1. ¿Jastal sjeʼa ja Abrahán bʼa sjipa skʼujol ja Jyoba kʼotel toj? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JUN ekʼele, jun winik toj sbʼiʼil Abrahán sjobʼo: «¿Mi maʼ oj skʼuluk ja bʼa sbʼejlal ja Jwes bʼa yibʼanal ja luʼumi?» (Génesis 18:25). Ja Abrahán mi yuj wa skʼulan dudar bʼa Jyoba yuja yaʼa ja sjobʼjel jaw. Ja yeʼn yaʼa ja sjobʼjel jaw bʼa sjejel wani sjipa skʼujol ja Jyoba ojni yayi kastigo ja chonabʼik Sodoma sok Gomorra bʼa jun modo stojolil lek. Skʼuʼunej lek ja Jyoba mini oj xchʼaysnajel ja matik toji lajan soka matik malo. Tsaʼan, ja Jyoba yala sbʼaj ja yaljelik it: «Ja Toni, tsʼikan lek ja yaʼtel, yujni spetsanil ja sbʼeji tojni leka. Jun Dyos mi x-akʼwanikani bʼa mini tʼun skʼulan ja bʼa mi tojuki; sbʼejlal sok toj ja yeʼn» (Deuteronomio 31:19; 32:4).

2. ¿Jas yuj ja Jyoba mi tʼun oj skʼuluk ja bʼa mi tojuki?

² ¿Jas yuj skʼuʼan lek ja Abrahán bʼa tolabida wa skʼulan ja Jyoba ja bʼa toji? Yujni ja Jyoba yeʼn ja mero sjejel ja bʼa stojolil sok bʼa sbʼejlal. Ja yaljelik «stojolil» sok «sbʼejlal» tikʼanxta wa xmakuni lajan ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo  yujni oj slajtik ja jastal wa stojolani. Yuja smandarik ja Jyoba tolabida toj ay lek, ja yeʼn tolabida toj wa xyaʼa ja kastigo. Ja Biblia wa xyala ja yeʼn wa syajtay ja bʼa stojolil sok ja bʼa sbʼejlali (Salmo 33:5).

3. Ala jun sjejel bʼa mi tojuk wa xkʼulaxi ja bʼa luʼumkʼinal it.

³ Jelni xlikiki snajel ja Jyoba tolabida kʼotel toj. Pe ja luʼumkʼinal bʼaytiki bʼutʼel skʼulajel bʼa mi tojuk. Jun sjejel, ay ixuk winik akʼubʼal skastigoʼe sok ochele preso yuj lom leji smule. Yajni wa xyawe eluk yajkʼachilik preba bʼa meran lek, jujuntik mini taʼubʼal smule, sok wa x-aji eluke ja bʼa preso tsaʼan yajni ekʼta jitsan jabʼil lutane. Ja skʼulajelik bʼa mi tojuk jastal jaw wa x-ijiye och ja ixuk winik bʼa wa xjom yolome sok wa xtajkiye. Pe ay jun tikʼe skʼulajel bʼa mi tojuk bʼa bʼobʼta masto jel wokol kuchelkujtik. ¿Jasunkiluka?

4. ¿Jastal wa xbʼobʼ och probar ja skʼuʼajel yiʼoj jun yaʼtijum Dyos?

⁴ Ja kʼuʼumanotik Dyos wa xnaʼatik wa xbʼobʼ kʼulajukitik bʼa mi tojuk yuja matik mi ti wa xtaxye bʼa kongregasyon. Pe ja skʼuʼajel kiʼojtik wa xbʼobʼ och probar ta bʼa yojol ja kongregasyon lajansok ay maʼ skʼulankitik bʼa mi tojuk ma ay maʼ kʼulajiyi bʼa mi tojuk. Ta ekʼ jachuki, ¿jastal oj kiltik? ¿Oj maʼ katikan ja jaw oj slok koktik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

5. ¿Jas yuj mini cham oj kiltik yajni xkilatik ma xkʼulajikitik bʼa mi tojuk ja bʼa kongregasyon?

⁵ Jpetsaniltik mulanumotik sok wa xkʼojchin koktik. Ja yuj, bʼobʼta jun jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon oj skʼulkitik bʼa mi tojuk ma keʼntikxa oj jkʼuluktikyi bʼa mi tojuk jun jmoj-aljeltik (1 Juan 1:8). Ja it mini tikʼan wa x-ekʼi. Pe yajni x-ekʼi, jastal yaʼtijumotik toj bʼa Dyos mokni cham kiltik ma oj ya jlok koktik. Ja Jyoba wa xyaʼakitik rasonik jel xmakuni ja bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik ajyel toj ta jun jmoj-aljeltik skʼulankitik bʼa mi tojuk (Salmo 55:12-14).

6, 7. a) ¿Jasa skʼulajel bʼa mi tojuk tʼilan kuchyuj jun jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon? b) ¿Jastik modoʼal koltajiyuj ja jmoj-aljeltiki?

⁶ La kiltik ja sjejel ja bʼa jmoj-aljeltik Willi Diehl. Ja bʼa 1931, ja yeʼn kʼe aʼtijuk bʼa Betel bʼa Berna (Suiza). Ja bʼa 1946, waj ja bʼa swaxakil Eskwela bʼa Galaad, bʼa Nueva York (Estados Unidos). Tʼusan tsaʼan yajni skʼulan sbʼaj graduari, kʼe aʼtijuk jastal biajante ja bʼa Suiza. Ja bʼa artikulo wa xcholo ja sakʼanili, ja jmoj-aljeltik Diehl xcholo ja bʼa mayo bʼa 1949 yala yabʼ ja jmoj-aljeltik ja bʼa Betel bʼa Suiza bʼa ojxa nupanuk. Ja yeʼn aljiyabʼ yuja jmoj-aljeltik bʼa oj japjukyi yibʼanal ja cholalik yiʼoji. Kechan oj bʼobʼ ajyuk jastal precursor. «Mini skʼanawe oj ka ekʼuk loʼilik», jach yala ja jmoj-aljeltik Diehl. Cha yala: «Jitsan mixa skʼumanotikon, pes yujni wa xyilawotikon mixa Taʼumantiʼotikon».

⁷ ¿Jastal yila ja jmoj-aljeltik Diehl? Yuja yeʼn soka xcheʼumi wa snaʼawe ja nupanel mini kontra ay soka jas wa xyala ja Biblia, ja yuj sleʼawe skoltajele bʼa orasyon sok sjipa skʼujole bʼa Jyoba. Anima jujuntik jmoj-aljeltik mi xyabʼye lek stojolil ajyi ja jastal wa xyila ja Jyoba  sbʼaja nupaneli, pe yabʼye stojolil mas tsaʼan. Jaxa jmoj-aljeltik Diehl cha ajiyi yajkʼachil ekʼele ja cholalik yiʼoj ajyi. Ja Jyoba ya koʼyi slekilal yuja toj ajyi ja jmoj-aljeltiki * (kʼela ja nota). Pe ¿jasa oj jkʼuluktik ta kʼulajikitik bʼa mi tojuk jastal jaw? ¿Oj maʼ ajyuk jpasensyatik sok oj jmajlaytik ja Jyoba oj stojbʼes ja wokol jaw? ¿Ma keʼnta oj jipjkʼujoltik sok oj jletik modo stojbʼesel keʼntik ita? (Proverbios 11:2; kʼuman ja Miqueas 7:7).

8. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ sloʼlayotik spensarajel bʼa kʼulubʼalkitik bʼa mi tojuk ma kʼulubʼalyi bʼa mi tojuk ja tuk?

⁸ Ta wa xpensaraʼantik bʼa ay jas kʼulubʼal bʼa mi tojuk ja bʼa kongregasyon, la juljkʼujoltik bʼa bʼobʼta mi stojoluk ayukotik. Yuja mulanumotiki, bʼobʼta tuk kabʼunejtik stojolil ja jas wan ekʼeli. Cha bʼobʼta mi kabʼunejtik lek yibʼanal ja jastik ekʼeli. Pe ama ay kiʼojtik rason ma meyuk, tʼilani oj kaltikyabʼ ja Jyoba bʼa orasyon sbʼaja jas ekʼeli. Chomajkil, tʼilani la jipjkʼujoltik bʼa yeʼn sok ajyel toj. Jachuk mini oj tajkukotik soka Jyoba (kʼuman ja Proverbios 19:3).

9. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it soka bʼa jakumi?

⁹ La kiltik oxe sjejel bʼa kʼulajiyile bʼa mi tojuk bʼa yojol ja xchonabʼ ja Jyoba bʼa tyempo najate. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ja sjejel bʼa José, june ja bʼa skeremtik ja yij ja Abrahán. Oj kiltik jastal yiʼaj wokol yuj smul ja smoj-alijeliki. Jaxa bʼa pilan artikulo oj kiltik ja jasa skʼulanyi ja Jyoba ja mandaranum Acab, soka jas skʼulan ja jekabʼanum Pedro yajni ti ajyi bʼa Antioquía bʼa Siria. Yajni xpaklaytik ja sjejelik it, la jpensaraʼuktik jastal oj bʼobʼ kiltik ja jastik junuki jastalni wa xyila ja Jyoba sok jastal oj taxkotik lek soka yeʼn. Ja spaklajel it oj skoltayotik, sok mas ta wa xkabʼtik bʼa kʼulubʼalkitik bʼa mi tojuk.

10, 11. a) ¿Jastik skʼulajelik bʼa mi tojuk tʼilan kuchyuj ja José? b) ¿Jasa xcholoyabʼ ja José ja taʼuman bʼisi?

¹⁰ Ja José waj jun yaʼtijum toj bʼa Jyoba bʼa kuchyuj jitsan skʼulajelik bʼa mi tojuk. Pe ja bʼa mas yaj yabʼi jaʼa yajni kʼulaji yuja smoj-alijeliki. Yajni ayiʼoj 17 jabʼil, ja smoj-alijeliki syamawe sok xchonowe jastal moso bʼa iji och man Egipto (Génesis 37:23-28; 42:21). Ja bʼa chonabʼ jaw, ja José leji lom smul bʼa sleʼabʼi modo yixtalajel jun ixuk. Mixani chapji ja abʼal jaw, aji och bʼa preso (Génesis 39:17-20). Bʼa junuk 13 jabʼil, ja José tʼilan ajyi jastal moso sok lutan bʼa preso. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja sjejel bʼa José ta ja jmoj-aljeltik wa skʼulanekitik bʼa mi tojuk?

¹¹ Yajni ja José tey ja bʼa preso, ja  olomal bʼa taʼuman sbʼis ja mandaranumi cha lutji. Jun akwal, ja taʼuman bʼis waychini, jaxa José soka skoltanel ja Jyoba xcholoyabʼ ja stojolil ja swayichi. Ja José yala yabʼ ja olomal bʼa taʼuman bʼisi ojni ajuk eluk sok oj kumxuk bʼa stajelyi ja sbʼis ja faraón. Pe ja José cha ya makunuk ja ekʼele jaw bʼa xcholoyabʼ ja jas ekʼel sbʼaji. Jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jas yala ja José, pe cha jelni jas wa sjeʼakitik ja bʼa jas mi yala (Génesis 40:5-13).

12, 13. a) ¿Jastal wa xnaʼatik ja José ayto jas skʼulan bʼa skoltajel sbʼaj? b) ¿Jasa mi yalyabʼ ja José ja taʼuman bʼisi?

¹² (Kʼuman ja Génesis 40:14, 15). Ja José yala bʼa yamji oche. Ja yaljel wa xya makunuk ja il ja Biblia sbʼaja yamji cha wa stojolan elkʼaji. Soka it, wa xchijkaji ja José kʼulajiyi bʼa mi tojuk. Ja yeʼn cha yala jaman lek bʼa lom lejiyi smul sok mi jas skʼulunejuk. Ja yuj skʼanayi ja taʼuman bʼis bʼa a-stayi tiʼal ja faraón bʼa yeʼna bʼa oj ajuk el libre.

¹³ ¿Wan maʼ xbʼobʼ kaltik ja José mixa jas skʼulan bʼa skoltajel sbʼaj? Miyuk. Ja yeʼn wani snaʼa jitsan lek ja jastik mi tojuk kʼulubʼalyi. Ja yuj xcholoyabʼ ja taʼuman bʼis ja jas ekʼel sbʼaji bʼa wani smajlay ay jas oj skʼuluk ja winik it bʼa oj kotajukyuj. Pe ja Biblia mi xyala ta ja José yala yabʼ tuk ixuk winik bʼa ja yamji  yuja smoj-alijeliki. Cha mini yala yabʼ ja faraón. Soka yajni ja smoj-alijelik kʼotye ja bʼa Egipto sok skʼanaweyi perdon ja José, ja faraón yayi lekil sjulelale. Cha sloko ti oj kanuke bʼa chonabʼ sok yabʼjel stsamalil ja jastik lek yiʼoj ja slujmal Egipto (Génesis 45:16-20).

14. Ta kʼulajikitik bʼa mi tojuk ja bʼa kongregasyon, ¿jasa oj skomotik bʼa mi oj jloʼiltaytik ja tuki?

¹⁴ Ta wa xkʼuʼantik ja bʼa kongregasyon kʼulubʼalkitik bʼa mi tojuk, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik bʼa mok kaltikyabʼ ja tuki. Kechan, ta jun jmoj-aljeltik sleʼa jun chaʼan mulal, tʼilani oj kaltikyabʼ ja ansyanoʼik sok skʼanjelyi skoltajele (Levítico 5:1). Pe ay jitsan jastik bʼa mini chʼikanuk jun chaʼan mulal. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ojni bʼobʼ katik slamanil soka jmoj-aljeltiki pe mixa oj kaltikyabʼ ja tuk ja kʼumal jaw. Sok bʼobʼta mixani ay stʼilanil yaljelyabʼ ja ansyanoʼiki (kʼuman ja Mateo 5:23, 24 sok 18:15). La ajyukotik toj sok la katik makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa ekʼeleʼik jaw. Bʼobʼta oj ka jbʼajtik kwenta bʼa mini kabʼtik stojolil sok ja smeranil mini jas kʼulajikitik bʼa mi tojuk. Yujkʼa ekʼ jbʼajtik ja jaw, ojni kankotik gusto yuja mi katik ipaxuk el bʼa sloʼiltajel jun jmoj-aljeltik. Anima ay kiʼojtik rason ma meyuk, yaljel jun jasunuk yaj sbʼaja tuki mini oj ya tojbʼuk ja jas ekʼeli. Ja ajyel toj soka Jyoba soka jmoj-aljeltik oj skomotik bʼa mi oj jkʼuluktik ja jaw. Ja tsʼijbʼuman bʼa jun salmo yala ja winik «maʼ wan bʼejyel toji» ja yeʼn «me x-abʼaltani soka yakʼi. Ja yeʼn me skʼulanyi bʼa mi lekuk ja smoji» (Salmo 15:2, 3; Santiago 3:5).

15. ¿Jastal koltaji ja José yuja jastal lek tax soka Jyoba?

¹⁵ Cha ayni jas pilan wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa sjejel bʼa José. Ja bʼa 13 jabʼil yiʼaj wokol yuj skʼulajelik bʼa mi tojuk, ja yeʼn sjeʼa bʼa yila ja jastik junuk jastal wa xyila ja Jyoba (Génesis 45:5-8). Ja yeʼn mini tʼun ya smuluk ja Jyoba ja bʼa jas ekʼ sbʼaji. Ja smeranili, ja José mini chʼay skʼujol ja jastik kʼulajiyi bʼa mi tojuki, pe mi yaʼakan bʼa oj jomjuk ja sakʼanil. Sok ja mas tʼilani, mi yaʼakan ja smulik sok ja skʼulajelik mi lekuk ja bʼa tuk bʼa yajelkan ja Jyoba. Stsʼakatal yuja ajyi toji, ja José bʼobʼ yil jastal ja Jyoba stojbʼes ja jastik mi tojuk kʼulajiyi sok jastal aji koʼ slekilal ja yeʼn soka spamilya.

16. ¿Jas yuj tʼilan oj mojxukotik mas soka Jyoba ta kʼulajikitik bʼa mi tojuk ja bʼa kongregasyon?

¹⁶ Jastalni ja José, ja keʼntik tʼilani cha la kiltik chaʼanyabʼal sok stalnajel ja jastal lek wala taxtik soka Jyoba. Mokni katikan ja jas mi lek wa skʼulankitik ja jmoj-aljeltik aya jitskotik sbʼaja Dyos maʼ jel xyajtaytik sok wa xkaʼteltaytik (Romanos 8:38, 39). Sok ta kʼulajikitik bʼa mi tojuk ja bʼa kongregasyon, la jnochtik ja sjejel bʼa José sok la mojxukotik  mas soka Jyoba. La jletik modo yiljel ja jastik junuk jastal wa xyila ja Dyosi. La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa xchapjel ja wokoli yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Sok tsaʼan, la katikan bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja yeʼn oj stojbʼes ja wokol ja bʼa styempoʼil sok ja jastal lek xyila.

17. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa «Jwes bʼa yibʼanal ja luʼumi»?

¹⁷ Yajni tito aytik sakʼan ja bʼa luʼumkʼinal it mi lekuki, wani xbʼobʼ kʼulajukitik bʼa mi tojuk. Bʼa najtik ekʼele, bʼobʼta lajansok wa xkʼulajikitik bʼa mi tojuk ma wa xkʼulajiyi bʼa mi tojuk jun jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon. Mok la katikan ja it bʼa oj ya slok koktik (Salmo 119:165). Masni lek ja la ajyukotik toj soka Jyoba, la jkʼantikyi ja skoltajel sok la jipjkʼujoltik bʼa yeʼna. La juljkʼujoltik yuja mulanumotiki, bʼobʼta mi kabʼunejtik stojolil sok mi xnaʼatik yibʼanal ja jastik mero wan ekʼeli. La jnochtik ja sjejel bʼa José sok mok jloʼiltaytik mini june, yujni ja jaw kechanta wa xya ipaxuk ja wokoli. Sok bʼa xchʼakulabʼil, mok jipjkʼujoltik bʼa keʼntik ita, mas lek toj la ajyukotik sok la ajyuk jpasensyatik smajlajel ja Jyoba a-stojbʼes ja wokoli. Ta jach wa xkʼulantik, ojni ya koʼ jlekilaltik ja Jyoba sok lek oj yilotik, jastal skʼulanyi ja José. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja «Jwes bʼa yibʼanal ja luʼumi» tolabida oj skʼuluk ja bʼa toji «yujni spetsanil ja sbʼeji tojni leka» (Génesis 18:25; Deuteronomio 32:4).

18. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁸ Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik pilan chabʼ sjejel bʼa kʼulajiyile bʼa mi tojuk ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba bʼa tyempo najate. Soka sjejelik jaw oj kiltik jastal ja yajel jbʼajtik chʼin sok ja yajel perdon oj bʼobʼ skoltayotik yiljel ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba.