1, 2. Malan wantik smajlajel oj eljul ja yajkʼachil luʼum, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik?

 JELNI xkaʼatik tsʼakatal yuja Jyoba skʼapunejkitik ke ja luʼumkʼinal it oj lokʼolaxuk sok jun yajkʼachil luʼum bʼa toj (2 Ped. 3:13). Ama mi xnaʼatik jas tyempo oj eljul ja yajkʼachil luʼum, ja jas wa xkilatik wan ekʼel ja bʼa joyanaltik wa sjeʼa ke tʼusanxta skʼana oj kʼot smeranil (Mat. 24:32-34, 36; Hech. 1:7).

² Jpetsaniltik tʼilan oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa kʼapjelal jaw chikan janekʼxa tyempo Testigoʼotik. ¿Jas yuj? Yujni ja matik ayiʼoj jun skʼuʼajel bʼa tsats oj bʼobʼ chebʼuk. Pes ja jekabʼanum Pablo ya sbʼiʼiluk ja mey kiʼojtik lek skʼuʼajel «ja mulal jel pasil wa syamawotiki» (Heb. 12:1). Bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja jaw, jel tʼilan oj kʼajyukotik spaklajel ja prebaʼik yaʼunej ja Jyoba bʼa ojxta eljul ja yajkʼachil luʼum (Heb. 11:1).

3. ¿Jas oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it oj paklaytik oxe jasunuk bʼa oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa kʼapjelal bʼa yajkʼachil luʼum: 1) spensarajel ja bʼa koltanel, 2) spensarajel ja bʼa ipal yiʼoj ja Jyoba sok 3) wajel jkʼujoltik ja aʼtelik bʼa Dyos. Tsaʼan oj kiltik ke ja yaljelik aljiyabʼ ja Habacuc yuja Jyoba cha wani xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Pe bʼajtan la jtatik tiʼal jas yuj wa skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel ja bʼa kʼapjelal bʼa yajkʼachil luʼum.

 ¿JAS YUJ TʼILAN OJ AJYUKUJTIK JUN TSATSAL SKʼUʼAJEL?

4. ¿Jastik wa xbʼobʼ jtsatik skʼulajel bʼa wani skʼana ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel?

⁴ Kada kʼakʼu ay jas wa stsaʼatik skʼulajel bʼa wa skʼana ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel. Jun sjejel, ay jas wa stsaʼatik skʼulajel bʼa ti chʼikansok ja kamigotik, ja yajel ekʼ gustoʼil, ja chapjelal, ja nupanel, ja untik sok ja aʼtel. Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Jas wa xchiktes ja jas wa xkʼulan? ¿Wan maʼ sjeʼa ke jkʼuʼunej lek ja luʼumkʼinal it ekʼum bʼej ita sok ojxta slokʼoluk jun yajkʼachil luʼum bʼa Dyos? ¿Ma wa xchiktes jastal ja kristyanoʼik wa spensarane ke jaxani it ja sakʼanil?» (Mat. 6:19, 20; Luc. 12:16-21). Ta wa xkatik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ke ja yajkʼachil luʼum jelxa mojan, ojni jtsatik lek ja jas oj kʼuluktik.

5, 6. ¿Jas yuj wani skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel yajni wa x-ekʼ jbʼajtik pruebaʼik? Aʼa jun sjejel.

⁵ Cha wani xtʼaspuntik pruebaʼik bʼa wa skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel, jastal ja wa x-iji jpatiktik, ja tsatsal chamelik ma tuk jastik oj bʼobʼ ya el jganatik. Bʼobʼta ja bʼajtanto wa xkabʼtik oj kuchkujtik ja prueba. Pe jastalni kʼajyel wa x-ekʼi, yajni jel wan albʼel, wa skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa kuchelkujtik sok mi oj katikan yaʼteltajel gusto lek ja Jyoba (Rom. 12:12; 1 Ped. 1:6, 7).

⁶ Yajni wan ekʼel jbʼajtik jun prueba, bʼobʼta oj kabʼtik ke ja Jyoba nunka oj yijan ja yajkʼachil luʼum. ¿Mi maʼ chebʼel ayuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ta jach wa xkabʼtik? Bʼobʼta miniʼa. La katik jun sjejel. Yajni teyotik bʼa jun tyempo jel ja cheʼej, bʼobʼta wa xpensarantik nunka oj eljul ja styempoʼil bʼa kʼixin wa x-ekʼi. Pe ja tyempo jaw wani x-eljul. Jachni junxta, yajni jel elel jganatik, bʼobʼta oj kabʼtik nunka oj eljul ja yajkʼachil luʼum. Pe ta ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel, wani xnaʼatik ke ja jastik skʼapunej ja Jyoba ojni kʼot smeranil (Sal. 94:3, 14, 15; Heb. 6:17-19). Ja sjipjel jkʼujoltik it oj skoltayotik bʼa jani bʼajtan bʼej oj katik yaʼteltajel ja Jyoba.

7. ¿Jas tikʼe pensar mi oj ajyukujtik?

⁷ Cha wani skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa xcholjel. Yajni wa xtaʼatik tiʼal ja bʼa yajkʼachil luʼum ojxta yijan ja Dyos, jitsan kristyano wa spensaran ke ja lekil rasonik jaw mi oj bʼobʼuk (Mat. 24:14; Ezeq. 33:32). Pe tʼilan la jtalnay jbʼajtik bʼa nunka oj kʼultik dudar ja jas wa sjeʼakitik ja Jyoba jastal ja kristyanoʼik jaw. Bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik, tʼilan mok katikan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. La kiltik oxe jasunuk oj bʼobʼ jkʼuluktik.

SPENSARAJEL JA BʼA KOLTANEL

8, 9. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik spensarajel ja bʼa koltanel?

⁸ Jun modo yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik jani spensarajel ja bʼa koltanel. Ja koltaneli wa xya jkʼuʼuktik ke ja kʼapjelalik wa xyaʼa ja Dyos ojni kʼot smeranil. Ja yuj jel tʼilan oj piltik tyempo spensarajel spetsanil ja jas ti ajyi chʼikan ja bʼa koltanel sok jas yuj yaʼa ja Jyoba. Jachuk oj tsatsbʼuk ja jastal wa xjipa jkʼujoltik ke ja Jyoba ojxta yijan jun yajkʼachil luʼum bʼa mas lek sok bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

⁹ La jpensaraʼuktik ja jas ti ajyi chʼikan ja bʼa koltanel. Ja Jyoba puesto ajyi bʼa sjekakon ja bʼajtan Yunin jel skʼana, ja lekil yamigo, bʼa pojkel ja bʼa Luʼum jastal jun winik mey yiʼoj mulal. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, tʼilani yiʼaj wokol, jelni jas ekʼ sbʼaj sok jel tuk chami. Ja Jyoba jelni chaʼan stupu. Yuja jel xyajtani, mini oj  bʼobʼ yakan ajyi ja Yunin oj ekʼ sbʼaj yibʼanal ja wokol jaw bʼa kechanta oj yakitik jun jsakʼaniltik mas lek bʼa tʼusanta tyempo (Juan 3:16; 1 Ped. 1:18, 19). Yuja Jyoba jel chaʼan stupu, ojni skʼul sbʼaj asegurar bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼum.

SPENSARAJEL JA BʼA IPAL YIʼOJ JA JYOBA

10. Jastalni wa xyala ja Efesios 3:20, ¿jas oj bʼobʼ skʼuluk ja Jyoba?

¹⁰ Pilan modo bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik jani spensarajel ja bʼa ipal yiʼoj ja Jyoba. Ja yeʼn ayiʼoj ja ipal bʼa yajel kʼot smeranil spetsanil ja jas wa skʼapa. Meran, jastalni wa spensaran ja kristyano, ja ajyel sakʼan tolabida bʼa jun yajkʼachil luʼum lajansok mini oj kʼot smeranil. Pe ja Jyoba tikʼanxta wa skʼapa oj skʼul jastik bʼa lajansok mi oj bʼobʼ bʼa keʼntik. Pe yeʼnani ja Maʼ kechan jel ja yipi (Job 42:2; Mar. 10:27). ¿Mi maʼ sbʼejukni ja wa xyakitik kʼapjelalik jel cham yabʼjel? (Kʼuman ja Efesios 3:20).

11. Ala jun kʼapjelal jel chaʼanyabʼal bʼa Jyoba (kʼela ja recuadro « Jujuntik kʼapjelal jel chaʼanyabʼal ya kʼot smeranil ja Jyoba»).

¹¹ La jpensaraʼuktik jujuntik kʼapjelal yayi ja Jyoba ja yaʼtijumik bʼa tyempo ekʼta sok bʼa lajansok mi oj kʼot smeranil. Ja Jyoba yala yabʼ ja Abrahán sok ja Sara ke oj ajyuk jun skereme ama ayxa skʼujole (Gén. 17:15-17). Cha yala yabʼ ja Abrahán ke ojni yayi ja yintil ja luʼum bʼa Canaán. Pe bʼa jitsan jabʼil ja yintil ja Abrahán, wa xkʼan alxuk, ja israʼelenyoʼik, ajyiye moso bʼa Egipto bʼa bʼobʼta spensarane ke ja kʼapjelal jaw mi oj kʼotuk. Pe kʼotni smeranil. Mas tsaʼan ja Jyoba yala yabʼ ja Elisabet oj ajyuk jun skerem ama ayxa skʼujol. Cha yala yabʼ ja María, jun soltera, ke oj ya pojkuk ja Yunin. Ja jaw oj ya kʼot smeranil jun kʼapjelal yaʼunej ja Jyoba bʼa jitsanxa jabʼil bʼajtanto ja bʼa jardín bʼa Edén (Gén. 3:15).

12. ¿Jasa wa xya ajyukotik seguro sbʼaja yip ja Jyoba ja bʼa Josué 23:14 sok ja Isaías 55:10, 11?

¹² Yajni wa xpensarantik bʼa spetsanil ja kʼapjelal yaʼa ja Jyoba sok ja jastal ya kʼot smeranil, wani xkilatik janekʼto jel ja yip. Ja it wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa oj yijan ja yajkʼachil luʼum (kʼuman ja Josué 23:14; Isaías 55:10, 11). Ja jaw, wa xya ajyukotik mas chapan bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj yabʼye stojol ke ja kʼapjelal bʼa yajkʼachil luʼum mi jun wayichaluk sok mi kechanta lom spensarajel. Ja Jyoba yala ja it sbʼaja yajkʼachil satkʼinal sok ja bʼa yajkʼachil luʼum: «Ja yaljelik it […] kʼotel toj sok smeranil» (Apoc. 21:1, 5).

WAJEL JKʼUJOLTIK JA AʼTELIK BʼA DYOS

13. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja reunionik?

¹³ Ja yoxil modo bʼa oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik, jani wajel jkʼujoltik ja aʼtelik bʼa Dyos. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik jastal jel skoltayotik ja reunionik. Ja Anna, b bʼa koltanel jitsan jabʼil bʼa tuktukil aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, xcholo: «Ja reunionik kʼotel jastal jun ancla bʼa wa xya ajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼoj. Ama ja maʼ wan yajel ekʼuk ja loʼil mi jelxta lek xya ekʼuk ma mi jas ajkʼach xyala, tolabida wa xkabʼ ke wani skoltayon yabʼjel mas stojol jujuntik smeranil bʼa Biblia, sok jachuk mas wa stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼoj». Ja bʼa reunionik cha wani xkabʼtik komentarioʼik bʼa wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik (Rom. 1:11, 12; 10:17).

14. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja xcholjeli?

 ¹⁴ Cha wani xkatik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik yajni wa xcholotik (Heb. 10:23). Ja Barbara, bʼa kʼotel Testigo maxa ja 70 jabʼil, wa xyala: «Ja xcholjeli tolabida wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoj. Wa xkaʼa jbʼaj kuenta ke yajni mas wa xtaʼa tiʼal bʼa Jyoba sok ja bʼa tsamalik kʼapjelal wa xyaʼa masni wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoj».

15. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja estudio jach jtuchʼiltik? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁵ La kiltik jun jasunuk mas bʼa wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik: ja estudio jach jtuchʼiltik. Ja Susan wa xyala ke ajyelkujtik jun yoraʼil jelni xkoltani. Ja yeʼn wa xcholo: «Kada domingo wa xkʼulan estudiar Ja Juʼun Cholumani ja bʼa semana ti nochan. Jaxa lunes sok ja martes, wa xchapa jbʼaj ja bʼa reunión bʼa yoj semana. Sok jaxa tuk kʼakʼu wa xpila tyempo ja bʼa estudio jach jtuchʼil». Yuja tolabida wa snocho ja yorario, ja skʼuʼajel yiʼoj ja Susan jelni stsatsbʼi. Ja Irene, bʼa jitsanxa jabʼil tey ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki, bʼa yeʼna skʼulajel estudiar ja jastik alubʼalkan ja bʼa Biblia wani stsatsbʼi ja skʼuʼajel yiʼoj. Ja yeʼn wa xcholo: «Jelni cham xkabʼ yiljel ja jastal mero wan kʼotel smeranil ja jas yalunejkan ja Jyoba». c

«MERANI LEK OJ KʼULAXUK»

16. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ke ja jas aljiyabʼ ja Habacuc yuja Jyoba cha wani xkʼot jbʼajtik? (Hebreos 10:36, 37).

¹⁶ Jujuntik yaʼtijum ja Jyoba jitsanxa jabʼil wane smajlajel oj jakuk ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. Bʼa jujuntik kristyano wa spensarane ke jelto wan albʼel. Ja Jyoba wani xyabʼ stojol ja jastal wa xyabʼ ja yaʼtijumik. Ja yuj yala yabʼ ja yaluman Habacuc: «Yujni ja nakʼsatali jatoni sbʼa tyempo jakumi, sok wegoxta wan kʼotel ja bʼa xchʼakelali, sok mini oj sleʼ abʼal. ¡Anima  x–albʼito, ajyan kʼelan jakan sbʼaja jaw! Pes merani lek oj kʼulaxuk. ¡Mini oj albʼuk!» (Hab. 2:3). ¿Kechanta maʼ yeʼn wan kʼotel sbʼaj ja Habacuc ja yaljelik jaw ma wani xcha stsatsankʼujolanotik? Ja Jyoba yaʼakan ke ja jekabʼanum Pablo aya makunuk ja yaljelik jaw sbʼaja snochumanik Kristo ke wane smajlajel ja yajkʼachil luʼum (kʼuman ja Hebreos 10:36, 37). Ama wa xkabʼtik ke ja Jyoba jelto wan albʼel, la juljkʼujoltik ke ja kʼapjelal wan yajeli «merani lek oj kʼulaxuk». ¡Mini oj albʼuk!

17. ¿Jastal snocho jun hermana ja rason ajiyi ja Habacuc yuja Jyoba?

¹⁷ Jitsan snochuman Kristo snochuneje ja rason yaʼunej ja Jyoba bʼa ajyel kʼelan jakan, asta bʼa jitsanxa jabʼil. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Louise, bʼa kʼe yaʼteltay ja Jyoba bʼa 1939. Ja yeʼn wa xcholo: «Mini tʼun jpensaran ta ojto jtaʼ ja 18 jabʼil ja bʼa luʼumkʼinal it yujni bʼajtanxa oj juluk ja Armagedón. Pe mini jach ekʼi. Ja jas skoltayon snajtil ja jabʼil jaw jani skʼumajel ja loʼilik bʼa Biblia jastal ja bʼa Noé, ja Abrahán, ja José sok tuk yaʼtijumik ja Jyoba bʼa tʼilan smajlaye oj ajukyile stsʼakole. Ajyel kʼelan jakan skoltunejon sok jachuk ja tuk bʼa yajel jkʼuʼuk ke ja yajkʼachil luʼum jelxa mojan». Seguro jachni wa xyabʼ ja matik jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba.

18. ¿Jastal wa skoltayotik ja kʼulbʼen bʼa oj jipjkʼujoltik ke ja Jyoba oj yijan ja yajkʼachil luʼum?

¹⁸ Ama mito teytik bʼa yajkʼachil luʼum, pe la kiltik ja jas tixa ayi: ja kʼanalik, ja teʼik, ja chanteʼik sok ja kristyanoʼik. Ama bʼa jun tyempo mi ajyiye, mini june maʼ oj yal ke mi meranuk teyeʼa. Ja wego merani teye yujni yeʼn skʼulan ja Jyoba (Gén. 1:1, 26, 27). Ja yuj ja Dyos skʼapunej oj skʼuluk jun yajkʼachil luʼum, sok ojni ya kʼot smeranil ja kʼapjelal jaw. Ojni ajyukotik sakʼan bʼa tolabida sok ojxa ajyukujtik jun lekil jsakʼaniltik. Yajni xkʼot ja styempoʼil stsaʼunejxa ja Jyoba, ja yajkʼachil luʼum jelni meran oj kʼotuk jastalni ja kʼulbʼenik (Is. 65:17; Apoc. 21:3, 4).

19. ¿Jastal oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik?

¹⁹ Malan xjul ja yajkʼachil luʼum, la jkʼuluktik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Tolabida la katik tsʼakatal yuja koltanel, la jpensaraʼuktik ja bʼa ipal yiʼoj ja Jyoba sok la waj jkʼujoltik ja aʼtelik bʼa Dyos. Ta jkʼulantik spetsanil ja it, tini oj ajyukotik ja bʼa «matik wa sbʼajine ja jastik kʼapubʼal stsʼakatal yuja skʼuʼajel yiʼoje sok ja spasensyaʼe» (Heb. 6:11, 12; Rom. 5:5).