1. ¿Jas ekʼele skʼulan ja bʼajtan milagro ja Jesús?

 LA JPENSARAʼUKTIK ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 29. Ja Jesús kʼeʼumto ja yaʼtel bʼa xcholjel. Ja yeʼn soka snan sok jujuntik ja snebʼumanik wa xwajye bʼa jun niwan waʼelal bʼa jun boda ja bʼa Caná, jun chonabʼ wa xkan lado norte ja bʼa Nazaret, bʼa ti kʼiʼa. Ja María yamiga ja spamilya ja maʼ wan nupanel sok lajansok wan skoltajel skʼulajel atender ja lok jumasaʼ. Pe wa x-ekʼ jun jasunuk bʼa jelni oj ajuk kʼixwuke ja maʼ wan nupanel sok ja spamilyaʼe: wa xchʼak ja vino. b Bʼobʼta jelni jitsan ja lok jumasaʼ. Ja María wegoxta waj ja bʼay ja skerem sok wa xyala yabʼ: «Mixa ay yiʼoje vino» (Juan 2:1-3). ¿Jas wa skʼulan ja Jesús? Juni jasunuk jel cham yiljel: wa xya paxuk «lekil vino» ja jaʼi (Juan 2:9, 10).

2, 3. a) ¿Jastal ya makunuk ja yip ja Jesús? b) ¿Jas yuj jelni lek spaklajel ja milagroʼik skʼulan?

² Ja Jesús skʼulan jitsan milagro ja bʼa yaʼtel bʼa xcholjel. c Ya makunuk ja yip bʼa skoltay jitsan kristyano. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele yayi swaʼel 5,000 winike sok bʼa  pilan 4,000. Kechanta ja bʼa chabʼ milagro jaw ta jchʼikatik ja ixuke sok ja yal untik, bʼobʼta ay mas ja 27,000 (Mat. 14:15-21; 15:32-38). Ja bʼa chabʼ ekʼele jaw, ja Jesús cha stojbʼes ja matik maloʼaye (Mat. 14:14; 15:30, 31). Seguro ke jelni cham yilawe ja aji swaʼele sok ja aji tojbʼuke.

³ Jelni jas oj nebʼtik ja bʼa milagroʼik skʼulan ja Jesús. Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja jas wa sjeʼakitik bʼa oj ya yijbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Cha oj kiltik jastal oj nochtik ja chʼin yaʼa sbʼaj sok ja snaʼa syajulal ja tuk yajni skʼulan ja milagroʼik it.

4. ¿Machun wa xnebʼatik sbʼaj mas ja wa xpaklaytik ja milagroʼik bʼa Jesús?

⁴ Ja bʼa milagroʼik skʼulan ja Jesús mi kechan jel jas sjeʼakitik bʼa yeʼn, cha jachni ja bʼa sTat. Ja Jyoba yeʼnani ja maʼ yayi ipal bʼa oj skʼuluk ja milagroʼik. Ja bʼa Hechos 10:38 ja Jesús wa xyala: «Ja Dyos ya makunuk ja yip bʼa stsajel sok yajelyi ipal, sok waj ekʼ ja bʼa luʼum skʼulajel ja bʼa leki sok yajel tojbʼuk yibʼanal ja matik wa x-ixtalajiye yuja Dyablo, yujni ja Dyosi teysok ja yeʼni». Jastalni wa xnaʼatik, ja Jesús toj lek snocho ja jastal wa xyabʼ sok ja jastal wa spensaran ja sTati, sok chiknaji ja bʼa jas yala sok ja jas skʼulani, bʼa tini chʼikan ja milagroʼik (Juan 14:9). La kiltik oxe jasunuk oj sjekitik ja milagroʼik skʼulani sok oj ya yijbʼuk ja jkʼuʼajeltik.

5. ¿Jasa nikji ja Jesús bʼa skʼulajel milagroʼik? (Mateo 20:30-34).

⁵ Bʼajtan, ja Jesús sok ja sTat jelni syajtayotik. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, sjeʼa janekʼto wa syajtay ja kristyano yajni ya makunuk ja yip bʼa skʼulajel milagroʼik bʼa ya lamxuk ja swokole. Bʼa jun ekʼele, chawane maʼ mi xyilawe kʼinal awaniye skʼanjelyi skoltajel (kʼuman ja Mateo 20:30-34). Ja loʼili wa xyala ke ja Jesús «syatsʼa sbʼaj ja skʼujoli» sok tsaʼan ya jamxuk ja sateʼi. Ja bʼa yajlel griego ja «syatsʼa sbʼaj ja skʼujoli» wa stojolan bʼa jun jasunuk jel snikawotik. Ja jastal snaʼa yajulal, wani xchiktes ja yajalkʼujol yiʼoj ja Jesús sok jani ja jas nikji bʼa yajelyi swaʼel ja matik ayiʼoj waʼin sok stojbʼesel june maʼ ayiʼoj lepra (Mat. 15:32; Mar. 1:41). Ja yuj wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba, ja Dyos bʼa ‹yajulal kʼujol›, sok ja Yunin jelni syajtayotike, sok jelni yaj xyabʼye yajni wa xyilawe wantik yijel wokol (Luc. 1:78; 1 Ped. 5:7). Wani skʼanawe sok spetsanil skʼujole oj xchʼaye snajel ja wokolik wan ekʼel sbʼaje ja kristyano.

6. ¿Jas ipal akʼubʼalyi ja Jesús yuja Dyos?

⁶ Xchabʼil, ja Dyos yaʼunejyi ipal ja Jesús bʼa oj xchʼak spetsanil ja wokolik. Ay wokolik ke mi xbʼobʼ jtojbʼestik. Pe ja Jesús, soka milagroʼik skʼulan, sjeʼa ke ojni bʼobʼ xchʼake. Jun sjejel, ayni yiʼoj ja ipal bʼa oj xchʼay man yechalil ja wokoliki: ja mulal ke akʼubʼal ekankitik sok ja jas wa xyiʼajani, jastal ja chamelik sok ja chamelal (Mat. 9:1-6; Rom. 5:12, 18, 19). Ja smilagroʼik wa xchiktes ke ojni stojbʼes «chikan jas chamel» sok asta oj ya sakʼwuk ja matik chamele (Mat. 4:23; Juan 11:43, 44). Cha ayiʼoj ja ipal bʼa yajel lamxuk ja tsatsal ikʼ jaʼ sok skʼulajel ganar ja pukujik jel malo (Mar. 4:37-39; Luc. 8:2). ¿Anke wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ke ja Jyoba yaʼunejyi ipal ja Yunini?

7, 8. a) ¿Bʼa jas wa xbʼobʼ ajyukotik seguro stsʼakatal yuja milagroʼik skʼulan ja Jesús? b) ¿Jas milagro jel xa kʼana oja wile?

 ⁷ Yoxil, wani xbʼobʼ ajyukotik lek seguro ke ja slekilalik oj yijan ja sGobyerno ja Dyos ojni kʼot smeranil. Ja milagroʼik skʼulan ja Jesús ja bʼa Luʼum wajni tʼusan sjejel ja bʼa jas oj skʼuluk bʼa spetsanil ja luʼum jastal Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Pensaran ja jastal ojxta ajyuk ja jsakʼaniltik, yajni ja Kristo xyaʼa mandar ja bʼa Luʼum. Yuja yeʼn oj xchʼaysnajel ja wokolik sok ja chamelik wa x-aji wokolanuk ja kristyano, ojxani ajyukujtik jun lekil jsakʼaniltik (Is. 33:24; 35:5, 6; Apoc. 21:3, 4). Mixa oj ajyukujtik waʼin cha mixani oj kitik wokol yuja desgrasyaʼik (Is. 25:6; Mar. 4:41). Jelni gusto oj ajyukotik skʼulajel resibir ja matik chamelkujtik (Juan 5:28, 29). Spensarajel ja bʼa yajkʼachil luʼum, ¿jas milagro jel xa kʼana oja wile?

⁸ Yajni ja Jesús skʼulan milagroʼik, sjeʼa chabʼ modoʼal bʼa tʼilan oj katik ajyuk jpetsaniltik: ja yajel jbʼajtik chʼin sok ja snajel yajulal. La kiltik chabʼ loʼilik. La kʼekotik soka boda bʼa Caná.

9. ¿Jas yuj ja Jesús skʼulan jun milagro ja bʼa boda bʼa Caná? (Juan 2:6-10).

⁹ (Kʼuman ja Juan 2:6-10). Yajni chʼak ja vino ja bʼa niwan waʼelal bʼa boda, ¿tʼilan maʼ ay jas oj skʼuluk ja Jesús? Miyuk.  Mini june ja bʼa jas alubʼalkan ja bʼa Biblia wa xyala ke ja Mesías tʼilan oj skʼuluk milagro sbʼaja vino. Pe pensaran, ¿jastal maʼ oja wabʼ lekbʼi jach ekʼ ja bʼa wa boda? Bʼobʼta ja Jesús spensaran janekʼto kʼixwel oj yiʼ ja pamilya, pe masto ja nupanumi, sok yuja snaʼa yajulal skʼanani oj skoltay. Ja yuj skʼulan ja milagro staʼa tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo. Junuk 390 litro jaʼ ya pax lekil vino. ¿Jas yuja jel jitsan? Bʼobʼta ja janekʼ mi oj chʼak makunuk oj yawe makunuk bʼa pilan ekʼele ma oj xchon-e bʼa skoltajel ja ajkʼach nupanum. ¡Jelni maʼ yaʼawe tsʼakatal!

10. Ala jujuntik jasunuk sbʼaja loʼil bʼa Juan kapitulo 2. (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁰ La kiltik jujuntik jasunuk jel cham yabʼjel ja bʼa loʼil it ja bʼa Juan kapitulo 2. ¿Awilama maʼ sbʼutʼu yalel ja oxomik? Mini yeʼnuk ja Jesús. Yuja mi skʼana oj stoy sbʼaj, ja yuj yalyabʼ ja aʼtijumik yeʼn a-skʼuluke (bersikulo 6 sok 7). Sok tsaʼan yajni chʼak skʼuluk ja milagro, ¿maʼ yiʼaj och ja vino bʼa oj skʼul probar ja maʼ kajan sbʼaj skʼeljel ja boda? Cha mini yeʼnuk ja Jesús. Jani yala yabʼ ja aʼtijumik ayiʼe ochyi tʼusan (bersikulo 8). Sok cha mini sjeʼa ja skopa bʼa stiʼ sat ja lok jumasaʼ sok oj yal: «Probaranik ja vino jel x-ajbʼani wanto chʼak jkʼuluki».

11. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja milagro it bʼa Jesús?

¹¹ ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja milagro it bʼa Jesús? Juni sjejel bʼa chʼin yajel jbʼajtik. Ja Jesús mi stoyo sbʼaj bʼa ya pax vino ja jaʼi. Pes nunka wa stoyo sbʼaj ja jas wa skʼulani. Jaʼuktoma, chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok tolabida ja wa xyayi stoyjelal ja sTati (Juan 5:19, 30; 8:28). Ta wa xnochotik ja sjejel bʼa Jesús, chʼin oj ka jbʼajtik sok mi oj toy jbʼajtik ja bʼa jastik wa xlajxikujtik. Chikan jas aʼtel xkʼulantik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, jani la jtoytik ja jDyostik ke wa xyakitik ja cholal bʼa oj kaʼteltaytik (Jer. 9:23, 24). La katikyi spetsanil ja toyjelal wa sbʼajini. Pes yujni lek mi jaʼuk ja skoltanel ja Jyoba mini jas oj lajxukujtik (1 Cor. 1:26-31).

12. ¿Jas pilan modo bʼa snochjel ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj ja Jesús? Aʼa jun sjejel.

¹² La jpensaraʼuktik pilan modo bʼa snochjel ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj ja Jesús. Jun sjejel, jun ansyano jel xya ekʼ tyempo skoltajel jun kerem siervo ministerial bʼa xchapjel ja bʼajtan sloʼil bʼa Biblia oj ya ekʼuki. Yuja jaw, ja keremi wa xya ekʼ jun lekil loʼil, sok ja kongregasyon jelni xtulji. Pe yajni chʼak ja reunión june ja bʼa hermanoʼik wa xyala yabʼ ja ansyano: «Jelni lek ya ekʼuk ja sloʼil ja kerem jaw, ¿anke meran?». Oj maʼ yal ja ansyano: «Jaʼi, pes keʼnani jkoltay». Ma chʼin oj yaʼ sbʼaj bʼa oj yal: «Jaʼi, jelni lek skʼulan». June maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaj mi oj skʼan yeʼn oj ajukyi stoyjel yuja jastik lek wa skʼulan yuja tuk. Malani xyabʼ ke ja Jyoba wa xyila sok chaʼanyabʼal xyila ja jas wa skʼulan (cha kʼela ja Mateo 6:2-4; Heb. 13:16). Ja Jyoba jel xgustoʼaxi yajni wa xyila ke wa xkʼanatik chʼin oj ka jbʼajtik jastal Jesús (1 Ped. 5:6).

13. ¿Jasa wa staʼa ja Jesús mojan ja bʼa chonabʼ Naín, sok jas wa skʼulan? (Lucas 7:11-15).

¹³ (Kʼuman ja Lucas 7:11-15). Mojan snalan ja bʼa yaʼtel, ja Jesús wa xwaj bʼa Naín. Ja chonabʼ jaw mi najatuk wa xkan yuja Sunem, bʼa junuk 900 jabʼil bʼajtanto, ja Eliseo ya sakʼwuk ja skerem jun ixuk (2 Rey. 4:32-37). Yajni wan mojxel  ja bʼa spuertaʼil ja chonabʼ, ja Jesús staʼa jun nole kristyano wajume mukuanel. Jelni triste yiljel. Jun biuda wanto cham ja único skerem. Pe mi stuchʼiluk ay; jitsani maʼ wan mojtajelyuj ja bʼa chonabʼ. Ja Jesús wa xya kʼot tekʼan ja matik wajume mukuanel sok ayni jas wa skʼulanyi ja nanal jel yajbʼel ay xyabʼi: wa xya sakʼwuk ja skeremi. Ja it jani ja sbʼajtanil ja bʼa oxe sakʼwelal skʼulan ja Jesús wa staʼa tiʼal ja Evangelioʼik.

14. Taʼa tiʼal jujuntik jastik ja bʼa loʼil bʼa Lucas kapitulo 7 (cha kʼela ja dibujo).

¹⁴ La kiltik jujuntik jastik jel chaʼanyabʼal ja bʼa loʼil bʼa kapitulo 7 bʼa Lucas. ¿Awila maʼ jastal chʼak ekʼuk ja jastik? Bʼajtan, ja Jesús «yila ja ixuki» sok tsaʼan «jelni nikjiyi skʼujol» (bersikulo 13). Bʼobʼta yila ja nanal wan okʼel yajni wan bʼejyel ja bʼay ja skuerpo ja skeremi. Ja jas yila syatsʼa sbʼaj ja skʼujol. Ja Jesús mi kechanta snaʼa syajal, cha sjeʼani sok skʼulajel. Seguro tsamalxta yala: «Mokxa okʼan». Pe mi kechanta jach yala yabʼ, yani sakʼwuk ja skerem sok «yayi» (bersikulo 14 sok 15).

15. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja milagro it bʼa Jesús?

¹⁵ ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja milagro it bʼa Jesús? Juni sjejel bʼa snajel syajulal ja matik aye bʼa syajal. Meran mi xbʼobʼ katik sakʼwuk ja matik chamel, jastalni skʼulan ja Jesús soka skerem ja biuda. Pe wani xbʼobʼ jnebʼtik snajel syajulal ja matik ay maʼ chamelyuj. Bʼajtan, la jkʼeltike sok tsaʼan la jleʼtik modo yaljel yabʼye ma skʼulajelyile jun jasunuk bʼa oj koltajuke sok oj ajuk kulan skʼujole (Prov. 17:17; 2 Cor. 1:3, 4; 1 Ped. 3:8). d Skʼulajel jastik bʼa chʼin sok sjejel lekil jmodotik jelni oj tulwanuk sok oj tsatsankʼujolanuk.

16. ¿Jasa wa xnebʼatik ja experiencia bʼa parrapo? (Kʼela ja poto wa sjeʼa ja bʼa experiencia it).

¹⁶ La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ ayxa jujuntik jabʼil bʼa jun reunión. Yajni wane  stsʼebʼantajel ja tsʼebʼoj ja bʼa sakʼwelal, jun hermana yila wan okʼel jun nanal, yuja ajkʼachto chamel ja yal yakʼixi. Yuja hermana wa snaʼa ja jas wan ekʼel sbʼaj ja nanal it, wegoxta waj staʼe, stela sok tsʼebʼanisok lajan. Ja nanali wa xjul skʼujol ke ja bʼa jutsʼin jaw kʼot yabʼ jelni xkʼanji yuja hermanoʼik. Jelni gusto ay yuja waj ja bʼa reunión jaw. Ja yeʼn yala: «Wani xnaʼa ti oj taʼ jkoltajel bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal». Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba wa xyila sok chaʼanyabʼal wa xyila ja jastik chʼin wa xkʼulantik bʼa wa xjeʼatik syajulal jkʼujoltik sbʼaja matik aye bʼa syajal sok ‹elel sganaʼe› (Sal. 34:18).

17. ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it?

¹⁷ Skʼulajel estudiar ja milagroʼik bʼa Jesús jelni xya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltik. Ja loʼilik it bʼa Evangelioʼik wa sjeʼakitik ke ja Jyoba sok ja Jesús jel syajtayotike. Ja Jesús ayiʼoj ja ipal bʼa oj xchʼak spetsanil ja jwokoltik sok ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ke ja slekilal oj yijan ja sGobyerno ja Dyos jelxa mojan oj kʼot smeranil. Cha wa xbʼobʼ ya jpensaraʼuktik jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodoʼik ja Jesús. ¿Jas yuj mi xa kʼulan estudiar ja bʼa tuk milagroʼik bʼa Jesús ja bʼa wa tsomjelal bʼa pamilya ma ja bʼa wa estudio jach atuchʼil? Awajuka kʼujol ja jas oj bʼobʼ wa el slekilal sok choloyabʼ ja tuk. Ja jaw ojni yiʼa bʼa oj wa kʼeʼuk lekila loʼil (Rom. 1:11, 12).

18. ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo jakum?

¹⁸ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja yaʼtel bʼa xcholjel, ja Jesús skʼulan ja yoxil sok ja tsaʼanxta sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia. Pe ja it tukni waj yuja tuk: ya sakʼwuk jun lekil yamigo bʼa chanexa kʼakʼu chamel. ¿Jas wa sjeʼakitik ja milagro it? ¿Sok jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel yijbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa sakʼwelal? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.