1, 2. ¿Jas sjejel wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol ja yaljelik bʼa 1 Pedro 2:21?

LA KATIK ekʼ bʼa jpensartik wajumotik paxyal sok jun kʼole kristyano bʼa jun lugar xiwela sbʼaj bʼa musan lek yuja teʼew. Bʼa wa smojtayotik jun tojwanum bʼa jel snaʼa bʼa wani yajelkan senya ja yok ja bʼa teʼew. Junta chʼaykʼujol mixa xkilatik, pe mini la xiwtik. Spetsanile ja bʼa kʼole wa snochowe ja senyaʼik ja yok ja tojwanum ja janekʼ wa xbʼobʼyujile.

² Bʼa juntikxta, ja meran yaʼtijumotik Dyos ti wantik bʼejyel bʼa jun lugar xiwela sbʼaj: ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo. Lekxta yuj ja Jyoba yaʼunejkitik jun tojwanum bʼa toj, ja Yunin Jesukristo, bʼa «jachni mero» oj jtsajlaytik (1 Ped. 2:21, TNM). Jastalni wa xyala jun libro bʼa spaklajel ja Biblia, ja Pedro wani yajel slaj ja Jesús jastal jun tojwanum. Jastalni jun paxyalanum wa xbʼobʼ snoch ja bʼej wa xjeʼjiyi yuja stojwanumi, ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ jtsajlaytik ja Jesús. Pe ja yan, ¿jasunkiluk ja oj jtsajlaytiki? ¿Jas yuj tʼilan oj jtsajlaytik? Sok ¿jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik?

3. ¿Jas wa stojolan stsajlajel june?

³ ¿Jas wa stojolan ja stsajlajel june? Ja bʼa Biblia, ja yaljelik bʼejyel sok yok ayni ekʼele ja wa stojolan ja jas wa skʼulan june bʼa snajtil ja sakʼanili (Gén. 6:9; Prov. 4:26). Ja sjejel bʼa jun kristyano wani xbʼobʼ axuk slaj ja sbʼejyeli ma ja senyaʼik bʼa yok wa xyaʼakan ja yajni wan bʼejyeli. Ja yuj ja stsajlajel june jani wa stojolan snochjel ma stsajlajel ja sjejeli.

4. ¿Jas wa stojolan stsajlajel ja Jesús?

⁴ Anto, ¿jas wa stojolan ja stsajlajel ja Jesús? Bʼa tʼusanta  yaljel, jani snochjel ja sjejel yaʼakani. Ja bʼa teksto bʼa yolomajeli, ja jekabʼanum Pedro jaʼita staʼa tiʼal ja lekil sjejel yaʼakitik ja Jesús yuja kuchyuj ja wokoli. Pe ayni jitsan tuk jastik junuk ja bʼa sakʼanil ja Jesús bʼa wa xbʼobʼ jtsajlaytik (1 Ped. 2:18-25). Ja smeranili, spetsanil ja jas skʼulan sok ja jas yala ja Jesús juni sjejel bʼa keʼntik.

5. Cholo jas yuj wa xbʼobʼ jnochtik ja lekil sjejel bʼa Jesús ama mulanumotik.

⁵ Pe ¿oj maʼ bʼobʼkujtik ja keʼntik jastal mulanumotik snochjel ja sjejel bʼa Jesús? Ojniʼa. La jpensaraʼuktik ja Pedro mini yala oj jnochtik ja sjejel bʼa Jesús jach «tsʼikan lek», pes yala «jachni mero». Ta wa xleʼatik modo bʼa stsajlajel, skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki, wantikni yajel makunuk ja rason yaʼa ja jekabʼanum Juan bʼa «sbej ni oj ajyucotic ja jastal ajyi ja [...] Jesucristo» (1 Juan 2:6).

6, 7. Ta jtsajlaytik ja Jesús, ¿jas yuj masni wala mojxitik soka Jyoba?

⁶ Ta jtsajlaytik ja sjejel bʼa Jesús, masni oj mojxukotik soka Jyoba. ¿Jas yuj? Bʼajtan, yujni ja Jesús yakankitik jun tsamal sjejel sbʼaja jas wa stojolan ajyel sakʼan bʼa jun modo lek xyila ja Dyos (Juan 8:29). Ja yuj, ta wa xnochotik ja lekil sjejel bʼa Jesús, gustoni oj ajyuk jmoktik ja Jyoba. Cha wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja kala Tatik tey bʼa satkʼinal ojni mojxuk sok ja matik wa skʼujolane bʼa oj yamigoʼuke (Sant. 4:8).

⁷ Xchabʼil, ja Jesús jani snocho tsʼikan lek ja sTati. Ja yuj bʼobʼni yal: «Ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatala» (Juan 14:9). Wa xnochotik ja Jyoba yajni wa stsajlaytik ja smodoʼik sok ja jastal yila ja tuk ja Jesús, jun sjejel, ja jastal yajxta yila jun winik bʼa wan kʼaʼel ja sbʼakʼteli, ja  jastal sjeʼayi wa xyabʼ stojol jun ixuk bʼa chamkʼujol ay yuj jun chamel sok yuja snaʼa syajal ja matik ay maʼ chamelyujileʼi (Mar. 1:40, 41; 5:25-34; Juan 11:33-35). Yajni mas wa xkʼujolantik bʼa snochjel ja Jyoba mas mojan wala ajyitik sok ja yeʼn.

8. Cholo jas yuj ja stsajlajel ja Jesús ojni skoltayotik bʼa oj ‹jkʼultik ganar› ja luʼumkʼinali.

⁸ Ta jtsajlaytik ja sjejel bʼa Jesús, mini oj sjom kolomtik ja luʼumkʼinal it jel malo. Ja tsaʼanxta akwal ajyi ja bʼa luʼum, ja Jesús bʼobʼni yal: «Jcꞌulan ta ganar» ja luʼumkʼinali (Juan 16:33). Ja jas kʼan yali jani mi yaʼakan ja luʼumkʼinali a-sjom ja skʼelsatik sok cha jachni ja bʼa jas wa spensaraʼan sok ja smodo. Skʼujolan bʼa mini oj xchʼay sat jas yuj jak ja bʼa Luʼumi: bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. ¿Jasa oj jkʼuluktik ja keʼntiki? Jelni ja jastik wa xbʼobʼ sjom kolomtik. Pe ta ja waj jkʼujoltik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba, jastalni ja Jesús, cha ojni bʼobʼ ‹jkʼultik ganar› ja luʼumkʼinali (1 Juan 5:5).

9. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mi oj elkotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanil bʼa tolabida?

⁹ Ta jtsajlaytik ja sjejel bʼa Jesús, ojni ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Yajni jun kerem riko sjobʼoyi ja Jesús jasa tʼilan oj skʼuluk bʼa oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida, ja yeʼn sjakʼa: «ti la jac jmoca» sok kʼotan jnochuman (Mat. 19:16-21). Jujuntik judíoʼik bʼa mi skʼuʼane bʼa yeʼn ja Kristo, ja Jesús yala yabʼye: «Ja jchej ja queni [...] Huas stzajlayone. Jayuj huax caa yile ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan 10:24-29). Sok jaxa ja Nicodemo, june ja bʼa Sanedrín bʼa wani skʼana oj snaʼ ja jasa wa sjeʼa ja Jesús, yala yabʼ ja matik wa x-ajyiyujile skʼuʼajel bʼa yeʼna ojni staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida (Juan 3:16). Wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jesús yajni wa xkatik makunuk ja jas sjeʼa sok ja jas yala sok cha jachni ja bʼa sjejel yakani. Ta wa xkʼulantik, mini oj elkotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanil bʼa tolabida (Mat. 7:14).

10. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼot jnatik sbʼaj lek ja Jesús? (Juan 17:3).

¹⁰ Bʼa oj bʼobʼ jtsajlaytik jachni mero ja Jesús, bʼajtan tʼilan oj kʼot jnatik sbʼaj (kʼuman ja Juan 17:3). Snajel sbʼaj ja Jesús juni jasunuk bʼa tolabida skʼulajel. Tʼilan oj kʼot jnatik sbʼaj lek, wa xkʼan kaltik, snebʼjel sbʼaja smodoʼik, ja bʼa jastal wa spensarani sok ja bʼa jastik yaʼunej kujlajuki. Ama ayxa tyempo ma mito ja teytik ja bʼa smeranili, kibʼanaltik tʼilan oj jnochtik skʼujolajel bʼa oj kʼot jnatik sbʼaj ja Jyoba sok ja Yunini.

11. ¿Jasa yiʼoj ja chane Evangelioʼik?

¹¹ Ja Jyoba jel syajtayotik, ja yuj bʼa oj skoltayotik snajel sbʼaj ja Yunini, yaʼakan chʼikan ja bʼa Yabʼal ja chane Evangelioʼik.  Ja it loʼilik bʼa ti elel ja bʼa sakʼanil sok ja bʼa yaʼtel skʼulan ja Jesús. Wa xcholokabʼtik ja jas yala, ja jas skʼulan sok ja jastal yabʼ ja yeʼn. Ja chane libroʼik it wa skoltayotik bʼa spensarajel lek sbʼaja sjejel bʼa Jesús (Heb. 12:3). Wani xbʼobʼ kaltik, bʼa tini tiw wa xkilatik ja sbʼejyel ja Jesús. Ta wa xpaklaytik ja Evangelioʼik, ojni kʼot jnatik sbʼaj lek sok jachni mero oj jtsajlaytik ja sjejeli.

12. ¿Jastal oj bʼobʼ katik el mas slekilal ja Evangelioʼiki?

¹² Pe mini malanuk kechan skʼumajel ja Evangelioʼik bʼa yajel el slekilal. Tʼilan oj jpiltik tyempo bʼa spaklajel jaʼankʼujol sok spensarajel sbʼaja jas wa xkʼumantiki (kʼela ja Josué 1:8). La kiltik chabʼ modo bʼa oj bʼobʼ skoltayotik spensarajel sbʼaja jas wa xkʼumantik ja bʼa Evangelioʼik sok yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ katik sakʼwuk ja loʼilik ja bʼa Evangelioʼik?

¹³ Bʼajtan, yajel sakʼwuk ja loʼilik ja bʼa Evangelioʼik. La katik ekʼ bʼa jpensartik bʼa yiljel, smaklajel sok yabʼjel ja jasa wan ekʼel ja bʼa jutsʼin jaw. Jelni oj makunukujtik slejel mas jkoltajeltik ja bʼa juʼunik wa xyakitik ja xchonabʼil ja Jyoba. La jletik mas ja bʼa jasa ti chʼikan ja bʼa loʼil wantik spaklajeli. La jpaklaytik mas sbʼaja kristyano, ja lugarik, jasa ekʼ bʼajtanto sok ja jasa ekʼ tsaʼan ja bʼa jas wantik skʼumajeli. Ta yujkʼa jun loʼil bʼa wani cha x-tax bʼa pilan Evangelioʼik, la katik slaj sbʼaj sok bʼobʼta oj jtatik jastik junuk chaʼanyabʼalil xchʼikunej jun tsʼijbʼanum pe ja juni miyuk.

14, 15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa yajel makunuk ja loʼilik bʼa Evangelioʼik?

¹⁴ Xchabʼil, yajel makunuk ja loʼilik ja bʼa Evangelioʼik. (Juan 13:17). Tsaʼan yajni chʼakta jpaklaytik jaʼankʼujol lek jun loʼil ja bʼa Evangelioʼik, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa wa sjeʼaki ja loʼil it? ¿Jastal oj bʼobʼ ka makunuk bʼa skoltajel ja tuki?». La jpensaraʼuktik bʼa june maʼ oj koltajukyuj, anto yajni xkʼot ja sjutsʼinil, la jcholtik yabʼ tsamalxta ja sjejel jnebʼunejtiki.

 ¹⁵ La kiltik jun sjejel bʼa jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja chabʼ modoʼik it. Oj jpaklaytik ja loʼil bʼa viuda pobre yila ja Jesús ja bʼa templo.

16. Cholo ja jas wan ekʼel ja bʼa Marcos 12:41.

¹⁶ Asakʼwuk ja loʼili (kʼuman ja Marcos 12:41). La katik ekʼ bʼa jpensartik ja jas wan ekʼeli. Jaʼa 11 bʼa nisán bʼa jabʼil 33. Kechanxta skʼana jujuntik kʼakʼu bʼa oj chamuk ja Jesús sok snajtilni kʼakʼu ti wan xcholjel bʼa templo. Ja olomalik bʼa relijyon bʼa kontra ayesoki wanexta yajel och probar. Jujuntik wa skʼulane dudar sbʼaja cholal yiʼoji sok tuk wane yajelyi sjobʼjelik bʼa oj sleʼe modo bʼa mixa oj snaʼ jas oj yal sok jachuk oj sleʼeyi smul (Mar. 11:27-33; 12:13-34). Anto ja Jesús wa xwaj bʼa pilan lugar ja bʼa templo, bʼobʼta ti waj ja bʼa lugar naʼubʼal sbʼaj jastal ja spatyo ja ixuke. Wani xbʼobʼ yil ja yeʼtalik bʼa wa x-axi takʼin ja tey bʼa muroʼik ja bʼa patyo. Wa xkulani sok wa xkan skʼel ja kristyanoʼik wane yajel ochuk ja skontribusyone. Wa xyila jitsan riko wane yajel ochuk jitsan sat takʼin. Bʼobʼta jelni mojan ay bʼa wani xyabʼ ja sruidoʼil wa xyaʼa ja sat takʼin yajni wa xkoʼ ja bʼa yeʼtaliki.

17. ¿Jasa skʼulan ja viuda pobre wa staʼa tiʼal ja Marcos 12:42?

¹⁷ (Kʼuman ja Marcos 12:42). Tsaʼan, ja Jesús wa xwaj sat jun ixuk, «jun biguda jel a‘jula sbʼaj» (Luc. 21:2, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi, [YD]). Mi pasiluk wan ekʼelyuj ja sakʼanili; bʼa mini xyaʼa ja stakʼini ja bʼa jas wa xmakuniyuji. Ama jachuk, wa xmojxi och bʼa june ja bʼa yeʼtalik takʼin wa xtax ja bʼa templo sok mini wa sleʼa modo bʼa oj iljuk yuja tuki, wa xchʼika chabʼ yal sat takʼin, bʼa bʼobʼta kechan tʼusan ruido yaʼa yajni koʼi. Pe ja Jesús wani snaʼa janekʼ xchʼika: chabʼ leptón, ja sat takʼin bʼa jel koʼel stsʼakol ja bʼa tyempo jaw. Ja jaw mini xyaʼa bʼa oj sman jun gorrión, bʼa jani june ja yal chanik jel koʼel stsʼakol wa xchonji bʼa yabʼjel.

18. Jastalni wa xyala ja Marcos 12:43, 44, ¿jasa yala ja Jesús sbʼaja skontribusyon ja viuda?

¹⁸ (Kʼuman ja Marcos 12:43, 44). Ja Jesús jel cham xyila ja jas skʼulan ja viuda it. Ja yuj spayajan ja snebʼumaniki, yala yabʼye a-skʼel-e sok tixa yalaʼa: «Ja viguda jahui. Pero ja mero smeranili, mas jel yaa can ja yen ja ba yoj [yeʼtali] que yuj spetzanil ja tuc jumasa». Tsaʼan tixa xcholoʼa: «Ja yenlei [mastoni ja rikoʼiki] quechan ja ba sobraei huax yaahue cani pero ja viguda iti, pobre juntiro. Yaunej spetzanil ja janecʼ yioji. Mi ni jas huax can sobra yujil». Ja bʼa kʼakʼu jaw, yajni ya ochuk ja tsaʼanxta yal sat stakʼini, ja ixuk it jel toji sjeʼa wani sjipa skʼujol bʼa ojni talnajuk yuja Jyoba (Sal. 26:3).

19. ¿Jas sjejel jel tʼilan wa xnebʼatik ja bʼa jas yala ja Jesús sbʼaja viuda pobre?

¹⁹ Yajel makunuk ja loʼili. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼ ja bʼa jas yala ja Jesús sbʼaja viuda pobre?». La jpensaraʼuktik bʼa yeʼna. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja yeʼn jeltoni sgusto oj yayi mas ja Jyoba. Ama jachuk, skʼulani ja janekʼ bʼobʼyuji; bʼa yayi ja mas lek ja Jyoba. Sok ja Jesús wani snaʼa ja janekʼ yaʼa ja viuda jelni chaʼanyabʼalil yila ja sTati. Ja it wa sjeʼakitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil: ja Jyoba jelni lek xyila ja wa xkatikyi ja mas leki, ja wa xkaʼteltaytik sok spetsanil jkʼujoltik sok kenteroʼiltik (Mat. 22:37; Col. 3:23). Jelni xgustoʼaxi ja wa xyila wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. Tini chʼikan ja tyempo sok ja kiptik wa xpilatik bʼa yaʼteltajeli, jun sjejel, yajni wala eltik xcholjel sok ja wala wajtik ja bʼa reunioniki.

20. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja jas jnebʼunejtik ja bʼa loʼil bʼa viuda? Aʼa jun sjejel.

 ²⁰ ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja jas jnebʼunejtik ja bʼa loʼil bʼa viuda? La jpensaraʼuktik ja bʼa kermanotik bʼa jelni oj koltajuke ja oj katik jul skʼujole ja Jyoba jelni gusto ay ja bʼa jas wa skʼulaneʼi. Jun sjejel, ¿wan maʼ xnaʼatik sbʼaj jun hermana ayxa skʼujol bʼa wa xyabʼ mixa xmakuni ma jel mulal wa xyabʼ yuja mixa xbʼobʼ skʼuluk mas jastalni ajyi ja bʼa xcholjeli? ¿Ma wa xnaʼatik sbʼaj jun hermano bʼa ayiʼoj jun mal chamel bʼa jel x-aji yi wokol sok wa x-aji el sgana yuja mi xbʼobʼ wajuk ja bʼa reunioniki? Ojni bʼobʼ jkoltaytike yaljel yabʼye yaljelik bʼa tsatsankʼujolanel (Efes. 4:29). La jcholtik yabʼye ja tsamal sjejel jnebʼunejtik ja bʼa loʼil bʼa viuda pobre. Ja jas oj kaltik yabʼye ojni aji jul skʼujole ja Jyoba jelni gusto ay ta wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki (Prov. 15:23; 1 Tes. 5:11). Yajni wa xtoyotik ja tuk yuja wa xyaweyi ja Jyoba ja mas lek bʼa yeʼnle, anima jel tʼusan bʼa yeʼnle, pe jachni mero wantik stsajlajel ja sjejel bʼa Jesús.

21. ¿Jasa puesto aya skʼulajel?

²¹ Jel xkaʼatik tsʼakatal yuja Evangelioʼik jel jas yiʼojan sbʼaja sakʼanil ja Jesús, jachuk jachni mero wa xbʼobʼ jtsajlaytik ja sjejeli. ¿Anke jelni lek ja oj jkʼuluktik jun proyecto bʼa spaklajel jach jtuchʼiltik ma soka jpamilyatik sbʼaja Evangelioʼiki? Bʼa yajel el slekilal jun proyecto jastal it, tʼilani oj katik sakʼwuk ja loʼiliki sok yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe mini kechanuk oj jnochtik ja jas skʼulan ja Jesús, cha tʼilani oj jmaklaytik ja jas yala. Ja bʼa artikulo jakumi, oj jpaklaytik ja jas oj bʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas yala ja Jesús yajni ti lokan ekʼ ja bʼa teʼi.