Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 15

¿Kʼotela maʼ jun lekil sjejel yuja jastal wala kʼumani?

¿Kʼotela maʼ jun lekil sjejel yuja jastal wala kʼumani?

«Kʼotan jun lekil sjejel sbʼaja matik toj aye yuja jastal wala kʼumaniʼi» (1 TIM. 4:12).

TSʼEBʼOJ 90 La jtsatsankʼujoluk jbʼajtik

JA JAS OJ PAKLAXUK a

1. ¿Machun yakitik ja majtanal bʼa kʼumanel?

 YUJA Jyoba wa syajtayotik, ja yuj yaʼunejkitik ja majtanal bʼa kʼumanel. Stsʼakatal ja majtanal jaw, ja bʼajtan winik, ja Adán, bʼobʼ loʼilanuksok ja sTat bʼa satkʼinal ja yajni kʼulaji. Cha bʼobʼni xchʼik ajkʼach yaljelik. Sok ja jaw koltajiyuj bʼa oj skʼuluk ja cholal ajiyi bʼa yajelyi sbʼiʼil ja chanteʼiki (Gén. 2:19). Sok janekʼto gustoʼaxi yajni loʼilanisok bʼajtan ekʼele jun ixuk: ja tsamal xcheʼum Eva (Gén. 2:22, 23).

2. ¿Jastal mi lek axel makunuk ja kʼumanel ja bʼa najate sok ja bʼa jtyempotik?

2 Pe ja majtanal jaw wegoxta mi lek kʼe ajuk makunuk. Ja Satanás sleʼayi abʼal ja Eva, sok yuja abʼal jaw ja yuj mulanumotik sok mi tojukotik (Gén. 3:1-4). Ja Adán mini lek ya makunuk ja kʼumanel yajni yeʼn ya smuluk ja Eva sok ja Jyoba ja smuliki (Gén. 3:12). Yajni ja Caín smilata ja yermano Abel sleʼayi abʼal ja Jyoba (Gén. 4:9). Tsaʼan, jun yintil ja Caín sbʼiʼil Lamec stojbʼes jun poema bʼa wa xchiktes ja spekʼjel chikʼ ay ja bʼa styempo (Gén. 4:23, 24). ¿Sok jasa wa xkilatik ja bʼa jtyempotik? Ja politikoʼik mi xkʼixwiye yaljel yaljelik bʼa mi lekuk ja bʼa ay jitsan kristyano. Mini pasiluk stajel jun pelikula bʼa mey yiʼoj yaljelik bʼa mi lekuk. Jani tikʼe kʼumanel it ja jel xyawe makunuk ja bʼa eskuelaʼik sok ja bʼa aʼteli. Spetsanil ja it wa xchiktes ja jastal jelxa jomel ja luʼumkʼinal it.

3. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ja ta mi xtalnay jbʼajtik, sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Ta mi xkaʼa jkuidadotik, ojni bʼobʼ kʼajyukotik smaklajel yaljelik bʼa mi lekuk sok asta oj kʼe kaltik. Yuja wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba, mini kechanuk mi oj kaltik osadoʼik yaljel, cha ojni jkʼujoluktik bʼa yajel makunuk bʼa jun modo stojol ja kʼumanel: bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa xcholjel, ja bʼa reunionik sok ja yajni wala loʼilanitiki. Pe bʼajtan la jpaklaytik jas yuj ja Jyoba jel xyayi stʼilanil ja jas wa xkalatiki.

JA JYOBA JEL XYAYI STʼILANIL JA JAS WA XKALATIKI

¿Jasa wa xchiktes yuja jastal wala kʼumanitik ja jas ay ja bʼa jkʼujoltik? (Kʼela ja parrapo 4 sok 5). d

4. Jastalni wa xyala ja Malaquías 3:16, ¿jas yuj ja Jyoba chaʼanyabʼal wa xyila ja jas wa xkalatik?

4 (Kʼuman ja Malaquías 3:16). ¿Jas maʼ yuj ja Jyoba stsʼijbʼankan bʼa jun libro ja sbʼiʼil ja matik yuja jastal wa xkʼumaniye sjeʼawe ke wa xiwye sok wa spensarane ja sbʼiʼili? Ja jas wa xkalatiki wa xchiktes ja jas ay ja bʼa jkʼujoltiki. Ja Jesús yala: «Yujni ja jas bʼutʼel ay ja bʼa kʼujolali jani wa x-el ja bʼa tiʼali» (Mat. 12:34). Ja yuj ja jastal wala loʼilanitiki wa sjeʼa janekʼto wa xkʼanatik ja Jyoba. Ja Jyoba wa skʼana ke ja matik wa xkʼanjiyuji oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼum.

5. a) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja jas wa xkalatik sok ja jastal wa xtoyotik ja Jyoba? b) Jastalni wa x-ilxi ja bʼa potoʼiki, ¿jasa tʼilan mi oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja Jyoba gusto oj ajyuk soka jastal wala kʼumanitiki?

5 Ja Jyoba wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja jasa wa xkalatiki bʼa oj yil ta lek ja jastal wa xkaʼatikyi stoyjeli ma miyuk (Sant. 1:26). Yajni wa xkʼumaniye, jitsan kristyanoʼik bʼa mi syajtaye ja Jyoba jel kʼakʼe, jel maloʼe sok jel niwan xyaʼa sbʼaje (2 Tim. 3:1-5). Mini tʼun xkʼana oj kʼotkotik jastal yeʼnle. Pes wani xkʼanatik tolabida oj ajyuk gusto ja Jyoba yuja jastal wala kʼumanitiki. Pe ¿oj maʼ ajyuk gusto yajni june wa xyajtani ja bʼa reunioni sok ja bʼa xcholjeli pe yajni stuchʼil aysok ja spamilya jel kʼakʼ sok mi xyajtani? (1 Ped. 3:7).

6. ¿Jasa ekʼ stsʼakatal yuja jastal wa xkʼumani ja Kimberly?

6 Ta wa xkatik makunuk lek ja jastal wala kʼumanitiki, ja tuki ojni yil-e «ja stukil june maʼ wa xyaʼteltay ja Dyos sok june maʼ mi xyaʼteltay» (Mal. 3:18). Wa xkʼan kaltik, ojni kan chikan lek ke wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Kimberly. b Yajni skʼulansok jun tarea jun smoj eskuela, ja smoj jaw yaʼa sbʼaj kuenta ke tukni lek ja Kimberly. Mi skʼenay ja tuk, jel lek smodo sok mini xyala mal kʼumalik. Ja smoj jaw skʼana oj snaʼ jas yuj, sok ekʼ ja tyempo skʼana jun estudio bʼa Biblia. ¡Jelni wa xgustoʼaxi ja Jyoba yajni ja tuk kristyanoʼik wa xmojxiye ja bʼa smeranil yuja jastal wala kʼumanitiki!

7. ¿Jasa waxa kʼana oja kʼuluk soka jastal wala kʼumani?

7 Jpetsaniltik wa xkʼanatik ke yuja jastal wala kʼumanitik a-stoy ja Jyoba sok a-skoltayotik bʼa oj kamigoʼuktik ja kermanotiki. Ja yuj, la kiltik jujuntik rasonik bʼa oj kʼotkotik jun lekil sjejel sbʼaja jastal wala kʼumanitiki.

KʼOTAN JUN LEKIL SJEJEL JA BʼA XCHOLJELI

Ja Jyoba wa skʼana oj jeʼ lek ja jmodotik ja bʼa xcholjeli. (Kʼela ja parrapo 8 sok 9).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa ja Jesús ja bʼa xcholjeli?

8 Jeʼa lek wa modo sok kiswanan yajni mi lek la kʼumaji. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesús, lom sleʼaweyi smul bʼa «jel xwaʼi sok jel xyuʼaj vino», bʼa wa xyaʼteltay ja Dyablo, mi skisa ja sábado sok wa xkʼumani kistal sbʼaja Dyosi (Mat. 11:19; 26:65; Luc. 11:15; Juan 9:16). Pe ja Jesús mini tʼun tuk sjakʼa. Ta ay maʼ jel kʼakʼ skʼumanotik, tʼilani oj jkʼuluktikyi jastal Jesús sok mok katik stup (1 Ped. 2:21-23). Pe ayni ekʼele jel wokol oj kom jbʼajtik (Sant. 3:2). ¿Jasa oj skoltayotiki?

9. ¿Jastal wa xbʼobʼ jkomtik ja jas wa xkalatik ja yajni wantik xcholjel?

9 Ta ay maʼ mi skʼumana lek ja bʼa xcholjeli, mok wajuka kʼujol ja bʼa smodo. Jun hermano sbʼiʼil Sam wa xyala: «Wa xkʼujolan spensarajel ke ja kristyano tʼilani oj smaklay ja smeranili sok ojni bʼobʼ tukbʼuk». Sok bʼobʼta tajkini ja kristyano yuja kʼotik bʼa jun sjutsʼinil mi lekuk. Yajni wa xtaʼatik june maʼ tajkel ay, wa xbʼobʼ jkʼuluktik jastal skʼulan ja kermanatik Lucía: skʼanjelyi wego ja Jyoba bʼa a-skoltayotik ajyel laman sok mi oj kaltik jasunuk bʼa mi lekuk ma mi stojoluk.

10. Jastalni wa xyala ja 1 Timoteo 4:13, ¿jasa kʼelsat oj ajyukujtiki?

10 Kʼujolan bʼa oj kʼotan jun lekil jeʼuman. Ja Timoteo jelxani snaʼa xcholjel, pe ama jachuk wani skʼana oj xchap sbʼaj mas (kʼuman ja 1 Timoteo 4:13). ¿Jastal oj kʼotkotik jeʼumanik bʼa masto chapan? Tʼilani oj chap jbʼajtik lek. Bʼa oj lajxukujtik, ay kiʼojtik yamkʼabʼalik bʼa jel xkoltani, jastalni ja poyeto Kʼotan jun lekil kʼumuman juʼun sok jeʼuman, sok ja xetʼan «Kʼotan jun lekil jeʼuman» ja bʼa Juʼun sbʼaja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik. ¿Wana maʼ yajel el slekilal ja koltajelik it? Ta waxa chapabʼaj lek, mini jel oj xiwan sok oj kʼumanan sok spetsanila kʼujol.

11. ¿Jasa skʼuluneje jujuntik hermano bʼa oj kʼotuke lekil jeʼuman?

11 Pilan jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa kʼotel lekil jeʼumanik jani yiljel ja jas wa skʼulane tuk hermanoʼik bʼa kongregasyon sok snochjel ja sjejel wa xyaʼaweʼi. Ja Sam, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 9, wani xyila ja jas wa skʼulane jujuntik hermano yuja lekil jeʼumaneʼi. Ja yuj wa smakla lek sok wa skʼujolan bʼa snochjel ja jastal wa sjeʼaweʼi. Jun hermana sbʼiʼil Talía wani smaklay lek ja jastal wa xyawe ekʼuk ja sloʼile ja hermanoʼik bʼa jel lek xyawe ekʼuk ja sloʼile. Sok yuja jach wa skʼulani, snebʼunej loʼilanel sok xcholjelyabʼ ja kristyano jastik bʼa kʼajyel wa sjobʼowe ja bʼa xcholjeli.

KʼOTAN JUN LEKIL SJEJEL JA BʼA REUNIONIK

La jtoytik gustoxta ja Jyoba ja bʼa reunionik. (Kʼela ja parrapo 12 sok 13).

12. ¿Jasa jel wokol xyabʼye skʼulajel jujuntik ja bʼa reunioniki?

12 Jpetsaniltik wa xbʼobʼ koltanukotik ja bʼa reunionik tsʼebʼanel sok yajel jkomentariotik bʼa chapan lek (Sal. 22:22). Jujuntik jelni wokol xyabʼye tsʼebʼanel sok yajel skomentarioʼe ja bʼa reunionik. ¿Jach maʼ wa x-ekʼabʼaj ja weʼn? Ta jachkʼa, sen ojni yawi gusto snajel ja jas wa xkoltajiye yuja tuk bʼa mi oj xiwuke.

13. ¿Jasa oj skoltaya bʼa gustoxta oj tsʼebʼanan ja bʼa reunioniki?

13 Gustoxta tsʼebʼanan. Ajuluka kʼujol ke ja rason mas tʼilan yuja wala tsʼebʼanitik ja bʼa reunioniki jani bʼa stoyjel ja Jyoba. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Sara. Ama ja yeʼn wa skʼuʼan ke mi jel lek stsʼebʼani, wani skʼana oj stoy ja Jyoba soka stsʼebʼoji. Ja yuj yajni wa xchapa sbʼaj ja bʼa reunioniki, cha wani xchapa sbʼaj soka tsʼebʼojiki. Wa skʼulan ensayar sok wa xyila jas syakulabʼil yiʼoj ja letra sok ja jas wa xtax tiʼal ja bʼa reunión. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jastik it wa skoltayon bʼa jaʼ oj waj jkʼujol ja jas wa xyala sok mi jaʼuk ja jastal wa x-elkuji».

14. Ta ja weʼn jel la kʼixwi, ¿jasa oj skoltaya bʼa oja waʼa komentario ja bʼa reunioniki?

14 Kʼajyan yajel wa komentaryo. Ja smeranili, jelni wokol xyabʼye skʼulajel jitsan hermano. Ja Talía, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 11, wa xyala: «Ama mi xchiknaji ja bʼa jkʼumali, pe jelni la kʼixwiyon yajni tʼilan oj kʼumanikon bʼa stiʼ sat jitsan kristyano. Ja yuj skʼulajel komentar jelni wokol xkabʼ juntiro». Pe ja jaw mini xtimjiyuj bʼa oj ya skomentario. Yajni wa xchapa sbʼaj ja bʼa reunionik, wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ke ja bʼajtan sjakʼjel bʼa sjobʼjeli tʼilani yal komxta sok juneta. Ja yeʼn wa xyala: «Jelni lek yuja juneta, komxta sok pasil ja jkomentario, pes jani jaw ja jas wan smajlajel ja maʼ wan yajel ekʼuki».

15. ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik sbʼaja komentarioʼik?

15 Bʼa jujuntik ekʼele, asta ja hermanoʼik bʼa mi xkʼixwiye mini skʼanawe oj yaʼe skomentaryoʼe. ¿Jas yuj? Jun hermana sbʼiʼil Juliet wa xyala: «Ayni wokol wa xkabʼ yajel jkomentario yuja wala xiwyon ta jel skoʼelal sok mi jel xkoltani». ¿Jach maʼ wa x-ekʼabʼaj ja weʼn? Anto ajuluka kʼujol ke ja Jyoba wa skʼana ke oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki. c Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa yajel jkomentariotik ama wala kʼixwitik.

KʼOTAN JUN LEKIL SJEJEL JA BʼA WA LOʼILIKI

16. ¿Jas yaljelik tʼilan mi oj kaltik?

16 Aʼakan ja «yaljelik bʼa wa xyajbʼesni» (Efes. 4:31). Jastalni kilunejtik, jun snochuman Kristo mini oj yal mal kʼumalik. Pe bʼobʼta ojni kaltik yaljelik bʼa wa xyajbʼesni bʼa tuk modoʼik sok mi oj ka jbʼajtik kuenta, sok tʼilani oj kaʼ jkuidadotik. Jun sjejel, mokni kaltik yaljelik bʼa oj syajbʼes ja kristyanoʼik bʼa tuk skostumbreʼe, bʼa tuk slugare ma xchonabʼe. Cha mini xkʼan kaltik yaljelik bʼa tuk oj yabʼye ma oj yajbʼesjuke ja tuki. Jun hermano wa xyala: «Ayni ekʼele kalunej yaljelik bʼa wa xyaʼa tseʼej bʼa jpensaraʼan ke mi maloʼuk sok tsamal oj abʼxuk, pe ja smeranili ayni maʼ jyajbʼes. Pe ja janekʼ tyempo ekʼeljani kaʼunejxani jkuidado soka jas wa xkala. Jani stsʼakatal ja jcheʼum yuja wa xyalakabʼ jtuchʼil ja yajni wa xkala jun jasunuk bʼa yeʼna ma bʼa tuk kristyano ke wa xyajbʼesni ma mi tsamaluk yabʼjel».

17. Jastalni wa xyala ja Efesios 4:29, ¿jastal wa xbʼobʼ jkoltaytik sok stsatsankʼujolajel ja tuk?

17 Ala jastik bʼa wa xtulwani sok wa stsatsankʼujolani. Jaʼuktoma oj kʼeʼan kʼumal sok oj kʼenanan, mas lek kʼujolan bʼa stoyjel ja tuk (kʼuman ja Efesios 4:29). Mini xkʼana oj kʼuluktik jastal ja israʼelenyoʼik. Ama ja yeʼnleʼi ayiʼoje jitsan rason bʼa yajel tsʼakatal, tolabida wanexta slejel kʼumal, sok ja jaw wani sjomo ja tuki. Yuj smul ja jas yalawe bʼa mi lekuk ja lajune tsʼelsatinumiki, «spetsanile ja israʼelenyo och kʼeʼuke kʼumal soka Moisés» (Núm. 13:31-14:4). Pe stoyjel ja tuki jelni xtulwani. La jpensaraʼuktik ja bʼa yakʼix ja Jefté. Bʼobʼta ja jastal toyji sok tsatsankʼujolaji yuja yamigaʼiki koltaji bʼa mi oj yakan skʼulajel ja cholal yiʼoji (Juec. 11:40). Ja Sara, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 13, wa xyala: «Yajni wa xtoyotik ja tuk, wani xkatik snaʼe ke wa xkʼanjiye yuja Jyoba sok jel chaʼanyabʼalile ja bʼa xchonabʼili». Toyo ja tuk chikan jas ekʼele.

18. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja Salmo 15:1, 2, ¿jas yuj tolabida oj kaltik ja smeranili, sok jas wa stojolan?

18 Tolabida ala ja smeranil. Ta mi xkʼulantik, ja Jyoba mini oj ajyuk gusto jmoktik, pes ja yeʼn wani xyijnay chikan jas tikʼe abʼal (Prov. 6:16, 17). Ama mini maloʼuk xyabʼye ja kristyano ja slejel abʼali, ja keʼntiki wani xkʼana oj jpensaraʼuktik jastal Jyoba (kʼuman ja Salmo 15:1, 2). Ama mi oj kaltik jun niwan abʼal, pe cha mini xbʼobʼ jnakʼtik jun jasunuk bʼa meran bʼa oj spensaraʼuke jun jasunuk mi meranuk ja tuk.

Ja Jyoba jelni oj gustoʼaxuk ta jtukbʼestik ja jloʼiltik bʼa wa xtulwani. (Kʼela ja parrapo 19).

19. ¿Jas pilan jasunuk tʼilan oj kaʼ jkuidadotik?

19 Moka puk ekʼ abʼal (Prov. 25:23; 2 Tes. 3:11). Ja Juliet, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 15, wa xyala ke ja slejel abʼali mini tʼun lek xyabʼ ja yeʼn. Wa xyala: «Yajni wa xkabʼ ay maʼ wan spukjel abʼal, wa xya el jgana sok mixa xjipa jkʼujol ja bʼa kristyano jaw. ¿Jastal wa xnaʼa ke mi oj staʼon tiʼal ja keʼn?». Ta ja weʼn waxa wabʼ ay maʼ wa xkʼe spuk abʼal, tukbʼes jawa loʼili sok ala jun jasunuk bʼa wa xtulwani (Col. 4:6).

20. ¿Jasa puesto aya skʼulajel ja weʼn?

20 Ti aytik bʼa jun luʼumkʼinal bʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano wa xya makunuk bʼa jun modo mi lekuk ja jastal wala kʼumanitiki. Ja yuj tʼilani oj katik makunuk ja jastal wa skʼana ja Jyoba. Ajuluka kʼujol ke juni majtanal bʼa Jyoba, sok jelni xyila stʼilanil ja jas wa xkalatiki. Ta wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stoyjel ja Jyoba soka jas wa xkalatik ja bʼa xcholjeli, ja bʼa reunioniki sok ja yajni wala loʼilanitiki, ojni ya koʼ jlekilaltik. Yajni la eltik libre ja bʼa jastal wa xjomwani ja luʼumkʼinal it, masxani pasil yajelyi stoyjel ja Jyoba soka majtanal kiʼojtik bʼa kʼumanel (Jud. 15). Pe ja wego, puesto la ajyukotik bʼa skʼulajel ja jas yala ja tsʼijbʼanum bʼa salmo: «Ja jasa wa x-el ja bʼa jtiʼi […] wa xkʼana lek oja wabʼi, ah Jyoba» (Sal. 19:14).

TSʼEBʼOJ 121 Wa skʼana skomjel jbʼajtik

a Ja Jyoba yaʼunejkitik jun tsamal majtanal: ja kʼumanel. Pe tristeni yabʼjel ke tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano mi xyawe makunuk ja majtanal jaw jastalni wa skʼana ja Jyoba. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja yaljelik wa xkalatiki atsatsankʼujolanuk sok lek ayabʼ ja Jyoba ja bʼa luʼumkʼinal wanxta jomeli? ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba gusto oj ajyuk soka jas wa xkalatik ja bʼa xcholjel, ja bʼa reunionik sok yajni wala loʼilanitik soka tuk? Ja artikulo it oj yayi sjakʼjel ja sjobʼjelik jaw.

b Jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.

c Oja taʼ mas sbʼaja it ja bʼa artikulo «La jtoytik ja Jyoba ja bʼa kongregasyon», bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa enero bʼa 2019.

d XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Jun hermano tuk xyabʼ ja yajni mi lek wa xkʼumajiyuj jun kristyano; jun hermano malaganaxta wan tsʼebʼanel ja bʼa reunión, sok jun hermana wa xyala jun abʼal.