1. ¿Jasa wa xkʼuʼantik lek?

 JA YAʼTIJUMOTIK ja Jyoba wa xnaʼatik ke wani syajtayotik sok wa skʼana ja jas mas lek bʼa keʼntik (Rom. 8:35-39). Cha wani xkʼuʼantik lek ke skʼuʼajel ja rasonik bʼa Biblia tolabida wa xyijan jlekilaltik (Is. 48:17, 18). Pe ¿jaxa ta jtʼaspuntik jun wokol mi xmajlaytik?

2. ¿Jastik wokol oj bʼobʼ ajyukujtik, sok jasa bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik?

² Ja yaʼtijumotik ja Jyoba ayni jwokoltik. Jun sjejel, bʼobʼta jun jpamilyatik oj yal ma oj skʼul jun jasunuk oj ya tristeʼaxukotik. Bʼobʼta wantik wokolanel ja bʼa jsakʼaniltik bʼa wa stimawotik yaʼteltajel ja Jyoba. Ma wantik wokol yuja yixtalanel jun desgrasya. Ma bʼobʼta oj ijuk jpatiktik yuja skʼuʼajel kiʼojtik. Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik ja wokolik it, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj wan ekʼel jbʼaj ja it? ¿Ay maʼ jas mi lek jkʼulunej? ¿Wan maʼ stojolan ke ja Jyoba mi wan yajel koʼ jlekilal?». Ta ay bʼa jach ekʼelabʼaj, mok eluka gana. Jitsan tojik yaʼtijum ja Jyoba jachni ekʼel sbʼaje (Sal. 22:1, 2; Hab. 1:2, 3).

3. ¿Jas wa sjeʼakitik ja Salmo 34:19?

³ (Kʼuman ja Salmo 34:19). Ja bersikulo it wa staʼa tiʼal chabʼ jasunuk jel tʼilan: 1) ja matik toj wa stʼaspune wokolik sok 2) ja Jyoba wani xya el libre. Jun jasunuk wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj ya elkotik libre jani wa skoltayotik bʼa yiljel jun modo stojol ja jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it. Meran ja Jyoba wa skʼapakitik gusto oj ajyukotik ta wa  xkaʼteltaytik, pe ja jaw mi wa xkʼan yal ke mixa oj ajyukujtik wokolik ja bʼa jtyempotik (Is. 66:14). Ja yeʼn wa skʼana ja oj waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakum bʼa ojxa kabʼtik stsamalil bʼa tolabida; jani jaw ja sakʼanil wa smajlay bʼa keʼntik (2 Cor. 4:16-18). Sok malan xkʼoti, wani skoltayotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel (Lam. 3:22-24).

4. ¿Jas oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

⁴ Ja bʼa artikulo it, oj paklaytik jujuntik sjejel bʼa tojik yaʼtijum ja Jyoba bʼa tyempo najate sok bʼa jtyempotik. Jastalni oj kiltik, bʼobʼta ojni jtʼaspuktik wokolik mi xmajlaxi. Pe ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ojni skoltayotik (Sal. 55:22). Yajni xpaklaytik jujune ja sjejelik it, jobʼo abʼaj: «¿Jas maʼ oj kʼuluk lek keʼn ekʼ jbʼaj jastal jaw? ¿Jastal wa skoltayon ja sjejel it bʼa oj jipjkʼujol mas bʼa Jyoba? ¿Jas wa xnebʼa bʼa oj ka makunuk?».

5. ¿Jastik wokol ijijanyi ja Jacob yuja Labán? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁵ Ja bʼa tyempo najate ajyi yaʼtijumik ja Jyoba bʼa stʼaspune wokolik mi smajlaye. La jpensaraʼuktik ja Jacob. Ja stati yayi mandar anupanuksok june ja yakʼix ja Labán, jun spamilya bʼa wa xyaʼteltay ja Jyoba. Sok yala yabʼ oj ajuk koʼ slekilal yuja Jyoba (Gén. 28:1-4). Ja Jacob skʼulan ja bʼa stojol: waj bʼa Canaán sok skʼulan biajar man lugar bʼay ja Labán, bʼa ayiʼoj chabʼ yakʼix, ja Lea sok ja Raquel. Ja Jacob jani skʼana ja mas akʼixto, ja Raquel. Bʼa oj nupanuksok, tʼilani puesto ajyi oj aʼtijuksok juke jabʼil ja Labán (Gén. 29:18). Pe mini jach elkʼot ja jastal wa smajlay. Ja Labán sloʼlay sok ja yayi jastal xcheʼum ja yakʼix mas ayxa skʼujol, ja Lea. Jun semana tsaʼan yaʼakan oj nupanuksok ja Raquel, pe kechanta ta aʼtijisok juke jabʼil mas (Gén. 29:25-27). Mini kechanuka jaw. Ja Labán mini toj wajsok ja Jacob ja bʼa negosyoʼik. ¡Kechani sloʼlay bʼa oj yaʼ el slekilal bʼa 20 jabʼil! (Gén. 31:41, 42).

6. ¿Jas tuk wokolik ajyiyuj ja Jacob?

⁶ Ja Jacob tʼilani kuchyuj tuk wokolik. Ayni jun niwan spamilya, pe mi tolabida yila sbʼaje lek ja yuntikil. Asta kʼot xchon-e ja José jastal moso. Bʼa pilan, chawane ja bʼa yuntikil, ja Simeón sok ja Leví, yawe kuxbʼuk ja spamilyaʼe sok ja sbʼiʼil ja Jyoba. Chomajkil ja yala cheʼum ja Jacob, ja Raquel, cham yajni wan pojkel ja xchabʼil skerem. Sok yuja ajyi jun niwan waʼin, ja Jacob tʼilani waj man Egipto yajni awelxa (Gén. 34:30; 35:16-19; 37:28; 45:9-11, 28).

7. ¿Jastal sjeʼayi ja Jyoba ja Jacob ke gusto aysok?

⁷ Ama yuja wokolik it, ja Jacob mini tʼun chʼayuj ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa Jyoba sok mini ja bʼa jastik skʼapunej. Ja Jyoba sjeʼa jaman lek ke gusto aysok. Jun sjejel, ama loʼlaji yuja Labán, ja Jacob kʼot ajyukyuj jitsan jastik sbʼaj stsʼakatal yuja Jyoba. Sok seguro ja Jacob jelni yayi tsʼakatal ja Dyos yajni jitsan jabʼil tsaʼan yila sbʼajsok ja José, bʼa wa spensaran chamta ajyi. Ja Jacob kuchyuj ja wokolik jaw yujni tsats ay lek ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Jyoba (Gén. 30:43; 32:9, 10; 46:28-30). Ja keʼntiki cha ojni kuchkujtik ja wokolik mi xmajlaxi ta tsats ay lek ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba.

8. ¿Jas wa skʼana oj skʼuluk ja rey David?

⁸ Ja rey David mini spetsanil bʼobʼyuj skʼulajel ja jas wa skʼana bʼa yaʼteltajel ja  Jyoba. Jun sjejel, jel skʼana yajel kʼeyi jun stemplo ja Dyos. Yajni ja David yala yabʼ ja aluman Natán, ja yeʼn sjakʼa: «Kʼulan ja jas tey ja bʼa wa kʼujoli, yujni ja Dyos smeranili teya mok» (1 Crón. 17:1, 2). ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik janekʼto gustoʼaxi ja David yajni yabʼ ja jaw? Bʼobʼta wegoni kʼe xchap ja niwan aʼtel jaw.

9. ¿Jastal yabʼ ja David yajni mi kʼot ja jas wa skʼana?

⁹ Ja yaluman ja Jyoba mini albʼi yaljel notisyaʼik mi lekuk. Ja mismo akwal jaw, ja Jyoba yala yabʼ ja Natán ke mi yeʼnuk ja David oj ya kʼeʼuk ja templo, jani june ja bʼa yuntikili (1 Crón. 17:3, 4, 11, 12). ¿Jastal yabʼ ja David ja notisya jaw? Stukbʼes ja jas xchapunej. Jani waj skʼujol stsomjel ja takʼin sok ja yamkʼabʼalik oj makunukyuj ja yunin Salomón bʼa skʼulajel ja aʼtel (1 Crón. 29:1-5).

10. ¿Jastal aji koʼ slekilal ja David yuja Jyoba?

¹⁰ Tʼusan tsaʼan yajni aljiyabʼ mi yeʼn oj ya kʼeʼuk ja templo ja David, ja Jyoba yayi jun tratosok: skʼapayi ke june ja bʼa yintil oj ya mandar bʼa tolabida (2 Sam. 7:16). Ja bʼa yajkʼachil luʼum, ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo, jelni oj gustoʼaxuk ja David yajni snaʼa ke ja Reyi jani june ja bʼa yintil. Ja loʼil it wa sjeʼakitik ke ama mi xbʼobʼ jkʼuluktik spetsanil ja jas wa xkʼanatik sbʼaja Jyoba, ja yeʼn ojni ya koʼ jlekilaltik bʼa mi xmajlaytik.

11. ¿Jastik slekilal yilawe ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo ama mi jul ja sGobyerno ja Dyos yajni wane smajlajel? (Hechos 6:7).

¹¹ Ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo stʼaspune jujuntik wokol mi smajlaye. Jun sjejel, wani skʼanawe ajuluk ja sGobyerno ja Dyos, pe mi snaʼawe jas tyempo oj ekʼuk (Hech. 1:6, 7). Anto, ¿jasa skʼulane? Ajyiye latsan ja bʼa xcholjel. Yajni yilawe ja lekil rason wanxta pukxel bʼa mas lugarik, snaʼawe ke ja Jyoba wan yajel koʼ slekilal ja yaʼtele (kʼuman ja Hechos 6:7).

12. ¿Jasa skʼulane ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo ja bʼa styempoʼil waʼin?

¹² Ja bʼa bʼajtan siglo ajyi jun tyempo bʼa tsatsal waʼin bʼa «yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 11:28). Ja jaw ya wokolanuk ja snochumanik Kristo. Sen jelni cham skʼujol ja nantatalik ja jastal oj staʼ swaʼel ja spamilyaʼe. Sok ja keremtik akʼixuk bʼa spensaraʼuneje skʼulajel mas ja bʼa xcholjel bʼobʼta sjobʼo sbʼaje ta tʼilan oj yawe kʼot tekʼan ja jas wa skʼanawe. Chikani jastal, kʼajyiyeni. Mini yawekan skʼulajel ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa xcholjel sok yaweyi sok spetsanil skʼujole ja jas yiʼoje ja hermanoʼik bʼa Judea (Hech. 11:29, 30).

13. ¿Jastik slekilal yilawe ja snochumanik Kristo ja bʼa styempoʼil waʼin?

¹³ ¿Jastik slekilal yilawe ja snochumanik Kristo ja bʼa tyempo jaw jel wokol? Ja matik ajiyi jastik sbʼaje yilawe ke waneni talnajel yuja Jyoba (Mat. 6:31-33). Seguro yabʼye mas mojan ayesok ja hermanoʼik bʼa koltajiyeyuji. Jaxa matik yaʼawe sdonasyone ma koltaniye aʼtel bʼa pilan modo jelni gustoʼaxiye (Hech. 20:35). Ja Jyoba ya koʼ slekilale yuja kʼajyiye ja bʼa jas tukbʼi.

14. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Bernabé sok ja jekabʼanum Pablo, sok jasa slekilal yilawe? (Hechos 14:21, 22).

¹⁴ Ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo jitsani ekʼele iji spatike bʼa mi wa smajlaye. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Bernabé sok ja jekabʼanum Pablo yajni wane xcholjel ja bʼa Listra. Ja bʼajtanto,  ja kristyano yiʼajeni gusto sok smaklaye. Pe mas tsaʼan jujuntik kontraʼanum yawe kʼokxuk ja kristyano bʼa oj skontraʼuke, sok jujuntik ja kristyano jaw xchʼojowe ton ja Pablo sok tʼusan mi smilawe (Hech. 14:19). Pe ja Bernabé sok ja Pablo wajye bʼa pilan lugar sok mini yawekan xcholjel. ¿Jasa slekilal yilawe? «Yawe och jun nole lek ja nebʼumaniki» sok stsatsankʼujolane ja yermanoʼe soka bʼa jas yalawe sok ja bʼa sjejel yaʼawe (kʼuman ja Hechos 14:21, 22). Ja Bernabé sok ja Pablo mini yawekan xcholjel ama iji spatike, sok jelni yawe el slekilal ja kristyano. Junxtani bʼa keʼntik, ta mi x-el jganatik sok mi xkatikan skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba, jelni oj kiltik slekilal.

15. ¿Jas waxa nebʼa ja sjejel bʼa hermano Alexander Macmillan?

¹⁵ Jabʼilik bʼajtanto ja bʼa 1914, ja yaʼtijumik ja Jyoba wani smajlaye oj ekʼ jujuntik jastik. June bʼa yeʼnle jaʼa hermano Alexander Macmillan. Jastalni jitsan wa smajlaye ja bʼa styempo, wani spensarane ke ojxta ajukyile ja stsʼakole wajel bʼa satkʼinal. Bʼa jun sloʼil ya ekʼuk ja bʼa septiembre bʼa 1914, yala: «Bʼobʼta jaxtani ekʼele it oj kaʼ ekʼuk ja loʼil elel bʼa Biblia». Pe mini jach ekʼi. Mas tsaʼan stsʼijbʼan: «Bʼobʼta jujuntik bʼa keʼntikon jel wego jpensarantikon wegoxta oj wajkotikon bʼa satkʼinal». Sok cha yala: «Ja jas tʼilan oj kʼuluktikon jani mi oj katikonkan ajyel latsan ja bʼa yaʼtel ja Kajwaltik». Sok jani jaw ja jas skʼulan. Gusto lek xcholo, stsatsankʼujolan ja hermanoʼik bʼa lutane preso yuja mi x-ochye soldado sok mini yakan wajel ja bʼa reunionik man yajni ayxa skʼujol. Yani makunuk lek ja styempo malan wan smajlajel ja stsʼakoli. ¿Jasa slekilal yila? Ja bʼa 1966, tʼusan bʼajtanto oj chamuk ja yeʼn stsʼijbʼan: «Man wego ay kiʼoj jun tsatsal skʼuʼajel». Yaʼanikan jun lekil sjejel bʼa jpetsaniltik, mas ta jitsanxa tyempo wan kuchelkujtik ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinal it (Heb. 13:7).

16. ¿Jas wokol stʼaspune ja hermano Jennings sok ja xcheʼum bʼa mi smajlaye? (Santiago 4:14).

¹⁶ Jitsan yaʼtijum ja Jyoba wane skʼulajelsok luchar chamelik bʼa mi smajlaye. Jun sjejel, ja bʼa wa xcholo ja sakʼanil ja hermano Herbert Jennings yala ke ja yeʼn sok ja xcheʼum jelni gustoʼaye yuja misioneroʼe ja bʼa Ghana. b Ekʼ ja tyempo aljiyabʼ yuja loktorik ke ayiʼoj jun chamel bʼa spensar. Ja hermano Jennings xcholo ja jas ekʼ sbʼaj jastal «jun ‹jechel› bʼa mi xmajlaytik oj ekʼuk», bʼa jani staʼa tiʼal ja yaljelik bʼa Santiago 4:14 (kʼuman). Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Kilatikoni bʼa jun modo stojol sok jchapa jbʼajtikon bʼa skʼulajelkan despedir ja Ghana sok bʼa jitsan kamigotikon, sok kumxel man Canadá [bʼa yijel anik bʼa loktor]». Ja Jyoba skoltay ja hermano Jennings sok ja xcheʼum bʼa mi oj yawekan yaʼteltajel toj lek ja bʼa ekʼele jaw jel wokol.

17. ¿Jastal koltubʼale yaʼtijumik Dyos ja sjejel bʼa hermano Jennings?

¹⁷ Ja jas yala sok spetsanil skʼujol ja hermano Jennings ja bʼa wa xcholo ja sakʼanil jelni nikji skʼujole ja tuk. Jun hermana stsʼijbʼan: «Mini jun artikulo jel snikunejki jkʼujol jastal it […]. Yiljel ja hermano Jennings bʼa tʼilani yakan ja xchol yiʼoj bʼa stalnajel ja sakʼanil snikawon bʼa mi oj jelxukon yiljel ja jas wan  ekʼel jbʼaj». Pilan hermano stsʼijbʼan: «Ajyiyon ansyano lajune jabʼil, pe tsaʼan kaʼakan yuj jun chamel bʼa jpensar. Wa xkabʼ jelni jkʼulunej payar bʼa mini xyaki gana skʼumajel ja bʼa wa xcholo ja sakʼanil ja hermanoʼik […]. Pe ja jastal tsats ajyi ja hermano Jennings stsatsankʼujolanon». Ja yuj, yajni wa xkuchkujtik ja wokolik bʼa junta chʼaykʼujol wa xtʼaspuntik ojni jtsatsankʼujoluktik ja tuk. Ama mey jun jsakʼaniltik jastalni wa xmajlaytik, pe ojni bʼobʼ katikyi jun lekil sjejel ja tuk bʼa skʼuʼajel sok bʼa kuchelkujtik (1 Ped. 5:9).

18. ¿Jas wa xnebʼatik ja sjejel ja bʼa hermana biuda bʼa Nigeria? (Kʼela ja potoʼik wa sjeʼa ja bʼa experiencia it).

¹⁸ Ja jastik wa x-ekʼ jastal ja chamel ja COVID-19 yaʼunej wokolanuk jitsan yaʼtijum ja Jyoba. Jun sjejel, jun hermana biuda bʼa Nigeria tʼusanxtani yiʼoj ja swaʼel sok ja stakʼin. Jun saʼan sakbʼel, yajni kechanxta yiʼoj jun tasa arroz, jobʼjiyi yuja yal yakʼix jasa oj yabʼye tsaʼan. Ja kermanatik sjakʼayi ke mixa ayiʼoje mas waʼelal sok takʼin, pe tʼilanibʼi oj snoch-e ja biuda bʼa Sarepta. Ojni xchap-e ja waʼelal wa xkanyujile sok sjipjel skʼujole bʼa Jyoba (1 Rey. 17:8-16). Yajni mito spensarane jas oj yabʼye ja bʼa kulan kʼakʼu, kʼulajiyile entregar yuja hermanoʼik jun paquete ayiʼoj jastik bʼa koltanel. ¡Ja paquete ayiʼoj waʼelal bʼa mas ja chabʼ semana! Tini yaʼa sbʼaj kuenta ja hermana ke ja Jyoba smaklay lek ja jas yalyabʼ ja yal yakʼix. Chikani lek, ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ja wokolik mi xmajlaxi ojni bʼobʼ ya kabʼtik mas mojan aytiksok (1 Ped. 5:6, 7).

19. ¿Jasa stʼaspun ja Alexéi Yershov?

¹⁹ Ayxa jujuntik jabʼil, jitsan hermano stʼaspuneje jun jasunuk mi smajlaye: ja wa x-iji jpatiktik. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano bʼa Rusia, ja Alexéi Yershov.  Yajni yiʼaj jaʼ ja bʼa 1994, ja testigoʼik bʼa Jyoba bʼa lugari wani xyabʼye stsamalil tʼusan libreʼil skʼulajel ja yaʼtele bʼa Dyos. Pe mas tsaʼan jelni tukbʼi ja bʼa Rusia. Ja bʼa 2020, jujuntik matik ay xchol ochye ja bʼa snaj ja hermano Yershov, skʼulane registrar sok sbʼajinekan jitsan jastik yiʼoj. Ixawik tsaʼan, ja matik ay xchol skʼulane demandar. Sok bʼa oj yawe ipaxuk mas ja jastiki, tini sleʼaweyi smul bʼa jujuntik bideo skʼulunej grabar jun kristyano ke bʼa ayxani mas ja jun jabʼil kechanta lom sjeʼunej sbʼaj wa skʼana skʼulajel estudiar ja Biblia. ¡Juni meran chʼaykʼujolanel!

20. ¿Jasa skʼulunej ja hermano Yershov bʼa mas tsats oj ajyuk ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Jyoba?

²⁰ ¿Ayma jas yaʼunej el slekilal ja hermano Yershov yuja jas ekʼ sbʼaj? Ayniʼa. Ja wego mas tsats ay ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jcheʼum sok ja keʼn lajan wa xkatikonyi orasyon tikʼan. Wa xnaʼa mini oj kuchkuj ja it ta mi teyuk ja skoltanel ja Jyoba». Ja yeʼn cha yala: «Skʼulajel estudiar ja Biblia skoltunejon bʼa skʼulajel ganar ja elel ganaʼili. Wani xpensaran ja sjejel bʼa yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo najate. Ayni jitsan sjejel bʼa Biblia wa sjeʼa janekʼto stʼilanil ajyel laman sok sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba».

21. ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it?

²¹ ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it? Ja bʼa jtyempotik, ama ay ekʼele oj jtʼaspuktik wokolik mi xmajlaxi, pe ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, tolabida puesto oj ajyuk bʼa oj skoltayotik. Jastalni wa xyala ja teksto bʼa yolomajel, «jel jitsan ja swokol ja maʼ toji, pe ja Jyoba wa xya el libre bʼa yibʼanal» (Sal. 34:19). Ja yuj, mok waj jkʼujoltik ja bʼa wokolik, jani xwaj jkʼujoltik ja bʼa yip ja Jyoba bʼa oj skoltayotik. Jachuk ojni kaltik jastal yala ja jekabʼanum Pablo: «Ayni kip sbʼa yibʼanal stsʼakatal ja maʼ wa xyaki ja kipi» (Filip. 4:13).