyile ja rason it: «¡Pensaraʼanik lek!». Ja iti wa stojolan tʼilani oj spensaraʼuke lek ja bʼa ekʼeleʼik ajyiyujile bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok mi yawe makunuk. Ja bʼa jtyempotiki, cha tʼilani oj jpensaraʼuktik lek jastal ja jmodotik yajni wa xkaʼteltaytik ja Jyoba.

13. ¿Jas yuj ja kʼoleʼik bʼa Rubén, Dan soka Aser tuk lek wajye yuja kʼoleʼik bʼa Zabulón sok Neftalí?

¹³ Ja 10,000 matik koltaniye ja bʼa kʼakʼaneli  yilawe ja Jyoba yeʼn ja Mandaranum mi maʼ oj slaji. Bʼobʼni sloʼilta yabʼye ja tuki sbʼaja jastik jel toj skʼulan ja Jyoba (Jueces 5:11). Jaxa kʼoleʼik bʼa Rubén, Dan soka Aser jani mas chamkʼujol ajyiye bʼa stalnajel ja xchanteʼe, ja sbarkoʼe sok ja bʼa wa xjul ja barkoʼik yuj yaʼteltajel ja Jyoba (Jueces 5:15-17). Pe jastalni kilunejtik, mini spetsaniluk jach wajye. Ja kʼoleʼik bʼa Zabulón sok bʼa Neftalí pwesto ajyiye bʼa skoltaye ja Débora soka Barac ama xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanile (Jueces 5:18). Wani xnebʼatik jun chaʼan sjejel ja bʼa tuktukil smodoʼe sjeʼawe ja israʼelenyoʼik yajni kʼanji oj koltanuke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

14. ¿Jastal wa xjeʼatik wantik skoltajel ja derecho yiʼoj bʼa yajel mandar ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

¹⁴ Ja bʼa jtyempotiki, mi tʼilanuk oj wajtik bʼa jun kʼakʼanel bʼa skoltajel ja Jyoba ja derecho yiʼoj bʼa yajel mandar. Wani xkoltaytik yajni mi la xiwtik xcholjel sok gusto lek wa xkʼulantik. Jelni tʼilan ja wego skʼapjel jbʼajtik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Miyonik jmoj-aljeltik wa skʼapa sbʼaje ajyel bʼa tuktukil aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Jujuntik sjejel, jitsan kʼotele precursor, betelitaʼik ma skʼapunej sbʼaje bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Sok jitsan tuk jmoj-aljeltik bʼa tuktukil sjabʼile wa skʼapa sbʼaje koltanel ja bʼa niwan tsomjelik. Jujuntik ansyanoʼik tsats lek wane aʼtel koltanel ja bʼa Tsome wa skoltay ja jmoj-aljeltik aye bʼa hospital sok xchapjel niwan tsomjelik. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil xyila yuja pwesto aytik bʼa yaʼteltajel chikan bʼaʼa. Ja yeʼn mini oj chʼay skʼujol ja janekʼ wa xkʼujolantiki (Hebreos 6:10).

15. ¿Jastal oj jnatik ta wan chʼayelkujtik ja gustoʼil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁵ Jpetsaniltik tʼilani la jpaklay jbʼajtik sok yiljel ta ay kiʼojtik jun jkʼujoltik pwesto  ay bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkaʼakan bʼa mas aʼatijuke ja tuk yuja keʼn? ¿Mas maʼ jel wajel jkʼujol slejel jastik junuk yuja yaʼteltajel ja Jyoba? Ma jastalni skʼulane ja Barac, ja Débora, ja Jael soka 10,000 winike, ¿wan maʼ xjeʼa skʼuʼajel sok mila xiwyon yajni wa xka makunuk spetsanil ja jas kiʼoj bʼa yaʼteltajel ja Jyoba? ¿Wanon maʼ spensarajel wajel bʼa pilan chonabʼ ma país bʼa stajel mas takʼin sok bʼa mas lek oj ajyuk ja jsakʼanili? Ta jachkʼa, ¿wan maʼ xkʼanayi ja Jyoba a-skoltayon yiljel jasa oj ekʼ sbʼaj ja jpamilya sok ja kongregasyon sbʼaja jas wanon spensarajeli?» * (kʼela ja nota).

16. Ama ja Jyoba ayiʼoj spetsanil, ¿jasa wa xbʼobʼ katikyi?

¹⁶ Ja Jyoba wa xyakitik ja niwan cholal bʼa skoltajel ja sgobyerno. Masan bʼa styempo ja Adán soka Eva, ja Dyablo sleʼunejyi modo ja ixuk winik bʼa a-skontraʼuke ja Jyoba. Pe yajni wa xkoltaytik ja sgobyerno ja Jyoba, wa xjeʼatikyi ja Satanás tini aytik bʼa sparte ja Dyos. Ja skʼuʼajeli soka ajyel toji wa snikawotik bʼa skʼapjel jbʼajtik yaʼteltajel ja Jyoba, sok jelni xkatik gustoʼaxuk (Proverbios 23:15, 16). Ja Jyoba wa xbʼobʼ ya makunuk ja jastal toj sok kʼuʼabʼal ayotiksoki bʼa sjakʼjelyi ja yabʼaltanelik ja Satanás (Proverbios 27:11). Yajni wala ajyitik kʼuʼabʼal soka Jyoba, wa xkatikyi jun jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil xyila sok bʼa jel x-aji gustoʼaxuk.

17. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Jueces 5:31 sbʼaja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto?

¹⁷ Bʼa tʼusanxta tyempo, ja Luʼumi oj bʼutʼ swinkil bʼa kechan ja oj skoltaye ja sgobyerno ja Jyoba. Jelxani xkʼanatik aʼeljul ja tyempo jaw. Jachni wa xkabʼtik jastal ja Débora soka Barac, bʼa stsʼebʼantaye: «Jach achʼayuk spetsanil jawa kontraʼik, ah Jyoba, pe akan ja matik wa syajtaya akʼotuke jastal ja kʼaʼuj yajni wa xlijpijani» (Jueces 5:31). Ja yaljelik it oj kʼot smeranil yajni ja Jyoba xchʼaya snajel ja luʼumkʼinal jelxa jomel bʼa Satanás. Yajni xkʼe ja kʼakʼanel bʼa Armagedón, ja Jyoba mini oj skʼankitik skoltajel bʼa xchʼayjel snajel ja skontraʼiki. Ja keʼntiki mini oj nijkukotik sok kechan oj kan kiltik «ja skoltanel ja Jyoba» (2 Crónicas 20:17). Pe malan x-eljule, wanto ajelkitik tyempo bʼa skoltajel mini tʼun xiwel sok gusto lek ja sgobyerno ja Jyoba.

18. ¿Jastal oj bʼobʼ yawe el slekilal ja tuki ta wa xkʼapa jbʼajtik yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁸ Tsaʼan yajni skʼulane ganar ja kʼakʼaneli, ja Débora soka Barac jani kʼe stoye bʼajtan ja Jyoba ja bʼa stsʼebʼoje bʼa skʼulajel ganar, mi jaʼuk ja ixuk winike. Ja yeʼnle stsʼebʼantaye: «Yuja skʼapa sbʼaje ja chonabʼi, ¡toyowik ja Jyoba!» (Jueces 5:1, 2). Chomajkil ja keʼntiki wani xbʼobʼ jkʼap jbʼajtik yaʼteltajel ja Jyoba jastal wa skʼana ja yeʼn. Ta jach wa xkʼulantik, bʼobʼta ja tuki oj cha nikjuke bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba.