1, 2. a) ¿Machun waj ja Eunice, sok jastik wokolik stʼaspun jastal nanal? b) Cholo ja dibujo wa sjeʼa bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki.

 AMA ja Biblia mi staʼa tiʼal sbʼaja yajni yiʼaj jaʼ ja Timoteo, sen ja kʼakʼu jaw jelni gustoʼaxi ja snani, ja Eunice (Prov. 23:25). La ka ekʼ bʼa jpensartik: sen jelni gustoʼaxi yajni yila tey bʼa jaʼ ja skeremi, sok ojxa mukjuk koʼ ja bʼa jaʼi. Yajni ja Eunice gustoxta wan skʼeljel, ti wa xmojxijan ja Loida, ja smexep ja Timoteo, sok wa xteljiyuj. Ja Eunice gustoxta wa xyiʼaj ikʼ ja yajni wa xmukji koʼ bʼa jaʼ ja Timoteo. Wantoni x-el tʼun yalel sat ja yajni chikan wa xpukʼtsini ja jaʼi sok yiljel stsetsunixta wa x-elkʼen bʼa jaʼ ja skeremi. Ama mini pasiluk wajelyuj, pe lajxelyuj sjejelyi ja skerem Timoteo bʼa syajtajel ja Jyoba sok ja skerem Jesukristo. ¿Jastik wokol stʼaspun bʼa jachuk oj kʼot yiʼ jaʼ?

² Ja snantat ja Timoteo mini junxta srelijyonuke. Ja stati griego, jaxa snan soka smexepi judiaʼe (Hech. 16:1). Lajansok ja Timoteo juntoni kerem yajni ja Eunice soka Loida ochye snochuman Kristo. Pe ja stati mini stukbʼes srelijyon. Ja Timoteo ayxani tʼun sjabʼil bʼa yeʼnxa oj stsaʼ ja jas oj skʼuluki. ¿Jas oj skʼuluk? ¿Ja maʼ oj yiʼ ja srelijyon ja stati? ¿Ja maʼ oj snoch ja kostumbreʼik bʼa judíoʼik snebʼa man xchʼinili? ¿Ma oj och snochuman Kristo?

3. Jastalni wa xyala ja Proverbios 1:8, 9, ¿jastal wa xyila ja Jyoba ja jastik wa skʼulane ja nanalik bʼa skoltajel ja yuntikile bʼa oj yamigoʼuke?

³ Jastalni ja Eunice, ja nanalik snochumane Kristo bʼa jtyempotiki wani syajtaye ja spamilyaʼe. Sok ja yuj wani skʼana oj skoltaye ja yuntikile bʼa oj yamigoʼuke ja Jyoba. Sok ja jDyostiki jelni chaʼanyabʼal xyila ja janekʼ wa skʼujolaneʼi  (kʼuman ja Proverbios 1:8, 9). Ja yeʼn skoltunej jitsan nanalik bʼa sjejelyi ja yuntikile bʼa oj syajtaye sok bʼa oj yaʼteltaye.

4. ¿Jastik wokolik wa stʼaspune ja nanalik bʼa jtyempotiki?

⁴ Sbʼejni lek yajni jun nanal wa sjobʼo sbʼaj ta ja yuntikil oj stsaʼe yaʼteltajel ja Jyoba, jastalni skʼulan ja Timoteo. Pes ja nantataliki wani snaʼawe ke ja yuntikile tuktukilni ja jas wa xtʼenjiye skʼulajel ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (1 Ped. 5:8). Sok mini kechanuk ja it, jitsan nanalik wokol wa xyabʼye yajel kʼiʼuk ja yuntikile yajni mixa teyuk ja statame ma yajni mi xyaʼteltaye ja Jyoba ja statame. Jun sjejel, jun hermana sbʼiʼil Christine b wa xyala: «Juni lekil tatal ajyi ja jtatami sok jelni skʼanawotikon, pe mini skʼana oj ka kʼiʼuk ja kuntikiltikon jastal testigoʼik bʼa Jyoba. Jitsan ekʼele wanon okʼel jobʼo jbʼaj ta ja kuntikili oj kʼot jun kʼakʼu oj yaʼteltaye ja Jyoba».

5. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

⁵ Ta ja weʼn kʼotela jun nanal snochuman Kristo, wani xbʼobʼa koltay jawa wuntikil bʼa oj syajtaye sok bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba, jastalni skʼulan ja Eunice. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal wa xbʼobʼa kʼuluk ja jas skʼulani sok sjejelyi jawa wuntikil soka jas waxa wala soka jas waxa kʼulani. Cha ojni kiltik jastik modo oj bʼobʼ skoltaya ja Jyoba.

6. Jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 3:14, 15, ¿jastal kʼot snochuman Kristo ja Timoteo?

⁶ Man yajni manxi ja Timoteo, ja Eunice skʼujolan bʼa sjejelyi «ja jas kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Yabʼal ja Dyosi» ja jastalni wa xyabʼye stojol ja judíoʼiki. Pe ja snajel yiʼoji ayni stikʼanil pes mini jas wa snaʼa bʼa Jesukristo. Ama jachuk, ja jas snebʼa ja Timoteo ja bʼa Yabʼal ja Dyosi juni lekil skujlayubʼil bʼa oj koltajukyuj bʼa oj kʼot jun lekil snochuman Kristo. Pe ¿oj maʼ stsaʼ skʼulajel ja jaw? Ayxani sjabʼil bʼa oj stsaʼ jas oj skʼuluk soka sakʼanili. Wani xkʼuʼantik lek ke ja janekʼ skʼujolan ja snani koltajiyuj ja Timoteo bʼa oj ‹kʼokxuk skʼuʼajel› ja smeranil sbʼaja Jesús (kʼuman ja 2 Timoteo 3:14, 15). ¡Sen jelni gustoʼaxi ja Eunice yuja bʼobʼ sjeyi ja skeremi bʼa oj snaʼ sbʼaj ja Jyoba! Ja smeranili, ja ixuk it yani kʼotuk ja jas wa stojolan ja sbʼiʼili, pes tini jakel bʼa jun yaljel wa stojolan «skʼulajel ganar».

7. ¿Jasunkiluk skʼulan ja Eunice bʼa skoltajel ja skerem bʼa mi oj yakan takʼanbʼel ja yajni yiʼajta jaʼi?

⁷ Juni jasunuk jel tʼilan skʼulan ja bʼa sakʼanil ja Timoteo ja yajni yiʼaj jaʼi. Pe ja xchamkʼujolik ja Eunice mini tiʼuk chʼak tiw. ¿Jasa oj skʼuluk ja skerem masan bʼa tyempo jaw? ¿Oj maʼ yakan bʼa oj jomjukyuj ja matik mi lek smojtajeli? ¿Oj maʼ waj skʼul estudiar bʼa Atenas sok oj maʼ yiʼ ja skʼuʼajelik wa sjeʼawe ja tiw bʼa matik jel biboʼe ja bʼa luʼumkʼinali? ¿Oj maʼ xchʼay ja styempo, ja yipi sok ja skeremil ajyel jastal mosoʼil yuja takʼini? Ja Eunice mini xbʼobʼ stsaʼ ja jas oj skʼuluk ja Timoteo, pe wani xbʼobʼ skoltay. ¿Jastal? Jani skoltajel bʼa oj kʼot syajtay lek ja Jyoba sok oj yil chaʼanyabʼal ja jas skʼulan ja Jesús. Pe kʼotel bʼa skʼujol jun kerem bʼa jachuk oj kʼot jun yaʼtijum toj ja Jyoba, mini kechan jun wokoluk sbʼaja nantatalik stuchʼil aye ja bʼa smeranili. Cha jachuk ja yajni xchawanile wane yaʼteltajel ja Jyoba. Anto, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja nantatalik soka sjejel bʼa Eunice?

8. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltay jun nanal ja statam bʼa kʼotel Testigo bʼa yajelyi ja jas wa xmakuniyujile bʼa Dyos ja yuntikile?

 ⁸ Paklay ja Biblia soka wa wuntikili. Hermanaʼik, ta tey bʼa smeranil jawa tatamexi, ja Jyoba wa skʼana ke oja koltayex soka jas wa xmakuniyujile bʼa Dyos jawa wuntikilexi. Jun modo bʼa skʼulajel jani koltanel kada semana ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya. Taʼa tiʼal lek sbʼaja jas chapani sok pensaraʼan jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa jachuk laman sok lek oj ajyuk ja ekʼele jaw. Bʼobʼta ojni bʼobʼa koltay jawa tatam bʼa oj xchap jun yal aʼtel bʼa spaklajel ja Biblia ma tuk aʼtel jel chaʼanyabʼal. Chomajkil, ta june ja bʼa wa wuntikil ojxa bʼobʼ spaklay ja libro Abʼan stsamalil jawa sakʼanili, bʼobʼta ojni bʼobʼa koltay jawa tatam ja bʼa aʼtel it.

9. ¿Jastik koltajelik yiʼoj jun nanal bʼa mi nochumanuk Kristo ja statami?

⁹ Jujuntik nanalik tʼilani yeʼn oj spaklaye ja Biblia soka yuntikile, ayni ja yuja mixa tey smoke ja statame ma yuj mi teyuk bʼa smeranil ja statame. Ta jach wan ekʼelabʼaj, mok chamuka kʼujol. Ja Jyoba tini ay tiw bʼa oj skoltaya. Amakunuk ja lekil yamkʼabʼalik wa xyakitik ja xchonabʼil bʼa oja paklay soka wa wuntikili. Loʼilanansok tuk nantatalik bʼa snajel jastal wa xyawe makunuk ja yamkʼabʼalik it ja bʼa stsomjele bʼa pamilya c (Prov. 11:14). Chomajkil, kʼanayi ja Jyoba bʼa oj skoltaya loʼilanel lek soka wa wuntikil bʼa snajel ja jas wa spensarane sok ja jastal ay xyabʼyeʼi (Prov. 20:5). Ama kechan xa jobʼo «¿Jastik wokol waxa tʼaspun ja bʼa eskuela?» ojni bʼobʼ koltanuk bʼa jun tsamal loʼil.

10. ¿Jas mas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oja koltay jawa wuntikil bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba?

¹⁰ Leʼa ekʼeleʼik bʼa sjejelyi jawa wuntikil bʼa Jyoba. Taʼayile tiʼal bʼa Jyoba sok yibʼanal ja jastik lek skʼulunej bʼa weʼnlex (Deut. 6:6, 7; Is. 63:7). Ja it mastoni jel tʼilan ta mi xbʼobʼa kʼulukex estudiar soka wa wuntikilex bʼa wa najex. Ja Christine, bʼa tax tiʼal ja bʼa parrapo 4, wa xcholo: «Yuja mi xtaʼa lek modo bʼa ochel loʼil soka kuntikil sok jastik bʼa Dyos, wani xkʼulan chikan jas ekʼele ja yajni wa xbʼobʼi. Wala eltikon bʼejyel ma wala ochtikon bʼa jun kayuko sok wala wajtikon jun makʼe ja bʼa yoj jaʼi bʼa stajel tiʼal ja tsamal skʼulbʼenik ja Jyoba sok bʼa jitsan jastik bʼa yeʼna. Yajni ayxa sjabʼileʼi, jlokowe bʼa oj skʼuluke estudiar ja Biblia jach stuchʼile». Chomajkil, taʼa tiʼal lek ja xchonabʼil ja Jyoba sok ja hermanoʼiki. Moka loʼiltay ja ansyanoʼiki. Ja jas oja taʼ tiʼal bʼa yeʼnle ojni yakan ke jawa wuntikili oj sjip skʼujole bʼa oj mojxukesok ja yajni wa xmakuniyujile.

11. Jastalni wa xyala ja Santiago 3:18, ¿jas yuj jel tʼilan yajel ajyuk lamanil ja bʼa naʼitsi?

¹¹ Aʼajyuk lamanil ja bʼa wa naji. Aʼajyukawuj ja kostumbre bʼa sjejel ke yajxta waxa wila jawa tatami soka wa wuntikili. Kʼuman jawa tatam bʼa jun modo kʼun sok respeto, sok jeʼayi jawa wuntikil bʼa jach oj cha skʼuluke. Ja it oj koltanuk bʼa oj ajyanik laman sok jachuk mas pasil snebʼjel bʼa Jyoba (kʼuman ja Santiago 3:18). La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Jozsef, jun precursor especial ti wan koltanel bʼa Rumania. Yajni chʼinto, ja stati mini tʼun skʼana yajni ja yeʼn, ja snani sok ja yermanoʼik och yaʼteltaye ja Jyoba. Ja Jozsef wa xcholo: «Ja jnani wa skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuji bʼa oj ajyuk lamanil ja bʼa naʼitsi. Yajni mas wa xkalaxbʼi ja jtati, masni yajxta wa  x-ilwani ja jnani. Yajni wa xyila ke wokol wa xkisatikon ma wokol wa xkʼuʼantikonyi ja jtatikoni, wani spayawotikon bʼa spaklajel ja Efesios 6:1-3. Tsaʼan wa staʼakitikon tiʼal sbʼaja lekil smodoʼik ja jtati sok wa skoltayotikon yabʼjel stojol jas yuj tʼilan oj kistikoni. Jach lajxiyuj bʼa oj ya lamxukotikon jitsan ekʼele ja bʼa naʼitsi».

12. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja 2 Timoteo 1:5, ¿jastal koltaji ja Timoteo yuja lekil sjejel bʼa Eunice?

¹² (Kʼuman ja 2 Timoteo 1:5). Ja Eunice yayi jun lekil sjejel ja Timoteo. Sen sjeʼayi ke ja meran skʼuʼajeli ayni jas oj jkʼuluktisok (Sant. 2:26). Wani xkʼuʼantik lek ke ja Timoteo yila ke ja jastik wa skʼulan ja snani jani wa xnikji yuja jel syajtay ja Jyoba. Cha yilanima ke wani x-aji gustoʼaxuk yuja wa xyaʼteltay ja Jyoba. ¿Jastal koltaji yuja lekil sjejel bʼa Eunice? Jastalni yala ja jekabʼanum Pablo, ja Timoteo ayni yiʼoj jun skʼuʼajel jastal bʼa snan. Sok mi jachta lom ajyiyuj. Ja yeʼn jani waj sat ja lekil sjejel bʼa snani sok skʼana oj snoche. Junxta soka it, jitsan nanalik skoltuneje ja spamilyaʼe bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba ‹ama mi jas yalunejuke› (1 Ped. 3:1, 2). Ja weʼn cha ojni lajxukawuj. ¿Jastal?

13. ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa jun nanal oj yayi stʼilanil bʼajtan ja jastal wa xtax soka Jyoba?

¹³ Jaxa wayi stʼilanil bʼajtan ja jastal wala tax soka Jyoba (Deut. 6:5, 6). Jastalni wa skʼulane jitsan nanalik, wani xa waʼakan skʼulajel jitsan jastik bʼa oja wayi ja jas wa xmakuniyujile jawa wuntikili. Jun sjejel, puesto aya bʼa oja chʼak jawa tyempo, takʼin sok mi oj jijlan. Pe mini jel makan wa xbʼobʼ ajyan bʼa mi oja wil stʼilanil ja jastal wala tax soka Jyoba. Pila tyempo bʼa oja wayi orasyon wa tuchʼil, bʼa oja paklay ja Biblia sok ochel ja bʼa reunioni. Jachuk, oj wa tsatsbʼuk ja jastal wala tax soka Jyoba sok oja wayi jun lekil sjejel jawa pamilya sok ja tuki.

14, 15. ¿Jasa waxa nebʼa soka sjejel bʼa Leanne, María sok João?

¹⁴ La kiltik bʼa jujuntik keremtik akʼixuk bʼa snebʼawe syajtajel ja Jyoba sok sjipa skʼujole bʼa yeʼn stsʼakatal yuja yilawe ja lekil sjejel bʼa snane. Ja Leanne, june ja yakʼixuk ja Christine, wa xyala: «Mini xbʼobʼ jpaklaytikon ja Biblia yajni tey ja jtati. Pe ja jnani mini tʼun xchʼaya ja reunioni. Ama mi jel xnaʼatikon bʼa Biblia, ja lekil sjejeli sok ja jastal jel skʼuʼuneji skoltayotikon bʼa ajyelkujtikon jun tsatsal skʼuʼajel. Kaʼa jbʼajtikon kuenta ke ja it jani ja smeranili bʼajtanto lek oj kʼe wajkotikon ja bʼa reunioni».

¹⁵ Jaxa María, ayni ekʼele ja stati wa skʼulan kastigar ja spamilya yuja wa xwajye bʼa reunioni. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jnani kʼotel june ja bʼa hermanaʼik kilunej bʼa mini tʼun xiwi. Yajni chʼinonto, ay ekʼele mi xkʼana oj jkʼul jujuntik jasunuk yujni wala xiwyon ja jas oj yale ja tuki. Pe yiljel ja jastal mini tʼun xiw ja jnani sok tolabida wa xyaʼa bʼajtan bʼej ja Jyoba skoltayon bʼa mi oj xiwkon soka tuki». Ja João soka spamilya mini xbʼobʼ staʼe tiʼal jastik bʼa Dyos ja bʼa snajeʼi yujni mi skʼana ja tatali. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jas jel cham kila, jani yiljel ke ja jnani puesto ajyi bʼa xchʼayjel chikan jasunuk bʼa oj ya gustoʼaxuk ja jtati, kechan miyuk ja jastal wa syajtay ja Jyoba».

16. ¿Jastal oj bʼobʼ koltajuke ja tuk ja lekil sjejel bʼa jun nanal?

¹⁶ Ajuluka kʼujol ke ja sjejel waxa waʼa wani xbʼobʼ skoltay ja tuki. ¿Jastal? Pensaraʼan ja jastal koltaji ja Pablo yuja lekil  sjejel bʼa Eunice. Ja yeʼn stsʼijbʼan ke ja skʼuʼajel yiʼoj ja Timoteo bʼa mi chabʼ kara ayuk jani ajyiyuj bʼajtan ja Eunice (2 Tim. 1:5). ¿Sok jas tyempo yila ja Pablo sbʼajtanil ekʼele ja skʼuʼajel yiʼoj ja Eunice? Bʼobʼta ti snaʼa sbʼaj ja Loida soka Eunice bʼa Listra yajni ulatani sbʼajtanil ekʼele jastal misionero, sok bʼobʼta yeʼn skoltaye bʼa oj ochuke snochuman Kristo (Hech. 14:4-18). Yajni stsʼijbʼanyi ja Timoteo, junuk 15 jabʼil tsaʼan, wantoni xjul skʼujol ja skʼuʼajel yiʼoj ja Eunice sok ya makunuk bʼa sjejel. Chikani lek ke ja smodo ja ixuk it jelni nikjiyuj ja jekabʼanum Pablo sok bʼobʼta cha jachuk bʼa tuk nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo. Ta wa tuchʼil wana yajel kʼiʼuk jawa wuntikili ma ta mi xyaʼteltay ja Jyoba jawa tatami, ojni bʼobʼ ajyan seguro ke ja lekil sjejel bʼa akʼuʼunej lek ojni stsatsankʼujoluk sok oj snikyi ja skʼujol ja tuki.

17. ¿Jasa oja kʼuluk ta jawa kerem mi jas wan skʼulajel soka janekʼ waxa kʼujolani?

¹⁷ ¿Sok jaxa ta wa kerem mi jas wan skʼulajel soka janekʼ waxa kʼujolani? Ajuluka kʼujol ke stojel jun uninal wani xyiʼaj tyempo. Jastalni wa x-ilxi ja bʼa potoʼik, yajni waxa tsʼunu jun inat, bʼobʼta waxa jobʼo abʼaj ta oj kʼot jun teʼ bʼa oj ya sat. Ama mini seguroʼuk, pe mokni awakan yajelyi och yalel bʼa jachuk lek oj ajyuk sok oj kʼiʼuk (Mar. 4:26-29). Cha jachni junxta, jastal nanal bʼobʼta waxa jobʼo abʼaj ta wan kʼotel man skʼujol jawa wuntikili. Pe mini weʼn wa xbʼobʼ wa ajyuk seguro. Pe ta waxa kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuj bʼa stojel, ja  yeʼn lekni oj ajyuk bʼa oj kʼiʼuk ja jastal wa xtax soka Dyosi (Prov. 22:6).

18. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltay ja Jyoba jawa wuntikil bʼa oj kʼiʼuk ja jastal wa xyila sbʼajsoki?

¹⁸ Man tyempo najate, ja Jyoba skoltunej jitsan keremtik akʼixuk bʼa oj kʼot yamigoʼuke (Sal. 22:9, 10). Ja yuj cha ojni bʼobʼ skoltay jawa wuntikil bʼa oj kʼiʼuke ja jastal wa xtaxye soka Dyosi, ta jachʼ wa skʼanawe ja yeʼnle (1 Cor. 3:6, 7). Ama jawa wuntikil lajansok wan sjomjel sbʼaje, ja Jyoba altanto oj ajyuk bʼa yeʼnle sok yajxtani oj yile (Sal. 11:4). Sok yajni sjeʼa jun smodoʼe bʼa «puesto aye» oj tukbʼuke, ja yeʼn puesto oj ajyuk bʼa oj skoltaye (Hech. 13:48; 2 Crón. 16:9). Cha ojni bʼobʼ skoltaya yaljel tsamal yaljelik ja bʼa mero styempoʼili, yajni jaʼ mas tʼilan oj yabʼye jawa wuntikili (Prov. 15:23). Ma ojni cha bʼobʼ snik jun hermano ma jun hermana bʼa kongregasyon bʼa oj smaklaye sok bʼa oj syajtaye. Asta ja yajni niwakexa, ja Jyoba ojni bʼobʼ skoltaye bʼa oj julskʼujole jun jasunuk ajeʼayi ja yajni chʼineto (Juan 14:26). Ta mixa waʼakan sjejelyi jawa wuntikil soka jas waxa wala sok ja jas waxa kʼulani, wani xa wayi ja Jyoba rasonik bʼa oj ya koʼuka lekilal.

19. Nanal, ¿jas yuj wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ke lekni wa xyilawa ja Jyoba?

¹⁹ Ja janekʼto wa syajtaya ja Jyoba mini ti chʼikanuk soka jas wa stsaʼawe skʼulajel jawa wuntikili. Ja yeʼn wa syajtaya yujni waxa yajtay. Ta ja weʼn wa tuchʼil wana yajel kʼiʼuk jawa wuntikil ma ta jawa tatam mi teyuk ja bʼa smeranil, ajuluka kʼujol ke ja Jyoba wa skʼapa oj stalnaya sok oj kʼot jastal jun tatal bʼa yeʼnle (Sal. 68:5). Mini weʼn wa xbʼobʼa tsaʼa ta jawa wuntikil oj yaʼteltaye ja Dyos ma miyuk. Pe ta mixa waʼakan sjipjela kʼujol ja bʼa skoltanel ja Jyoba sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼawuji, ja yeʼn ojni ya koʼuka lekilal.