1, 2. a) ¿Jasa skʼulajel bʼa mi tojuk aji wokolanuke ja Nabot soka yuntikili? b) ¿Jas chabʼ modoʼalik oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

CHAWANE winik jel maloʼe slokowe abʼal jun winik bʼa sleʼunej jun chaʼan mulal. Anima ja mulal sleʼaweyi mini meranuk, ja winik jaw alji ayni smul sok alji oj miljuk. Pensaran jastal maʼ yabʼye ja matik wa syajtaye ja bʼa toji yajni yilawe ja winike it mey smuli soka yuntikil miljiye chʼojubʼal ton. Ja skʼulajel it bʼa mi tojuki merani ekʼi. Jachni ekʼ sbʼaj jun yaʼtijum toj bʼa Jyoba sbʼiʼil Nabot, bʼa ajyi sakʼan yajni ja mandaranum Acab wan yajel mandar bʼa Israel (1 Reyes 21:11-13; 2 Reyes 9:26).

² Ja bʼa artikulo it, oj jtatik tiʼal ja jas ekʼ sbʼaj ja Nabot. Cha oj jtatik tiʼal bʼa jun chaʼan mulal staʼa jun ansyano toj bʼa junuk ja bʼa bʼajtan kongregasyonik bʼa bʼajtan siglo. Ja chabʼ sjejel it oj ya jnebʼtik jelni tʼilan chʼin oj ka jbʼajtik sok yajel perdon ta wa xkʼana oj kiltik ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»).

3, 4. ¿Jas tikʼe winikil waj ja Nabot, jas yuj mini yala oj xchonyi ja yalajil stsʼusubʼ ja mandaranum Acab?

³ Ja Nabot ajyi toj soka Jyoba yajni tʼusan mi spetsaniluk ja israʼelenyo ja snochowe ja mal smodoʼe ja mandaranum Acab soka bʼa xcheʼumi, ja ixawal Jezabel. Ja yeʼnle ja yaʼteltaye ja dyos mi meranuk, ja Baal, sok mini skisawe ja Jyoba soka sleyiki. Pe ja mas tʼilan bʼa Nabot jani taxel lek soka Jyoba yuja sakʼanili.

⁴ (Kʼuman ja 1 Reyes 21:1-3). Ja Acab wani skʼana yijelkan ja yalajil stsʼusubʼ ja Nabot. Ja yuj yala yabʼ ja Nabot ojni smankani ma yajelyi slokʼol pilan yalajil stsʼusubʼ. Pe ja Nabot yala miyuk. Ja yeʼn yala yabʼ ja Acab mini lekuk bʼa yeʼna, ja jastal wa xyila ja Jyoba, bʼa oj yikan ja dote akʼubʼalkanyi. ¿Jas yuj ja Nabot mi skʼana ja jas kʼapjiyi yuja Acab? Yujni ja ley akʼubʼalkanyile ja israʼelenyo yuja Jyoba mini lekuk xchonjel ja sluʼume akʼubʼalkanyile yuja spamilya (Levítico 25:23; Números 36:7). Jastal kilatik, ja Nabot wajni kʼuʼabʼal soka Jyoba.

5. ¿Jasa skʼulan ja Jezabel bʼa yijelkan ja yalajil stsʼusubʼ ja Nabot?

⁵ Yajni ja Nabot mi yala oj xchonyi ja yalajil stsʼusubʼi, ja mandaranum Acab soka xcheʼumi jelxixa ja jas skʼulane bʼa yijelkani. Ja ixawal Jezabel skʼanayi chabʼ winik bʼa a-sleʼeyi lom smul ja Nabot bʼa jun mulal mini skʼulunejuk. Ja jasa ekʼi, ja Nabot soka yuntikili chʼakni miljuke. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba ja bʼa skʼulajel it mi tojuk bʼa jelxa jelxel?

6, 7. a) ¿Jastal sjeʼa ja Jyoba wa syajtay ja bʼa toji? b) ¿Jas yuj kujlaji skʼujole ja spamilya soka yamigoʼik ja Nabot?

⁶ Ja Jyoba wegoxta sjeka ja aluman Elías bʼa oj waj loʼilanuk bʼa stiʼ sat soka Acab. Ja Elías yala yabʼ ja Acab bʼa kʼotel jun milwanum sok jun elkʼanum, sok ya ekʼyi ja jasa yalunej oj skʼuluk ja Jyoba. ¿Jasa oj skʼuluki? Ja Acab, ja xcheʼumi soka yuntikili ojni miljuke, jastalni chamye ja Nabot soka yuntikili (1 Reyes 21:17-25).

⁷ Ja spamilya soka yamigoʼik ja Nabot jelni wokolaniye yuja jastik jelxelxa skʼulane ja Acab. Pe jelni maʼ aji kulan skʼujole yajni snaʼawe ja Jyoba yila ja skʼulajel bʼa mi tojuk jaw sok wegoxta ay jas skʼulan. Pe bʼobʼta ja jas ekʼ tsaʼan aji och probar ja jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaje soka sjipjel skʼujole bʼa Jyoba.

8. ¿Jastal yabʼ ja Acab yajni aljiyabʼ ja rason bʼa Jyoba, sok jasa ekʼi?

⁸ Yajni ja Acab yabʼ ja jas oj jkʼulajukyi yuja Jyoba, «xchʼiʼa ja skʼuʼi sok slapa sako ja bʼa skwerpo; sok mi waʼi sok lapanyuj sako wa xbʼaʼani sok jel triste och bʼejyuk ekʼe». Ja Acab yaʼa sbʼaj chʼin. ¿Jasa ekʼi? Ja Jyoba yala yabʼ ja Elías yuja Acab yaʼata sbʼaj chʼin soka Jyoba, mini oj yijanyi wokol ja bʼa skʼakʼujiki. Tito oj yijanyi wokol sbʼaja spamilya ja bʼa  skʼakʼujik ja yunini (1 Reyes 21:27-29; 2 Reyes 10:10, 11, 17). Yuja «Jyoba yeʼnani ja pakluman ja bʼa kʼujolaliki» sok wa xyila jastal mero kʼotelotik, ja yuj sjeʼayi syajulal skʼujol ja Acab (Proverbios 17:3).

9. ¿Jas yuj talnajiye ja spamilya soka yamigoʼik ja Nabot yuja chʼin yaʼa sbʼaje?

⁹ ¿Jastal yabʼ ja spamilya soka yamigoʼik ja Nabot yajni yabʼye ja spamilya ja Acab mini oj ajukyile skastigoʼe yajni mito xcham ja Acab? Ja yaljel jaw bʼobʼta aji och probar ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Dyos. Ta jach ekʼi, bʼobʼni stalnaye ja skʼuʼajel yiʼoje yuja chʼin yaʼa sbʼaje. ¿Jas yuj? Yujni ja modoʼal jaw bʼobʼ koltajuke bʼa snochoweyi yaʼteltajel ja Jyoba sok sjipa skʼujole ja yeʼn mini tʼun oj skʼuluk ja bʼa mi tojuk (kʼuman ja Deuteronomio 32:3, 4). Ja bʼa tyempo jakumto, ja spamilya ja Nabot ojni yile ja slekilal bʼa oj yil sbʼaje ja yajni sakʼwiyejan. Jachuk oj kʼulajukyile ja bʼa toj ja Nabot soka yuntikili (Job 14:14, 15; Juan 5:28, 29). Ja ixuk winik maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji wani snaʼa ja Dyos smeranil oj yayi kwenta bʼa spetsanil ja jastik nakʼan ayi, ama bʼa lek ma bʼa mi lekuk (Eclesiastés 12:14). Ja Jyoba snaʼunej lek ja skʼulajelik bʼa mi xnaʼatik ja keʼntiki. Ja yuj ja chʼin  yajel jbʼajtiki oj stalnayotik bʼa mi oj jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba.

10, 11. a) ¿Jastik wokolik wa xbʼobʼ ya och probar ja jastal wa xkilatik ja bʼa toji? b) ¿Jastal oj stalnayotik ja chʼin yajel jbʼajtik?

¹⁰ Anto, ¿jastal oj kabʼtik ta ja ansyanoʼik wa xchapawe jun jasunuk bʼa mi xkabʼtik stojol ma mi akwerdo aytik? Jun sjejel, ¿jasa oj jkʼuluktik ta chʼaykujtik jun cholal ma jaxa maʼ jel xkʼanatik chʼayuj jun cholal? ¿Jasa oj jkʼuluktik ta jawa nupi, juna wuntikil, jun mero awamigo x-elyekan jastal Taʼumantiʼ, sok mini akwerdo aytik ja jastal xchapawe ja ansyanoʼik? ¿Jasa oj jkʼultik ta wa xkʼuʼantik ja ansyanoʼik mi stojol skʼulane yajni snaʼawe syajulal jun mulanum? Ja bʼa ekʼeleʼik it wani xbʼobʼ ya och probar ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba sok ja jastal xchapunej ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotik. Ta wa x-ekʼ jbʼajtik jun wokol jastal jaw, ¿jastal oj stalnayotik ja chʼin yajel jbʼajtik? La kiltik chabʼ modoʼik.

¹¹ Bʼajtan, ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ojni jnatik bʼa mini xchʼak jnatik spetsanil ja jastik mero ekʼeli. Sok anima wa xnaʼatik lek ja jas wan ekʼeli, la juljkʼujoltik kechanta ja Jyoba wa snaʼa ja jas ay ja bʼa skʼujol jun ixuk winik (1 Samuel 16:7). Yajni wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja it, sok jun jmodotik bʼa chʼin ojni jnatik ayta kiʼojtik stikʼanil sok tʼilan stukbʼesel ja jastal wa xpensarantik. Xchabʼil, ta kilunejtik ma kʼulubʼalkitik bʼa mi tojuk, ja yajel jbʼajtik chʼini oj skoltayotik bʼa kʼuʼabʼal ajyel sok smajlajel sok pasensya ja Jyoba oj stojbʼes ja wokoli. Ja Biblia wa xyala: «Ojni wajyuj lek ja matik wa xiwyuj ja Dyos smeranili». Pe cha yala «mini lek oj wajyuj ja maʼ malo, mini oj najatbʼuk ja skʼakʼujiki» (Eclesiastés 8:12, 13). Jachukniʼa, ja mas lek oj skʼuluk ja maʼ wa x-ekʼ sbʼaj jun wokol jastal jaw jani chʼin yajel sbʼaj (kʼuman ja 1 Pedro 5:5).

12. ¿Jasa oj jpaklaytik ja wego, sok jas yuj?

¹² Ja bʼa bʼajtan siglo, ja nebʼumanik bʼa Antioquía bʼa Siria ekʼ sbʼaje jun wokol bʼa aji och probar ja smodoʼe bʼa chʼin sok ja pwesto ajyel bʼa yajel perdon. Spaklajel ja jas ekʼi oj skoltayotik bʼa yiljel ja jmodotik sbʼaja yajel perdon. Chomajkil, ojni skoltayotik bʼa yabʼjel stojol jas yuj ja Jyoba wa xbʼobʼ ya makunuk ixuk winik mulanume pe mini xya yopijuk ja jastik toj yaʼunej kujlajuki.

13, 14. a) ¿Jastik cholal jel chaʼanyabʼalik ajiyi ja jekabʼanum Pedro? b) ¿Jastal sjeʼa mi xiw ja jekabʼanum Pedro?

¹³ Ja jekabʼanum Pedro waj jun ansyano jel naʼubʼal sbʼaj sbʼaja nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo. Ja yeʼn waj jun mero yamigo bʼa Jesús sok ajiyi cholalik jel chaʼanyabʼalil (Mateo 16:19). Jun sjejel, ja bʼa jabʼil 36 ajiyi ja cholal bʼa oj waj xcholyabʼ ja Cornelio sok spetsanil ja matik tey bʼa snaji. ¿Jas yuj ja it jel chaʼanyabʼalil? Yujni ja Cornelio mi judíoʼuk. Yajni ja Cornelio sok spetsanil ja matik tey bʼa snaji koʼ sbʼaje ja yip ja Dyosi, ja Pedro snaʼa wa xbʼobʼ yiʼe jaʼ sok ochel nebʼumanil.  Ja yeʼn yala: «Ja cristiano jumasa iti cho co ta sbaje ja Espíritu Santo ja jastal ja quentiqui. Mi ni modo oj caltic que mi oj bob yie jaa» (Hechos 10:47).

¹⁴ Ja bʼa jabʼil 49, ja jekabʼanumik soka ansyanoʼik bʼa Jerusalén stsomo sbʼaje bʼa xchapjel ta ja nebʼumanik matik mi judíoʼuk wa xbʼobʼ yaweyi senya ja skwerpoʼe. Ja Pedro ti ajyi ja bʼa tsomjelal jaw. Sok mini tʼun xiwel, ya julyi skʼujol ja smoj-aljelik ja yeʼn yilunej bʼa jastal aji koʼ sbʼaje ja yip ja Dyos ja matik mi judíoʼuk bʼa mi akʼubʼalyile senya ja skwerpoʼe. Ja jas yilunejxa ja Pedro koltaji ja tsome tojwanum bʼa kʼotye jun akwerdo (Hechos 15:6-11, 13, 14, 28, 29). Ja nebʼumanik judíoʼik soka matik mi judíoʼuk jelni maʼ yaweyi tsʼakatal ja Pedro yuja mi xiw yaljel sbʼaja jas yiluneji. Mini maʼ wokoluk yabʼye ja bʼajtan nebʼumaniki sjipjel skʼujole sbʼaja smoj-aljele it toji sok takʼan (Hebreos 13:7).

15. ¿Jasa smul sleʼa ja Pedro yajni ti ajyi bʼa Antioquía bʼa Siria? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁵ Tʼusan tsaʼan ja tsomjelal ajyi bʼa Jerusalén, ja Pedro waj yulatay ja Antioquía bʼa Siria. Yajni ti ajyi tiw, spila tyempo smojtajel ja smoj-aljel matik mi judíoʼuk. Wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik janekʼto yawe el slekilal ja bʼa snajel yiʼoj soka ja jas yilunejxa ja bʼa sakʼanil ja Pedro. Pe junta chʼaykʼujol, ja Pedro yaʼakan smojtajel waʼel ja matik mi judíoʼiki. ¡Jelni maʼ cham yabʼye sok yaj yabʼye yuja jach kʼulajiyile yuja Pedro! Chomajkil, nochji soka tuk nebʼumanik judíoʼik bʼa skʼulane junxta. Cha nochwanito ja Bernabé. ¿Jasa iji och ja ansyano it takʼan bʼa sleʼa jun chaʼan mulal bʼa ojni bʼobʼ spil ajyi ja kongregasyon? Pe ja masto tʼilani, ¿jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja bʼa jas ekʼi ta jun ansyano ay jas skʼulan ma yala jun jasunuk bʼa syajbʼesotik?

16. a) ¿Jasa tojelal ajiyi ja Pedro? b) ¿Jas sjobʼjelik wa x-axi?

¹⁶ (Kʼuman ja Gálatas 2:11-14). Ja Pedro och xiwel sbʼaja jastal oj spensaraʼuke ja tuki (Proverbios 29:25). Ja yeʼn wani snaʼa ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba sbʼaja matik mi judíoʼuki. Ama jachukuk, xiwyuj ja nebʼumanik judíoʼik bʼa Jerusalén bʼa wane ulatanel sok ayiʼoj senya ja skwerpoʼe oj spensaraʼuke mi lekuk bʼa yeʼna yuja wan smojtajel ja nebʼumanik matik mi judíoʼuk. Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja Pedro wan sjejel jun smodo bʼa ayiʼoj chabʼ satal. ¿Jas yuj yala yabʼ jachuki? Yujni ja Pablo yabʼ jastal skoltay ja matik mi judíoʼiki ja bʼa stsomjele ajyiyujile ja bʼa Jerusalén ja bʼa jabʼil 49 (Hechos 15:12; Gálatas 2:13). ¿Jastal maʼ oj yabʼye ja nebʼumanik matik mi judíoʼuki ja matik syajbʼes ja Pedro? ¿Oj maʼ yawekan ja it bʼa oj ajuk slok yoke? ¿Oj maʼ chʼayuj ja Pedro ja cholalik yiʼoji yuj smul ja jas skʼulani?

17. ¿Jasa bʼobʼ skʼuluk ja Pedro stsʼakatal yuja aji perdon soka Jyoba?

¹⁷ Ja Pedro chʼin yaʼa sbʼaj sok skʼuʼan ja  tojelal ajiyi yuja Pablo. Ja Biblia mi xyala ta ja Pedro ay bʼa chʼayuj june ja bʼa cholalik yiʼoji. Soka Jyoba yaʼakan ja yajni ekʼ ja tyempo a-stsʼijbʼuk chabʼ karta bʼa ti kanel bʼa Biblia. Ja bʼa xchabʼil skarta, ja Pedro ya sbʼiʼiluk ja Pablo «ja quermanotic» (2 Pedro 3:16). Ja mulal sleʼa ja Pedro bʼobʼta syajbʼes jitsan nebʼumanik ja matik mi judíoʼuki. Pe ja Jesús, bʼa yeʼn ja Olomal bʼa kongregasyon, yato makunuk ja Pedro (Efesios 1:22). Yajni aji perdon ja Pedro, ja smoj-aljelik ajikan bʼa oj sjeʼe ta ja oj snoch-e ja sjejel bʼa Jesús soka bʼa Jyoba. Wani xjipa jkʼujoltik bʼa mini june bʼa yeʼnle aji slok yoke yuja jas skʼulan jun winik mulanum.

18. ¿Jastik ekʼele wa xbʼobʼ jetik bʼa junxta wa xkilatik ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba?

¹⁸ Ja bʼa kongregasyonik ja bʼa bʼajtan siglo mini ajyi ansyanoʼik bʼa mi mulanumuke. Sok cha jachni ja bʼa kongregasyonik ja bʼa jtyempotiki. Ja Biblia wa xyala: «Mi ni ay june ja maʼ mi huax bob staa smuli» (Santiago 3:2). Jpetsaniltik wa xnaʼatik ja it meraniʼa. Pe ¿jasa oj jkʼuluktik ta ja smul jun jmoj-aljeltik wa xya kitik wokol? ¿Oj maʼ kiltik ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba? Jun sjejel, ¿jastal oj jakʼtik ta jun ansyano yala jun jasunuk bʼa abʼxi stojolil mi lek xyila lek ja bʼa tuk rasa? ¿Oj maʼ katikan bʼa oj slok koktik ja yaljelik bʼa jun ansyano bʼa mi spensaraʼan ja jas yala sok wa syajbʼesotik? ¿Oj maʼ jpensaraʼuktik wego ja jmoj-aljeltik jaw mini sbʼejuk ja ansyanoto, ma jaʼ oj jipjkʼujoltik sbʼaja Jesús bʼa yeʼn ja Olomal bʼa kongregasyon sok oj majlaytik sok pasensya? ¿Ja maʼ oj waj jkʼujoltik ja smul wa sleʼa jun jmoj-aljeltik, ma ja oj jpensaraʼuktik bʼa spetsanil ja jabʼilik yaʼteltanunej toj lek ja Jyoba? ¿Wan maʼ la gustoʼaxitik ta jun jmoj-aljeltik bʼa syajbʼesnejotik me x-elkan jastal ansyano ma masto wan ajelyi cholalik? Ta wa xkaʼatik perdon, wani xjeʼatik bʼa junxta wa xkilatik ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba (kʼuman ja Mateo 6:14, 15).

19. ¿Jasa tʼilan oj jpensaraʼuktik skʼulajel?

¹⁹ Yuja wa xyajtaytik ja bʼa toji, wani xkʼanatik oj kʼotuk ja kʼakʼu ja Jyoba oj xchʼaysnajel spetsanil ja bʼa mi tojuki bʼa wa xya wokolanukotik yuja smul ja Satanás soka sluʼumkʼinal jel malo (Isaías 65:17). Pe malan oj kʼotuk ja jaw, yajni wa xkʼulajikitik bʼa mi tojuk, sok jun jmodotik bʼa chʼin la jnatik mini xnaʼatik yibʼanal ja jastal mero wan ekʼele sok la katik perdon yajni ay maʼ wa syajbʼesotiki. Ta jach wa xkʼulantik, jach wa xjeʼatik bʼa wa xkilatik ja bʼa toj jastal wa xyila ja Jyoba.