1. ¿Jastal xcholo jun yal kerem ja skʼuʼajel yiʼoj ja bʼa sakʼwelal?

 JUN yal kerem sbʼiʼil Matthew ayiʼoj jun tsatsal chamel sok jitsan ekʼele kʼulubʼal operar. Yajni ayiʼoj juke jabʼil, jun kʼakʼu ja yeʼn soka spamilya wane skʼeljel ja Broadcasting^®. Ja bʼa xchʼakulabʼil, yilawe jun bideo sokan sok kʼin bʼa wa sjeʼa hermanoʼik wane yajelyi jun lekil sjulelal ja bʼa sakʼwelal ja matik jel skʼanawe. b Yajni chʼaki, ja Matthew mojxisok ja snantat, syama ja skʼabʼe sok yala: «Nan sok tat ¿wa wilawex maʼ ke ta chamyon cha ojni sakʼwukon? Ojni bʼobʼa majlayonex. Lekni oj elkʼote». ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensar jastal yabʼ ja snantat yajni yilawe ja skʼuʼajel yiʼoj ja yal skereme? Sbʼaja Matthew ja smajlajel ja bʼa sakʼwelal juni jasunuk jel meran.

2, 3. ¿Jas yuj jel lek oj jpensaraʼuktik ja smajlajel bʼa sakʼwelal?

² Jelni lek tikʼan la jpensaraʼuktik ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal (Juan 5:28, 29). ¿Jas yuj? Yujni mi xnaʼatik jas oj ekʼ jbʼajtik ja jechel. Ojni bʼobʼ syamotik jun tsatsal chamel ma oj cham june maʼ jel xkʼanatik bʼa mi xmajlaxi (Ecl. 9:11; Sant. 4:13, 14). Ja smajlajel ja bʼa sakʼwelal oj bʼobʼ skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja pruebaʼik (1 Tes. 4:13). Ja Yabʼal ja Dyos wa xya jkʼuʼuktik ke ja kala Tatik bʼa satkʼinal wani snaʼa jbʼajtik lek sok jel skʼanawotik (Luc. 12:7). Ja yeʼn tʼilani oj snaʼ jbʼajtik lek bʼa oj bʼobʼ skʼul yajkʼachil ja junxta jmodotik sok ja jastik wa xjul jkʼujoltik. Sok jel skʼanawotik bʼa wa xyaʼakan oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Sok ta ti chamtik ojni ya sakʼwukotik.

³ Ja bʼa artikulo it oj paklaytik jas yuj oj bʼobʼ jipjkʼujoltik ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal. Cha ojni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel  kiʼojtik spaklajel ja loʼil bʼa Biblia bʼa ja yiʼoj ja teksto bʼa yolomajel: «Ojni kʼeʼuk jawa wermano» (Juan 11:23). Ja tsaʼanxta, oj kiltik jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja smajlajel bʼa sakʼwelal mas meran oj kʼot bʼa keʼntik.

4. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa jun kʼapjelal? Aʼa jun sjejel.

⁴ Bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa jun kʼapjelal, tʼilani oj kʼuʼuktik ke ja maʼ wan skʼapjel wani skʼana oj ya kʼotuk sok ayiʼoj ja ipal, ma chapan ay bʼa oj skʼuluk. La jpensaraʼuktik jun sjejel. Ja jnajtiki jelni ixtalajikan yuj jun tsatsal ikʼ jaʼ. Pe jun kamigotik wa skʼapakitik: «Oj koltaya bʼa stojbʼesel jawa naji». Wani xnaʼatik wan yaljel sok spetsanil skʼujol sok wa skʼana oj skoltayotik. Cha wani xnaʼatik chapan ay bʼa oj skoltayotik yujni wa xya kʼe lekil naʼitsik sok ayiʼoj ja yamkʼabʼalik wa xmakuni. Anto wani xjipa jkʼujoltik ja jas yala. ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa kʼapjelal bʼa sakʼwelal? ¿Meran maʼ lek ja Dyos wa skʼana oj ya kʼotuk sok ayiʼoj ja ipal bʼa oj skʼuluk?

5, 6. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja Jyoba wani skʼana oj ya sakʼwuk ja matik chameli?

⁵ ¿Wan maʼ skʼana ja Jyoba oj ya sakʼwuk ja matik chamel? Waniʼa. Ya ekʼyi jitsan tsʼijbʼanum bʼa Biblia bʼa ayawekan tsʼijbʼunubʼal ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal (Is. 26:19; Os. 13:14; Apoc. 20:11-13). Sok yajni ay jas wa skʼapa ja Jyoba, wani xya kʼotuk (Jos. 23:14). Asta jelni xkʼankʼuniyuj yajel kumxukyi ja sakʼanil ja matik chamel. ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

⁶ La jpensaraʼuktik ja jas yala ja awel Job. Ja yeʼn wani skʼuʼan ta chami, ojni kʼankʼunukyuj ja Jyoba bʼa oj cha yile (Job 14:14, 15, nota). Ja Jyoba jachni junxta wa xyabʼ sbʼaja yaʼtijumik chamele. Jelni skʼana oj ya sakʼwuk sok ajyelyujile jun lekil sakʼanil sok bʼa gusto. ¿Sok jastal wa xyabʼ ja Jyoba sbʼaja kristyanoʼik chamele bʼa mixa bʼobʼ snebʼe ja smeranil bʼa yeʼna? Ja kala Tatik jel xyajtani wani skʼana oj cha ya kumxuk ja sakʼanile (Hech. 24:15). Wani skʼana oj kʼotuke yamigoʼik sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼum (Juan 3:16). Chikani lek ja Jyoba wani skʼana oj ya sakʼwuk ja matik chameli.

7, 8. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja Jyoba ayiʼoj ja ipal bʼa oj ya sakʼwuk ja matik chameli?

⁷ ¿Cha ayma yiʼoj ja ipal ja Jyoba bʼa oj ya sakʼwuk ja matik chameli? Ayniʼa. Yeʼnani «ja Maʼ kechan jel ja yipi» (Apoc. 1:8). Wani xbʼobʼ skʼul ganar chikan maʼ kontraʼanum, asta ja chamelal (1 Cor. 15:26). Snajel ja it wa stsatsankʼujolanotik sok wa xya kulan jkʼujoltik. La kiltik ja yexperiencia ja hermana Emma Arnold. Ja yeʼn sok ja spamilya stʼaspune tsatsal pruebaʼik ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼum. Bʼa oj yayi kulan skʼujol ja yakʼix yuja jitsan cham ja matik jel skʼana ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik, yala yabʼ: «Lekbʼi ja matik chamye mixa oj cha ajyuke sakʼan yajkʼachil ekʼele, anto ja jaw wa stojolan ke ja chamelal, bʼa kʼotel jastal jun jkontratik, masni ayip yuja Dyos. Pe ja jaw mini oj ekʼuk». Jachukniʼa, mini jas ay sok mini ay june mas ayip yuja Jyoba. Yeʼnani skʼulan ja sakʼanil, ja yuj ayiʼoj ja ipal bʼa oj ya kumxukyi ja sakʼanil ja matik chameli.

⁸ Pilan rason yuja wa xnaʼatik ke ja Dyos chapan ay bʼa oj ya sakʼwuk ja matik chameli jani yuja mini jas wa xchʼay skʼujol. Ja Biblia wa xyala ke wa skʼumansok sbʼiʼil ja kʼanalik (Is. 40:26). Ja Jyoba wa xjul skʼujol ja matik chameli (Job 14:13; Luc. 20:37, 38). Ojni bʼobʼ julskʼujol man ja bʼa  jastik mas chʼin sbʼaja matik oj ya sakʼwuki, jastal ja splantaʼe, ja smodoʼe, ja jastik ekʼel ja bʼa sakʼanile sok ja jastik wa xjul skʼujole.

9. ¿Jas yuj waxa kʼuʼan ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal?

⁹ Jastalni kilunejtik, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal yujni wa xnaʼatik ke ja Jyoba wa skʼana oj ya kʼotuk sok ayiʼoj ja ipal bʼa oj skʼuluk. Pilan rason yuja wa xnaʼatik oj ya kʼotuk ja kʼapjelal it yujni yaʼunejxa sakʼwuk jitsan kristyano. Ja bʼa tyempo najate, ja Jyoba yayi ja ipal jujuntik winike, bʼa ti chʼikan ja Jesús, bʼa yajel sakʼwuk ja matik chameli. La kiltik june ja loʼil bʼa sakʼwelal ke skʼulan ja Jesús. Wa xtax bʼa kapitulo 11 bʼa Juan.

10. ¿Jasa ekʼ yajni ja Jesús ti wa xtax bʼa stiʼ jun lado ja Jordán, sok jasa skʼana oj skʼuluk? (Juan 11:1-3).

¹⁰ (Kʼuman ja Juan 11:1-3). Ja Jesús ayni jujuntik yamigo ja bʼa Betania: ja Lázaro sok chawane yermana, ja María sok ja Marta (Luc. 10:38-42). Ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 32, ja Lázaro wa xmaloʼaxi. Ja yermanaʼik jelni cham skʼujole. Sjekaweyi jun rason ja Jesús, bʼa ti wa xtax bʼa stiʼ jun lado ja Jordán sok wa xyiʼaj chabʼ kʼakʼu ja bʼejyel (Juan 10:40). Tristeni yabʼjel, ja Lázaro cham yajni kʼot sbʼaj ja rason ja Jesús. Ama ja Jesús wa snaʼa wanto cham ja yamigo, skʼana oj kanuk chabʼ kʼakʼu mas bʼajtanto oj wajuk bʼa Betania. Ja yuj, yajni kʼoti, chanexa kʼakʼu chamel ja Lázaro. Ja jas wa skʼana ja Jesús jani oj skʼuluk jun jasunuk bʼa oj ya el slekilal ja yamigoʼik sok oj yayi stoyjel ja Dyos (Juan 11:4, 6, 11, 17).

11. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja kamigotik ja bʼa loʼil it?

¹¹ ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja kamigotik ja bʼa loʼil it? Yajni ja María sok ja Marta sjekaweyi rason ja Jesús, mini skʼanaweyi ke awajuk bʼa Betania. Kechanta yalawe yabʼ ke ja yamigo jel skʼana maloʼay (Juan 11:3). Yajni cham ja Lázaro, ja Jesús ojni bʼobʼ ya sakʼwuk man bʼa wa xtax ajyi. Pe skʼana oj wajuk bʼa Betania bʼa ti oj ajyuk soka María sok ja Marta, bʼa kʼotel yamigaʼik. ¿Ayma jun lekila wamigo puesto ay oj skoltaya, jach mi weʼn oja kʼanyi? Ta jachuk, wani xa naʼa ke oj bʼobʼa jipa kʼujol bʼa oj skoltaya «ja yajni wan ekʼel wokoli» (Prov. 17:17). Ta wa xnochotik ja Jesús ojni kʼotkotik ja tikʼe amigoʼal jaw. La kumxukotik ja bʼa loʼil sok la kiltik ja jas ekʼi.

12. ¿Jasa kʼapjiyi ja Marta yuja Jesús, sok jas yuj oj bʼobʼ sjip skʼujol bʼa oj ya kʼotuk? (Juan 11:23-26).

¹² (Kʼuman ja Juan 11:23-26). Yajni ja Marta yabʼ ke mojanxa ay ja Jesús ja bʼa Betania, wegoxta waj staʼe. Yala yabʼ: «Kajwal, tiʼukxta ajyan ili, mini oj cham ajyi ja kermano» (Juan 11:21). Ama ja Jesús oj bʼobʼ stojbʼes ajyi ja Lázaro, pe ayxani jas spensaraʼunej oj skʼuluk bʼa masto cham yiljel. Ja Jesús skʼapayi ja Marta: «Ojni kʼeʼuk jawa wermano». Cha ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoj ja bʼa jas skʼapayi bʼa yala yabʼ: «Keʼnon ja sakʼwelal sok ja sakʼanili».  Ja yuj ja Dyos yaʼunejniyi ja ipal ja Jesús bʼa yajel kumxukyi ja sakʼanil ja matik chameli. Man ja bʼa tyempo jaw, ja Jesús yaʼunejxani sakʼwuk jun yal akʼix tʼusan tsaʼan yajni chami sok jun kerem bʼa lajansok jani mismo kʼakʼu chami (Luc. 7:11-15; 8:49-55). Pe ¿ayma maʼ oj bʼobʼ ya sakʼwuk june bʼa chanexa kʼakʼu chamel sok kʼeta jomuk?

13. Jastalni wa xyala ja Juan 11:32-35, ¿jastal yabʼ ja Jesús yajni yila ja María sok ja tuk wane okʼel? (Cha kʼela ja dibujo).

¹³ (Kʼuman ja Juan 11:32-35). La jpensaraʼuktik ja jas wan ekʼel. Ja María, ja pilan yermana ja Lázaro, wa xmojxisok ja Jesús sok yala yabʼ junxta ja jas yala ja Marta: «Kajwal, tiʼukxta ajyan ili, mini oj cham ajyi ja kermano». Ja yeʼn sok ja tuki jelni triste aye. Yajni ja Jesús yila sok yabʼ wane okʼel, jelni tristeʼaxi. Yuja snaʼa syajulal ja yamigoʼik ochni okʼuk. Wani xyabʼ stojol ja syajal wa x-abʼxi yajni june ay maʼ wa xchamyuj sok wa skʼana oj xchʼaysnajel ja syajal wa x-ijijanyi.

14. ¿Jas wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja jastal yabʼ ja Jesús yajni okʼ ja María?

¹⁴ Ja jastal yabʼ ja Jesús yajni okʼ ja María wa sjeʼakitik ke ja Jyoba jun Dyos bʼa wa snaʼa jyajulaltik. ¿Jas yuj jach wa xbʼobʼ kaltik? Pes jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jesús wani sjeʼa tsʼikan lek ja jastal wa spensaran sok ja jastal wa xyabʼ ja sTati (Juan 12:45). Anto, yajni wa xkʼumantik ja okʼ ja Jesús ja yila ja syajal yiʼoje ja yamigoʼik, wani xnaʼatik ke ja Jyoba cha jelni xnikji skʼujol yajni wa xyila wala okʼtik yuja syajal wa xkabʼtik (Sal. 56:8). Snajel ja it, ¿anke wani xkʼanatik mojxelsok mas ja kala Dyostik jel xyajtani?

15. Jastalni wa xyala ja Juan 11:41-44, ¿jasa ekʼ ja bʼa skʼejnal ja Lázaro? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁵ (Kʼuman ja Juan 11:41-44). Ja Jesús kʼot ja bʼa skʼejnal ja Lázaro sok skʼana ayawe eluk ja toni. Pe ja Marta yala yabʼ ke sen ayxani yikʼil. Ja Jesús sjakʼayi: «¿Mi maʼ kalawabʼ ta akʼuʼan ojni bʼobʼa wil ja sniwanil ja yip ja Dyosi?» (Juan 11:39, 40). Anto, ja Jesús sjacha ja sat bʼa satkʼinal sok yayi jun orasyon bʼa stiʼ sat ja  tuk. Wani skʼana ja oj yayi stoyjel ja Jyoba yuja jas ojxta ekʼuk. Tixa awani tsatsa: «Lázaro, elanjani». Sok ja Lázaro eljan ja bʼa kʼeʼen. Ja Jesús wantoni chʼak skʼuluk jun jasunuk ke bʼa jujuntik lajansok mi oj bʼobʼuk (kʼela ja nota bʼa estudio bʼa Juan 11:17).

16. ¿Jastal wa skoltayotik ja loʼil bʼa kapitulo 11 bʼa Juan bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja smajlajel bʼa sakʼwelal?

¹⁶ Ja loʼil bʼa kapitulo 11 bʼa Juan wani skoltayotik oj jipjkʼujoltik mas ja smajlajel ja bʼa sakʼwelal. La juljkʼujoltik ja Jesús skʼapayi ja Marta: «Ojni kʼeʼuk jawa wermano» (Juan 11:23). Junxta jastal ja sTat, ja Jesús wa skʼana sok ojni ya kʼotuk ja kʼapjelal jaw. Ja jastal okʼi sjeʼa ke wa skʼana sok spetsanil skʼujol oj xchʼaysnajel ja chamelal sok ja tristeʼil wa xya ajyuki. Yajni ya sakʼwuk ja Lázaro cha sjeʼa ke ayiʼoj ja ipal bʼa oj ya kumxukyi ja sakʼanil ja matik chameli. Cha la jpensaraʼuktik ja jas ya julyi skʼujol ja Marta: «¿Mi maʼ kalawabʼ ta akʼuʼan ojni bʼobʼa wil ja sniwanil ja yip ja Dyosi?» (Juan 11:40). Ayni kiʼojtik lekil rason bʼa skʼuʼajel ke ja Dyos oj ya kʼotuk ja kʼapjelal bʼa sakʼwelal sbʼaja matik chameli. Pe ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja smajlajel jaw mas meran oj kʼot bʼa keʼntik?

17. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik yajni wa xkʼumantik ja bʼa sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia?

¹⁷ La jkʼumuktik sok la jpensaraʼuktik ja sakʼwelal ajyi bʼa tyempo najate. Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik waxake loʼil bʼa kristyanoʼik ke sakʼwiye. c ¿Oj maʼ bʼobʼ katik ajyuk ja jkʼelsatik bʼa skʼulajel estudiar lek kada jujune ja bʼa loʼil it? Yajni wantik skʼulajel, la ka tʼabʼan jkʼujoltik ke wani stajel tiʼal bʼa matik meran ajyiye sakʼan: winike, ixuke sok yal untik. La kiltik ja jas wa xnebʼatik sok la jpensaraʼuktik jastal bʼa kada sjejel  wa sjeʼa ke ja Dyos wa skʼana sok ojni bʼobʼ ya kumxukyi ja sakʼanil ja matik chameli. Cha la jpensaraʼuktik ja bʼa sakʼwelal mas chaʼanyabʼal, ja bʼa Jesús. Jitsani maʼ yilawe ja sakʼwita ja Jesús tsaʼan yajni chami sok ja sakʼwelal it jun jasunuk bʼa wa xya ajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼojtik (1 Cor. 15:3-6, 20-22).

18. ¿Jastal oj katik el slekilal ja tsʼebʼojik wa staʼa tiʼal ja bʼa sakʼwelal? (Cha kʼela ja nota).

¹⁸ La katik el slekilal ‹ja tsʼebʼojik bʼa Dyos› ke wa staʼa tiʼal ja bʼa sakʼwelal (Efes. 5:19). d Ja tsʼebʼojik it wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa smajlajel it sok wani xya kʼot mas meran bʼa keʼntik. Ja yuj jelni lek la jmaklaytik, la jtsʼebʼantaytik sok la jtatik tiʼal ja jas wa sjeʼakitik ja letraʼik yiʼoj ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya. La katikan bʼa jpensartik ja tsʼebʼojik sok ja yaljelik yiʼoj. Anto, yajni x-ekʼ jbʼajtik jun prueba bʼa xiwela sbʼaj oj ya ajyuk ja jsakʼaniltik ma oj chʼaykujtik june maʼ jel xkʼanatik, ja yip ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj juljkʼujoltik ja tsʼebʼojik it. Ja it ojni ya kulan jkʼujoltik sok oj stsatsankʼujolukotik.

19. ¿Jastal oj katik ekʼ bʼa jpensartik yajni wa xpensarantik ja bʼa sakʼwelal? (Kʼela ja recuadro « ¿Jas oja jobʼyile?»).

¹⁹ La katik ekʼ bʼa jpensartik. Ja Jyoba xchapunejotik bʼa oj bʼobʼ jpensaraʼuktik ke tixa aytik ja bʼa yajkʼachil luʼum. Jun hermana yala: «Jelni xka ekʼ tyempo spensarajel ja bʼa yajkʼachil luʼum bʼa lajansok wa xkabʼ ja yikʼil ja yal nichimik ja bʼa Tsamal Lugar». La jpensaraʼuktik jastal maʼ oj kʼotuk yajni xnaʼatik sbʼaj ja tuk yaʼtijumik Jyoba bʼa tyempo ekʼta. ¿Machun bʼa yenle jel xa kʼana oja naʼ sbʼaj? ¿Jas oja jobʼyile? Cha la jpensaraʼuktik jastal maʼ ja yajni xkila jbʼajtiksok ja matik chamel bʼa jel xkʼanatik. Pensaran ja jas bʼajtan oja walyabʼye, ja tsats lek oj waja tel-e sok ja janekʼto gustoʼil oja wabʼ ja oj cha wil-e yajkʼachil ekʼele.

20. ¿Jasa tʼilan mi oj katikan skʼulajel?

²⁰ Jel xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja kʼapjelal bʼa sakʼwelal. Wani xkʼuʼantik lek oj ya kʼotuk yujni wa skʼana sok oj bʼobʼ skʼuluk. Lajansok wa xyala kabʼtik bʼa kada jujune: «Ja matik jelxa kʼana ojni kʼeʼukejan». Mokni katikan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa kʼapjelal bʼa sakʼwelal. Ta jach jkʼulantik, ojni mojxukotiksok mas ja Jyoba, ja maʼ yaʼunejkitik ja tsamal smajlajel it.