1. ¿Jasa anebʼunej sbʼaja Kʼulumani?

TA JA WEʼN ti kʼiʼela bʼa jun pamilya bʼa taʼumantiʼe bʼa Jyoba, bʼobʼta anebʼa bʼa Jyoba man wa chʼinil. Anebʼa ke yeʼn ja Kʼulumani, bʼa ayiʼoj tsamalik smodo sok wa skʼana ke ja kristyanoʼiki oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum paxelxa jun kʼachinubʼ (Gén. 1:1; Hech. 17:24-27).

2. ¿Jas wa spensarane jujuntik kristyano sbʼaja matik ayiʼoje skʼuʼajel bʼa jun Kʼuluman?

² Pe jitsan kristyano mini skʼuʼane ta ay meran ja Dyos ma ta yeʼn skʼulan spetsanil ja jastiki. Wa skʼuʼane ke ja sakʼanili jachʼta lom jaki sok tsaʼan takal takal skʼulan sbʼaj evolucionar, ja ajyi jun sakʼanil bʼa mi jel chaʼanyabʼaliluk sok pax jun sakʼanil bʼa masto chapan. Jujuntik ja bʼa kristyanoʼik it ayiʼoje estudioʼik bʼa jel chapan. Bʼobʼta wa xyalawe ke ja ciencia sjeʼunej ke ja Biblia mi stojol ayuk, ke kechan wa skʼuʼane ke ay jun Kʼuluman ja matik mi snaʼa kʼinali, ja matik mi chapanuke sok ja matik mi jas snaʼa.

3. ¿Jas yuj jel tʼilan ke kada jujune oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji?

³ ¿Jastal oj bʼobʼ sjom-otik ja spensare jujuntik kristyano bʼa jel kisubʼale? ¿Oj maʼ ya jkʼultik dudar ta yeʼn ja Jyoba ja jKʼulumantik bʼa jel xyajtani? Bʼa sjakʼjel ja it jelni tʼilan oj jnatik jas yuj wa xkʼuʼantiki. ¿Ja maʼ yuja jach aljikabʼtik ke oj jkʼuʼuktiki? Ma ¿yuj keʼntik mismo jpilunejtik tyempo bʼa spaklajel ja prebaʼiki? (1 Cor. 3:12-15). Chikan janekʼxa jabʼil wantik yaʼteltajel ja Jyoba, jelni tʼilan ke jpetsaniltik oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Ta jkʼulantik, mini oj katikan bʼa  oj sloʼlayotik ja «sbiboʼil ja kristyano sok pensarik bʼa mi meranuk sok bʼa mey stojolil» bʼa wa sjeʼawe ke ja jas wa xyala ja Biblia mini meranuk (Col. 2:8, TNM; Heb. 11:6). Bʼa oj skoltayotik, ja bʼa artikulo it oj kiltik jas yuj jitsan kristyano mey yiʼoje skʼuʼajel bʼa jun Kʼuluman, jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba, ja jKʼulumantiki, sok jastal oj katik ajyuk tsats ja skʼuʼajeli.

4. Jastalni wa xyala ja Hebreos 11:1, ¿jastal kʼotel ja meran skʼuʼajeli?

⁴ Jujuntik kristyano wa spensaraʼane ke ajyelkujtik skʼuʼajel wani stojolan skʼuʼajel bʼa jun jasunuk ama mey preba. Pe jastalni wa xyala ja Biblia, ja jaw mini skʼuʼajeluk (kʼuman ja Hebreos 11:1 *). Ja Biblia wa xcholo ke ayni meran prebaʼik bʼa skʼuʼajel ke ay meran ja jastik mi x-ilxi, jastal ja Jyoba, ja Jesús sok ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa satkʼinali (Heb. 11:3). June maʼ wa spaklay ja sakʼanili sok och Taʼumantiʼ wa xyala: «Ja skʼuʼajel kiʼojtikoni mini lomuk sok mi yuj mi skisa ja jastik kʼotel snaʼ ja ciencia».

5. ¿Jas yuj jitsan kristyano mi skʼuʼan ta yeʼn skʼulan ja Dyos ja jastik sakʼani?

⁵ Anto, ta ay kiʼojtik meran prebaʼik bʼa ay jun Kʼuluman, ¿jas yuj jitsan kristyano mi skʼuʼane ta yeʼn skʼulan ja Dyos ja jastik sakʼani? Pes yujni mini tʼun spaklunejuke ja prebaʼiki. Ja Robert, bʼa junxa taʼumantiʼ bʼa Jyoba, wa xyala: «Yuja bʼa eskuela mini tʼun xtax tiʼal sbʼaja kʼulbʼeniki, kʼotni jkʼuʼuk mi meranuk. Titoni kʼot jkʼuʼuk yajni ayxa kiʼoj 22 jabʼil yajni jtaʼa loʼil ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, sok sjeʼaweki ja bʼa Biblia prebaʼik  bʼa ayni sbʼej sok smeranil sbʼaja kʼulbʼeni». * (Kʼela ja rekuagro « Jun rason jel tʼilan sbʼaja nantataliki»).

6. ¿Jas yuj mi skʼuʼane ta ay jun Kʼuluman jujuntik kristyano?

⁶ Jujuntik kristyano mi skʼuʼane ta ay jun Kʼuluman yujni wa xyalawe kechan wa skʼuʼane ja jas wa xyilawe. Pe ja smeranili wani skʼuʼane bʼa jastik mi xbʼobʼ yile. Jun sjejel, wani skʼuʼane sbʼaja ikʼi yujni ayiʼoje prebaʼik bʼa meran. Ja tikʼe skʼuʼajel wa xyala ja Biblia cha ayni meran prebaʼik «bʼa ayni meran jastik junuk bʼa mi x-ilxi» (Heb. 11:1, TNM). Bʼa spaklajel ja prebaʼik jaw, wani skʼana spiljel tyempo sok skʼujolajel, sok jitsan kristyano mi puesto ayuke skʼulajel ja it. Ja yuj wani xkʼot skʼuʼuke bʼa mini ayuk ja Dyosi.

7. ¿Jastal wa xnaʼatik ke mi yibʼanaluk ja matik ayiʼoje chapjelal mi skʼuʼane bʼa yeʼnani ja Dyos skʼulan ja sutsatkʼinali?

 ⁷ Yajni wa xpaklaxi ja prebaʼiki, jujuntik científico wa skʼuʼane yeʼnani skʼulan ja sutsatkʼinal ja Dyosi. * Jastalni ja Robert, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 5, bʼobʼta jujuntik kechan skʼuʼuneje mey jun Kʼuluman yujni mi xtax tiʼal sbʼaja Kʼuluman ja bʼa universidadiki. Pe jitsan científicoʼik kʼotele snaʼ sbʼaj ja Jyoba sok syajtajel. Jastalni skʼulane ja yeʼnleʼi, jelni tʼilan ke jpetsaniltik oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Dyosi, chikan jas chapjelal kiʼojtik. Mini maʼ oj bʼobʼ skʼul yuj keʼntik.

8, 9. a) ¿Jas sjobʼjel oj jpaklaytik ja wego? b) ¿Jasa oj skoltayotik spaklajel ja kʼulbʼeniki?

⁸ ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Kʼulumani? La kiltik chane modo.

⁹ La jpaklaytik ja kʼulbʼeni. Ta wa xkʼelatik lek ja chanteʼik, ja kʼulik sok ja kʼanalik, ojni katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja kʼulumani (Sal. 19:1; Is. 40:26). Yajni mas wa xpaklaytik ja jastik jaw, mastoni oj jkʼuʼuktik ke ja Jyoba yeʼnani ja Kʼulumani. Ja bʼa juʼuntiki, tikʼanxta wa xjak artikuloʼik bʼa wa xcholo jujuntik jastik jel chaʼanyabʼal sbʼaja kʼulbʼeni. Ama wokolni tʼusan xkabʼtik yabʼjel stojol, la jkʼujoluktik bʼa skʼumajel sok la jnebʼtik ja janekʼ wa xbʼobʼi. Sok mok chʼay jkʼujoltik ke ja bʼa jsitiotik bʼa Internet jw.org, ojni bʼobʼ jkʼeltik yajkʼachil ekʼele ja tsamal bideoʼik sbʼaja kʼulbʼeni ja it kilatik ja bʼa tsaʼanxta asambleaʼik bʼa oxe kʼakʼu.

10. Aʼa jun sjejel bʼa wa sjeʼa ayni jun Kʼuluman (Romanos 1:20).

¹⁰ Yajni wa xpaklaytik sbʼaja kʼulbʼeni, la kiltik jasa wa sjeʼakitik sbʼaja jKʼulumantiki (kʼuman ja Romanos 1:20). Jun sjejel, ja Kʼaʼuji mi kechan wa x-ijlabʼani sok wa xyaʼa ja skʼixnal wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼanil ja bʼa Luʼumi, cha wani sjipa jun yajlubʼil sbʼiʼil ultravioleta, bʼa wani xjomwani. ¿Jastal talnubʼalotik sbʼaja it ja kristyanoʼiki? Ja Luʼumi postsubʼalyuj jun lame gas sbʼiʼil ozono, ja it kʼotel jastal jun lechan takʼin bʼa wa smaka ja yajlubʼil jaw bʼa wa xyajbʼesni. Yajni wa xjitsanbʼi ja ijlabʼ sbʼiʼil ultravioleta, ja ozono cha wani xjitsanbʼi. ¿Mi maʼ sbʼejuk ke bʼa yibʼanal ja jastik it oj jkʼuʼuktik ayni jun Kʼuluman bʼa jel bibo sok jel xyajtani?

11. ¿Bʼa oj bʼobʼ jpaklaytik sbʼaja kʼulbʼeni bʼa oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik? (Kʼela ja rekuagro « Yamkʼabʼalik bʼa wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki»).

¹¹ Ta jpaklaytik mas ja bʼa Índice de las publicaciones Watch Tower sok ja bʼa jw.org, ojni jtatik jitsan datoʼik sbʼaja kʼulbʼeni ke oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Bʼobʼta oj kʼe jpaklaytik ja artikuloʼik sok ja bideoʼik ja bʼa xetʼan «¿ay maʼ stojbʼes ma miyuk?», yal komik sok wa xcholo jujuntik jastik jel cham yabʼjel sbʼaja chanteʼik sok ja kʼulik. Cha ayni yiʼoj sjejelik jastal ja científicoʼik sleʼuneje modo snochjel ja jas wa xyilawe ja bʼa kʼulbʼeni.

12. ¿Jasa jel tʼilan oj kiltik ja yajni xpaklaytik ja Biblia?

¹² La jpaklaytik ja Biblia. Ja maʼ wa spaklay ja sakʼanili ja it jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 4 ja ajyi mini skʼuʼan bʼa jun Kʼuluman, pe ekʼ ja tyempo tukbʼini ja spensari. Wa xyala: «Ja skʼuʼajel kiʼoji mini jaʼukta yuja spaklajel kaʼunejyi bʼa ciencia. Cha tini chʼikan ja jastal jpaklunej lek ja Biblia». Bʼobʼta ja keʼntiki  wanxa xnaʼatik lek ja jas wa sjeʼa ja Biblia. Ama jachuk, jelni tʼilan mok katikan spaklajel bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Kʼulumani (Jos. 1:8; Sal. 119:97). La kiltik jastal stojolil lek wa xchiktes ja jastik ekʼeli, ja jastik yalunej ojto ekʼuki sok ja jastal wa syaka sbʼaj ja bʼa yojoli. Ja it oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa skʼulanotik jun Kʼuluman jel bibo sok jel xyajtani, sok yeʼnani spensar ja Biblia (2 Tim. 3:14; 2 Ped. 1:21). *

13. Ala jun sjejel bʼa wa sjeʼa ja sbiboʼil ja Yabʼal ja Dyosi.

¹³ Yajni wa xpaklaytik ja yabʼal ja Dyos, la kiltik janekʼto wa xbʼobʼ skoltayotik ja srasoniki. Jun sjejel, ja Biblia jitsanxa tyempo yalunej ke syajtajel ja takʼini wani sjomowotik sok ‹wa xyaʼa jitsan wokol› (1 Tim. 6:9, 10; Prov. 28:20; Mat. 6:24). ¿Wanto maʼ xmakuni ja rason it? Wantoniʼa. La kiltik ja jas wa xyala ja libro La epidemia del narcisismo: «Ja matik jel xwaj skʼujole slejel takʼini mini yuj gusto ayuke sok masto jel chamkʼujol aye. Cha jachni ja kristyano bʼa kechan wa skʼana oj ajyukyuj mas takʼin mastoni jel malo wa x-ajyi ja bʼa spensari; cha wa xyalawe mastoni jel xkoye chamel». Tini wa x-ilxi jaman lek ke jas wa xyala ja Biblia bʼa mi oj jyajtaytik ja takʼini jelni xmakuni. ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik tuk rasonik bʼa Biblia bʼa skoltunejotik? Yajni mas chaʼanyabʼal wa xkilatik ja rasonik bʼa Biblia, masni oj jipjkʼujoltik ja bʼa biboʼil mi xchʼaki ja it skʼapunejkitik ja kala Kʼulumantiki (Sant. 1:5). Jaxa it oj skoltayotik bʼa mas gusto oj ajyukotik (Is. 48:17, 18).

14. ¿Jasa oj jnebʼtik sbʼaja Jyoba yajni xpaklaytik ja Biblia?

¹⁴ La jpaklaytik yuja rason it: snajel sbʼaj mas ja Jyoba (Juan 17:3). Yajni wantik spaklajel ja Biblia, ojni kʼot jnatik ja smodoʼik ja Jyoba, ja junxta modoʼalik wa xchiktes ja skʼulbʼeniki. Snajel sbʼaj lek ojni skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba sakʼani ay meran (Éx. 34:6, 7; Sal. 145:8, 9). Yajni wanotik snajel sbʼaj mas ja Jyoba, mastoni oj jkʼuʼuktik bʼa yeʼna, mastoni oj jyajtaytik sok oj kʼotkotik lekil yamigoʼik.

15. ¿Jasa oj skoltayotik loʼilanel soka tuk kristyano sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Dyos?

¹⁵ La kaltikyabʼ tuk kristyano ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Dyos. Ja it oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Pe ¿jasa oj jkʼuluktik lekbʼi ja maʼ xcholotikyabʼi xyakitik jun sjobʼjel ta sakʼan ay meran ja Dyosi pe mi xnaʼa jas oj kaltik? La jletik ja bʼa juʼuntik jun sjakʼjel ti elel bʼa Biblia sok tsaʼan la jetikyi ja kristyano (1 Ped. 3:15). Cha ojni bʼobʼ jkʼantikyi jun hermano bʼa ayxa yiʼoj mas snajel bʼa oj skoltayotik. Ama ja kristyano skisa ma miyuk ja jas wa xyala ja Biblia, jelni oj skoltayotik spaklajel sbʼaja jaw, pes ojni tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Jaxa it ojni skoltayotik bʼa mi oj sjomotik ja jastik mi meranuk wa xyalawe ja matik wa skʼuʼane jel biboʼe sok chapane bʼa mini skʼuʼane bʼa ay jun Kʼuluman.

16. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta mi xkatik tsatsbʼuk sok mi xtalnaytik ja skʼuʼajel kiʼojtiki?

¹⁶ Chikan janekʼxa jabʼil wantik yaʼteltajel ja Jyoba, tʼilani mok katikan yajel tsatsbʼuk sok stalnajel ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa yeʼn. ¿Jas yuj? Yujni ta mi xkʼulantik, ojni yopijuk. La jul jkʼujoltik ke ja skʼuʼajeli jani yuja wa xnaʼatik sbʼaj ja jastik junuk mi xkilatiki. Jaxa jas mi xkilatiki pasil wa xchʼay jkʼujoltik. Ja yuj ja Pablo ya sbʼiʼiluk ja mi ajyelkujtik skʼuʼajel ‹ja tan mulal jaw bʼa kechan wa smochowotik teʼ› (Heb. 12:1). Anto, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel ajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼojtiki? (2 Tes. 1:3).

17. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj katik ajyuk tsats ja skʼuʼajeli?

 ¹⁷ Bʼajtan, la jkʼantikyi tikʼan ja Jyoba ke ayakitik ja yipi. ¿Jas yuj? Yujni ja skʼuʼajeli juni modoʼal bʼa wa x-ajyikujtik soka skoltanel ja yipi (Gál. 5:22, 23). Lek mi jaʼuk yuja skoltaneli, mini oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk sok stalnajel ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Kʼulumani. Mok katikan skʼanjelyi ja yip ja Jyoba, jaxa yeʼn ojni yakitik (Luc. 11:13). Ojni bʼobʼ kaltikyabʼ: «Akitikon mas skʼuʼajel» (Luc. 17:5).

18. Jastalni wa xyala ja Salmo 1:2, 3, ¿jas niwan cholal kiʼojtik?

¹⁸ Chomajkil, la jpaklaytik tikʼan ja Yabʼal ja Dyosi (kʼuman ja Salmo 1:2, 3). Yajni tsʼijbʼaxi ja salmo jaw, jelni tʼusan ja israʼelenyoʼik bʼa tsʼikan yiʼoje ja kopya bʼa sLey ja Dyosi. Pe ja reyik soka sacerdoteʼik wani xbʼobʼ ajyukyujile kopya. Sok kada juke jabʼil, «ja winike, ja ixuke, ja yal untik sok ja matik sbʼaje bʼa tuk país» ja bʼa Israel tʼilani oj stsom sbʼaje bʼa smaklajel skʼumajel ja sLey ja Dyosi (Deut. 31:10-12). Ja bʼa styempo ja Jesús, kechan tʼusan kristyano ayiʼoje ja royoʼik bʼa yabʼal ja Dyosi sok tʼusan mi spetsaniluk ja it ti wa x-ajyi bʼa sinagogaʼik. Pe ja wego, tʼusan mi jpetsaniluktik ay kiʼojtik ja Biblia jach tsʼikan ma jun parte. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik ke wa xkilatik chaʼanyabʼal ja cholal it?

19. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj katik ajyuk tsats ja skʼuʼajel kiʼojtik?

¹⁹ Wani xbʼobʼ jetik chaʼanyabʼal wa xkilatik ja cholal kiʼojtik bʼa ajyelkujtik ja Yabʼal ja Dyosi ta wa xkʼumantik kada kʼakʼu. Mokni katikan ke ja spaklajel jtuchʼiltik kechan oj jkʼuluktik ja yajni ay kiʼojtik tyempo. Ta jpilatik jun yoraʼil bʼa spaklajel, ojni katik ajyuk tsats ja skʼuʼajeli.

20. ¿Jasa tʼilan puesto oj ajyukotik skʼulajel?

²⁰ Ja stukil «ja matik jel biboʼe sok chapane» ja bʼa luʼumkʼinal it, ja keʼntiki ay kiʼojtik jun skʼuʼajel tsʼunan ay lek ja bʼa Yabʼal ja Dyos (Mat. 11:25, 26). Stsʼakatal yuja spaklajel ja juʼun jaw jakel bʼa Dyosi, wa xnaʼatik jas yuj wanxta jomel el ja luʼumkʼinal it sok ja jas oj skʼuluk ja Jyoba. Ja yuj puesto la ajyukotik bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok skoltajel ja janekʼ kristyano wa xbʼobʼkujtiki bʼa oj ajyukyujile skʼuʼajel sbʼaja jKʼulumantiki (1 Tim. 2:3, 4). Sok gustoxta la jmajlaytik bʼa oj kʼotuk ja skʼakʼujil ke spetsanil ja matik teye bʼa Luʼumi oj stoye ja Jyoba sok oj yale ja yaljelik bʼa Apocalipsis 4:11: «Cajualticon Dios, sbej ni huala toyjia. [...] Huena ni acʼulan spetzanil ja jas ayi».