Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Jastal yajel lamxuk ja chamkʼujolik

Jastal yajel lamxuk ja chamkʼujolik

JA JITSAN chamkʼujoli ojni bʼobʼ kʼot jastal jun alal karga bʼa oj ya kabʼtik jel tʼenan aytik (Prov. 12:25). ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele awabʼunej ja bʼa wa sakʼanil ja tʼenwanel jaw? ¿Ay maʼ ekʼele apensaraʼunej mixa oj kuchukawuj mas? Ta jachuki, mini kechan weʼnuk. Jitsan bʼa keʼntik ay maʼ wantik stalnajel, ay maʼ chamelkujtik, jtʼaspunejtik jun desgrasya ma ayni jtʼaspunejtik jun jasunuk bʼa jel xchʼakunejotik ja bʼa jpensartiki sok ja bʼa jastal wa xkabʼ ayotiki. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujoli? a

Ja sjejel bʼa rey David wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujoli. Ja yeʼn stʼaspun tsatsal wokolik, asta xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanili (1 Sam. 17:34, 35; 18:10, 11). ¿Jastal ya lamxuk ja jitsan chamkʼujol ja David? ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa snochjel ja jas skʼulani?

JASTAL YA LAMXUK JA XCHAMKʼUJOLIK JA DAVID

Ja David junta jalon jel ekʼ sbʼaj wokolik. Jun sjejel, la kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja yajni wan spakjel ajnel yuja wa skʼana oj miljukyuj ja rey Saúl. Yajni ja David soka swinik kumxiye ja bʼa snaje bʼa Ziklag, chʼak elkʼajukyile yuja skontraʼe ja jastik sbʼajeʼi, tsikji ja snajeʼi sok iji ja spamilyaʼe. ¿Jastal yabʼ ja David? Ja Biblia wa xyala: «Ja David soka swiniki tristexta och okʼuke. Jel okʼye sok mixa kan yipe bʼa okʼel mas». Sok mini kechanuk, ja winike bʼa wa sjipa lek skʼujoli «yalawe oj xchʼoje ton» (1 Sam. 30:1-6). Ja yuj ja David junta jalon stʼaspun oxe tsatsal wokolik: xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanil ja spamilya, aljiyabʼ yuja swinike ke oj miljuk sok wani ijel spatik yuja rey Saúl. ¿Wan maʼ xa pensaraʼan janekʼto chamkʼujol ajyi ja David?

¿Anto jasa skʼulani? Wegoxtani «mojxisok ja Jyoba ja sDyos bʼa oj stsatsankʼujoluk sbʼaj». ¿Sok jastal skʼulan? Ja David kʼajyelni wa xyayi orasyon ja Jyoba bʼa skʼanjelyi skoltajel sok spensarajel ja bʼa jas skʼulunej ja Dyos ja bʼa tyempo ekʼta (1 Sam. 17:37; Sal. 18:2, 6). Ja David cha yaʼani sbʼaj kuenta ke wani skʼana ja stojelal ja Jyoba. Ja yuj sjobʼoyi ja jasa tʼilan oj skʼuluki. Yajni jakʼjiyi yuja Jyoba, wegoxtani ay jas skʼulan. Sok yuja it, ajini koʼuk slekilal ja David soka swiniki, sok bʼobʼ staʼe ja spamilyaʼe sok ja jastik sbʼaje (1 Sam. 30:7-9, 18, 19). ¿Awila maʼ ja oxe jasunuk skʼulan ja David? Yayi orasyon ja Jyoba bʼa skʼanjelyi skoltajel, spensaraʼan ja jastal koltubʼal yuja Dyos ja bʼa tyempo ekʼta sok jachni skʼulan ja jastal aljiyabʼ yuja Jyoba. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa David? La kiltik oxe modo.

LA JNOCHTIK JA SJEJEL BʼA DAVID YAJNI AY KIʼOJTIK CHAMKʼUJOLIK

1. La katikyi orasyon. Yajni xkʼe kabʼtik ay kiʼojtik jitsan chamkʼujol, ojni bʼobʼ katikyi orasyon ja Jyoba bʼa oj skoltayotik snajel jas oj jkʼuluktik. Ta albʼel wa xkatikyi orasyon sok xkalatikyabʼ spetsanil ja jas wa xcham jkʼujoltiki, ojni kabʼtik mas lamanxa oj ajyukotik. Cha ojni bʼobʼ katikyi jun orasyon mi albʼeluk sok chʼabʼanxta ta jaʼitani jaw ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa ekʼele jaw. Kada ekʼele wa xkʼanatikyi jkoltajeltik ja Jyoba, wani xjeʼatik wa xjipa jkʼujoltik jastal David. Ja yeʼn yala: «Ja Jyoba yeʼn ja jpatakʼ toni, ja kipi, ja maʼ wa xya elkon libre. Ja jDyos jani ja jtoni, bʼa tini wa xkoltay jbʼaj» (Sal. 18:2). ¿Meran maʼ wa xkoltani ja orasyoni? Jun precursora sbʼiʼil Kahlia wa xyala: «Yajni katayi orasyon lamanxa wala ajyiyon. Ja orasyon wa skoltayon bʼa spensarajel jastal wa spensaraʼan ja Jyoba sok bʼa masto oj jipjkʼujol bʼa yeʼna». Ja yujil, ja orasyon juni tsamal majtanal bʼa Jyoba bʼa wa skoltayotik yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujol.

2. La jpensaraʼuktik. Yajni xa pensaraʼan ja jas ekʼel ja bʼa wa sakʼanili, ¿wan maʼ xjula kʼujol bʼa ekʼeleʼik mi oj kuchukawuj lek mi jaʼuk ja skoltanel ja Jyoba? Yajni wa xpensaraʼantik bʼa jastal skoltay ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo najate sok ja jastal cha skoltunejotik ja keʼntiki, mastoni wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna sok mas laman wa xkabʼ wala ajyitik (Sal. 18:17-19). Jun ansyano sbʼiʼil Joshua yala: «Ayni kiʼoj jun lista ja bʼa korasyonik sjakʼunejki ja Jyoba. Ja yuj wani xbʼobʼ juljkʼujol ja ekʼeleʼik bʼa ayni jas jkʼanayi, sok ja yeʼn jani yaki ja jas mero wa xmakunikuji». Yajni wa xkan jpensaraʼuktik ja janekʼto skʼulunej ja Jyoba yuj keʼntik, wani x-ajyi kiptik bʼa skʼulajel luchar soka jitsan chamkʼujolik.

3. Ay jas la jkʼuluktik. Bʼajtanto ay jas oj jtsatik skʼulajel bʼa jun jasunuk, wani xbʼobʼ jleʼ jkoltajeltik bʼa Biblia, bʼa jani ja lekil tojelal kiʼojtiki (Sal. 19:7, 11). Jitsan yaʼunej sbʼaje kuenta ke yajni wa spaklaye jun bersikulo, mastoni wa xkʼot yabʼye stojolil jastal oj yawe makunuk ja bʼa sakʼanile. Ja Jarrod, bʼa juni ansyano, wa xyala: «Ja spaklajeli wani skoltayon bʼa oj chʼak kil ja jastik ti chʼikan bʼa jun bersikulo. Sok jachuk, wa xkʼot kabʼ stojol ja jas wa xkʼan yalkabʼ ja Jyoba, ja jas wa xyala wa xkʼot man jkʼujol sok wa xkʼujolan skʼulajel jastalni wa skʼana». Yajni wa xleʼatik ja stojelal ja Jyoba ja bʼa Biblia sok wa xkʼuʼantik ja smandariki, masni chapan wala ajyitik bʼa skʼulajel luchar soka jitsan chamkʼujoli.

SOKA SKOLTANEL JA JYOBA OJNI BʼOBʼ KATIK LAMXUK JA JITSAN CHAMKʼUJOL

Ja David wani snaʼa lek ke bʼa oj bʼobʼ ya lamxuk ja chamkʼujol wani xmakuniyuj ja skoltanel ja Jyoba. Sok jelni yaʼa tsʼakatal yuja koltaji, ja yuj yala: «Yuja yip ja Dyos wa xbʼobʼ kʼekon bʼa jun barda». Sok cha yala: «Jani ja Dyos smeranil ja maʼ wa xyaki kipi» (Sal. 18:29, 32). Bʼobʼta ojni jpensaraʼuktik ke ja jwokoltiki jachni kʼotel jastal bardaʼik bʼa mi maʼ xbʼobʼ kʼeʼuk, pe soka skoltanel ja Jyoba wani xbʼobʼ kʼekotik. Ta wa xkatikyi orasyon ja Jyoba bʼa skʼanjelyi jkoltajeltik, wa xpensaraʼantik bʼa spetsanil ja jas skʼulunej yuj keʼntik sok wa xkʼulantik ja jas wa skʼana, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ojni yakitik ja ipal sok bʼa oj jpensaraʼuktik lek bʼa yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujoli.

a Ta ay maʼ wan yijel wokol sok jitsan chamkʼujol, bʼobʼta tʼilani oj waj bʼa loktor.