1. ¿Jas yuj ja Jesús skʼanayi ja Jyoba ke a-stalnay ja snebʼumaniki?

 JA AKWAL bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús skʼanayi ja sTat bʼa satkʼinal jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: bʼa atalnajuk ja snebʼumaniki (Juan 17:15, 20). Meran, ja Jyoba tolabida stalnunej ja snebʼumaniki. Pe ja Jesús wani snaʼa lek ke ja Satanás ojni ya ekʼyi tsatsal wokolik ja snebʼumanik bʼa mini ekʼeluk sbʼaje sok ja yuj wani xmakuniyujile ja skoltanel ja Jyoba.

2. Jastalni wa xyala ja Salmo 33:18-20, ¿jas yuj mi oj xiwkotik yuja wokoliki?

² Ja sluʼumkʼinal ja Satanás jelni stʼena ja meran snochumanik Kristo. Ja wokolik ojni bʼobʼ sjapkitik ja kiptik sok oj ya och preba ja jastal toj aytiki. Pe jastalni oj kiltik ja bʼa artikulo it, mini ay kiʼojtik rason bʼa oj xiwkotik. Ja Jyoba altanto ay bʼa keʼntik, wa xkʼan kaltik, wani xyila spetsanil ja jas wa x-ekʼ jbʼajtik sok tolabida puesto ay bʼa oj skoltayotik. La jpaklaytik chabʼ loʼil bʼa Biblia bʼa wa sjeʼakitik ke «ja sat ja Jyoba ti yaʼunej sbʼaja matik wa xiwyuji» (kʼuman ja Salmo 33:18-20).

3. ¿Bʼa jas ekʼele oj bʼobʼ kabʼtik jtuchʼil aytik?

³ Anima teytik bʼa jun niwan pamilya wa xyaʼteltaye Dyos, bʼobʼta ay ekʼele oj kabʼtik jtuchʼil aytik. Jun sjejel, bʼobʼta ja keremtik akʼixuk oj yabʼye stuchʼil aye yajni tʼilan oj xchol-e ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa stiʼ sat ja smoje eskuela ma oj stukbʼes sbʼaje bʼa kongregasyon. Jujuntik bʼa keʼntik oj kabʼtik triste aytik ma wantik skʼulajel lucharsok pensarik mi stojoluk,  sok oj jpensaraʼuktik mey kiʼojtik maʼ oj skoltayotik. Bʼobʼta mi xkʼana maʼ oj kaltikyabʼ ja jastal aytik yujni wa xpensarantik mi oj yabʼyotike stojol. Sok oj kʼotuk ja sjutsʼinil bʼa oj jpensaraʼuktik mixa maʼ wa skisawotik. Ja jastal jtuchʼil ay xkabʼtik bʼobʼta oj ya kabʼtik mixa ay kiptik ma kechan oj yakitik chamkʼujol. Pe ja Jyoba mini skʼana jach oj kabʼtik. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki?

4. ¿Jas yuj ja aluman Elías yala «Kechanxtani keʼn wala kanyon»?

⁴ La kiltik ja sjejel ja bʼa aluman Elías. Ja winik it bʼa toj ajyi tʼilani spaka ajnel yuja sakʼanili mas ja 40 kʼakʼuji, yujni ja Jezabel yalunej oj smile (1 Rey. 19:1-9). Tini ajyi bʼa jun kʼeʼen, bʼa yalayabʼ ja Jyoba: «Kechanxtani keʼn wala kanyon» (1 Rey. 19:10). Wani spensaraʼan ke kechanxta yeʼn ja aluman wa xkan sakʼan ja bʼa paisi, pe mini jachukuk. Ja Abdías bʼobʼni ya el libre 100 alumanik ja bʼa skʼabʼ ja Jezabel (1 Rey. 18:7, 13). Anto, ¿jas yuj jel stuchʼil ay xyabʼ ja Elías? Bʼobʼta wa spensaraʼan chʼaktani miljuk ja alumanik skoltay ja Abdías. Wa xyabʼ stuchʼil ay yujni mi maʼ och bʼa sparte ja Jyoba tsaʼan yajni ja jas ekʼ soka alumanik bʼa Baal ja bʼa wits Carmelo. Pilan bʼobʼta wa spensaran ke mini maʼ wa snaʼa ja janekʼto xiwela sbʼaj wa xtax ja sakʼanili ma mini maʼ wa xcham skʼujol bʼa yeʼna. Ja Biblia mini wa xyala tsʼikan lek ja jas ekʼi, pe ja jas wa xnaʼatiki jani ke ja Jyoba wa xyabʼ stojol ja jastal wa xyabʼ stuchʼil ay ja Elías sok wani snaʼa lek ja jastal oj skoltayi.

5. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj ya skʼuʼuk ja Elías ke mi stuchʼil ayuk?

⁵ Ja Jyoba jelni jas skʼulan bʼa oj skoltay ja Elías. Jun sjejel, stsatsankʼujolan bʼa oj yal ja jastal wa xtaxi. Chabʼ ekʼele sjobʼoyi: «¿Jas wanuka ja il Elías?» (1 Rey. 19:9, 13). Ja bʼa chabʼ ekʼele jaw ja Jyoba smaklay lek ja Elías. Tsaʼan sjakʼa bʼa sjeʼayi tini ay tiw sok kʼotel jun Dyos bʼa jel ja yipi. Cha yala yabʼ ke ja bʼa Israel aytoni kristyanoʼik bʼa wa skoltaye ja yaʼteltajel ja Dyos (1 Rey. 19:11, 12, 18). Ja Elías jelni xlikiki yabʼ  yajni chʼak yalyabʼ ja Jyoba ja jastal ay xyabʼi. Chomajkil, ja Jyoba yayi jitsan aʼtelik: tʼilani oj stʼoj ja Hazael jastal rey bʼa Siria, ja Jehú jastal rey bʼa Israel sok ja Eliseo jastal aluman (1 Rey. 19:15, 16). Yajni yayi ja aʼtelik it, ja Jyoba skoltay bʼa ja oj waj skʼujol ja jastik lek sok cha yayi jun lekil smoj, ja Eliseo. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta wa xkabʼtik jtuchʼil aytik sok ta wa xkʼanatik ja skoltanel ja Jyoba?

6. ¿Jas oj bʼobʼ kaltikyabʼ ja Jyoba yajni wa xkabʼtik jtuchʼil aytik? (Salmo 62:8).

⁶ Ja Jyoba wa stsatsankʼujolanotik bʼa oj kaltikyabʼ bʼa orasyon. Wa xyila jastal wala taxtik sok wa xya jkʼuʼuktik ke ojni bʼobʼ katikyi orasyon chikan jas ora sok ja yeʼn oj smaklayotik (1 Tes. 5:17). Bʼa yeʼna juni gustoʼil smaklajel ja yaʼtijumiki (Prov. 15:8). ¿Jasa oj bʼobʼ kaltikyabʼ ja Jyoba yajni wa xkabʼtik jtuchʼil aytik? Ojni bʼobʼ jkʼuluktik jastal ja Elías (kʼuman ja Salmo 62:8). La jcholtikyabʼ ja jas wa xcham jkʼujoltik sok ja jastal wa xkabʼ aytiki. La jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa oj kiltik ja jas oj jkʼuluktiki. Jun sjejel, ta junto kerema ma akʼixa, ¿jas oja kʼuluk yajni waxa wabʼ atuchʼil aya sok wala xiw loʼilanel sbʼaja Jyoba ja bʼa eskuela? Ojni bʼobʼa kʼanyi awip bʼa mok xiwan sok biboʼil bʼa oja chol ja skʼuʼajela wiʼoj bʼa jun modo waxa jeʼa kiswanel (Luc. 21:14, 15). ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk ta wana skʼulajel lucharsok pensarik bʼa mi stojoluk? Kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa oj loʼilanansok jun snochuman Kristo takʼan, sok a-skoltay bʼa oj yabʼ stojol ja jastal aya xa wabʼi. Ojni bʼobʼ kuchkujtik ja jastal wa xkabʼtik jtuchʼil aytik ta wa xchʼak kaltikyabʼ ja Jyoba, la jletik modo yiljel jastal wa sjakʼa ja korasyontik sok la jkistik ja skoltanel ja tuk.

7. ¿Jas waxa nebʼa ja sjejel bʼa Mauricio?

⁷ Ja Jyoba wani xyakitik aʼtelik jel tʼilan. Ja yeʼn wani xyila chaʼanyabʼalil ja janekʼ wa xkʼulantik bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjel (Sal. 110:3). Ajyel latsan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba wani skoltayotik bʼa oj jkʼultik luchar soka jastal wa xkabʼtik jtuchʼil aytik. ¿Jas yuj? La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun kerem sbʼiʼil Mauricio. * Tʼusan tsaʼan yajni yiʼajta jaʼ ja Mauricio, june ja bʼa lekil yamigoʼik takal takal spila sbʼaj bʼa Jyoba. Ja yeʼn wa xcholo: «Yiljel jastal ja kamigo takal takal spila sbʼaj ja bʼa smeranil yani jkʼul dudar, sok wani xjobʼo jbʼaj ta ojni bʼobʼ ka kʼotuk ja jasa jkʼapuneji sok ti oj ajyukon ja bʼa spamilya ja Jyoba. Wani xkabʼ jtuchʼil ayon sok wani xpensaran ke mini june maʼ oj bʼobʼ yabʼyon stojol». ¿Jasa koltaji bʼa mi oj el sgana? Ja yeʼn wa xyala: «Elel tikʼan ja bʼa xcholjeli skoltayon bʼa mi jel oj pensaraʼuk bʼa keʼna sok bʼa mi jel oj waj kʼujol ja pensarik bʼa mi  stojoluk. Yajni wala elyon xcholjelsok tuk hermanoʼik, masni gusto wala ajyiyon sok mixani wa xkabʼ jtuchʼil ayon». Jachni wa x-ekʼ yajni mi xbʼobʼ elkotik xcholjel soka hermanoʼiki. Yajel ekʼ tyemposoke ja bʼa xcholjel jach bʼa karta ma bʼa telepono cha wani xyaʼa kiptik. ¿Jasa mas koltaji ja Mauricio? Ja yeʼn wa xjul skʼujol ja jasa skʼulani: «Kʼeni aʼtijukon mas ja bʼa kongregasyon. Jkʼujolan bʼa oj chap jbʼaj mas sok bʼa yajel ekʼ lek ja jcholi. Stsʼakatal yuja jaw bʼobʼni kabʼ ja syajtanel ja Jyoba sok ja bʼa hermanoʼiki».

8. ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik yajni wa xtʼaspuntik tsatsal pruebaʼik?

⁸ Jpetsaniltik wani xnaʼatik ke ojni jtʼaspuktik wokolik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu (2 Tim. 3:1). Pe bʼobʼta juntani chʼaykʼujol oj jakuk ja tikʼe wokol jaw ma jas jutsʼinili. Bʼobʼta jani wokolsok takʼin, oj aljukabʼtik ay kiʼojtik jun chamel bʼa mi wa xmajlaytik ma ja yajni wa xcham jun jpamilyatik. Ja bʼa jutsʼin jaw bʼobʼta jelni chamkʼujol oj ajyukotik sok mi oj jnatik jas oj kʼuluktik, mastoni ta ja wokol jujune wa xjaki ma wa stsomo sbʼaj. Pe la ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba altanto ay jmoktik, soka skoltaneli wani xbʼobʼ kuchkujtik ja wokolik wa xtʼaspuntiki.

9. ¿Jastik wokolik stʼaspun ja Job?

⁹ La kiltik jastal ja Jyoba skoltay ja Job. Bʼa tʼusanta tyempo, ja winik toj it ekʼ sbʼaj jitsan pruebaʼik jel xiwela sbʼaj. Bʼa kechanta jun kʼakʼu, yabʼ ke chʼak chʼayuk ja swakaxik, ja yaʼtijumik, pe ja mas tuki chʼak chamuk ja yuntikil (Job 1:13-19). Tʼusan tsaʼan, yajni tito ay ja bʼa tsatsal wokol it, cha jul sbʼaj jun chamel jel yaj bʼa jomji kani (Job 2:7). Ja jas ekʼ sbʼaj jelni tuk ja yuj kʼot yale: «Wa xkilkʼujolan ja jsakʼanili; mixa xkʼana oj ajyukon sakʼan» (Job 7:16).

10. ¿Jas skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltay ja Job bʼa oj kuchyuj ja tsatsal prebaʼik? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹⁰ Ja Jyoba altanto ay bʼa spetsanil ja jastik wan ekʼel sbʼaj ja Job. Yuja jel syajtayi, yayi spetsanil ja jas wa xmakuniyuj bʼa oj kuchyuj ja prebaʼik sok ajyel toj. Ja Jyoba yeʼn mismo loʼilani soka Job sok yala yabʼ ja bʼa niwan sbiboʼili sok ja bʼa jastal tsamalxta wa stalnay ja skʼulbʼeniki. Staʼa tiʼal jitsan chanteʼik bʼa jel chaʼanyabʼalil (Job 38:1, 2; 39:9, 13, 19, 27; 40:15; 41:1, 2). Ja Jyoba cha sjeka ja Elihú bʼa oj stsatsankʼujoluk sok oj ya kulan skʼujol ja Job. Ja kerem it ya julyi skʼujol ke ja Jyoba tolabida wa xya koʼyi slekilal ja matik wa xkuchyuj yaʼteltajel. Ja Jyoba wani xcha skʼana ke ja Elihú oj yayi jujuntik rasonik. Sok syajal skʼujol, ja Elihú skoltay ja Job bʼa oj yil ja jastik wan ekʼeli, sok ya julyi skʼujol ke ja kristyanoʼotik mi oj lajtik ja jastal kʼotel ja Jyoba, ja Kʼuluman bʼa sutsatkʼinal (Job 37:14). Ja Jyoba cha yayi jun aʼtel ja Job: yajelyi orasyon yuja oxwane yamigoʼik bʼa koʼele mulal (Job 42:8-10). Ja bʼa jtyempotik, ¿jastal wa skoltayotik ja Jyoba yajni wan ekʼel jbʼajtik tsatsal prebaʼik?

11. ¿Jastal wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja Biblia yajni wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik?

¹¹ Ja Jyoba mini wa xloʼilani jmoktik jastalni skʼulan soka Job. Pe wani xya makunuk ja Yabʼal, ja Biblia (Rom. 15:4). Wa xyaʼa kulan kʼujoltik yajelkitik jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumto. La kiltik jujuntik sjejelik bʼa Biblia bʼa wa yaʼa kulan kʼujoltik yajni ay kiʼojtik wokolik. Ja bʼa Yabʼali, ja Jyoba wa xyala kabʼtik ke chikan jas tsatsal prueba, mini «oj bʼobʼ spilotik ja  bʼa syajal skʼujol ja Dyos» (Rom. 8:38, 39). Cha wani skʼapakitik ke «tini ay mojan sok spetsanil ja matik wa xlejiyuji», wa xkʼan kaltik, wa smaklay ja yorasyone (Sal. 145:18). Ja Jyoba wa xcha yala kabʼtik, ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn, ojni skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja pruebaʼik sok oj ajyukotik gusto yajni wa xkuchkujtiki (1 Cor. 10:13; Sant. 1:2, 12). Ja Yabʼal ja Dyos wa xya juljkʼujoltik ke ja prebaʼik mini bʼa tolabidaʼuk yajni wa xkatik slaj soka sakʼanil bʼa tolabida wa skʼapakitik ja Jyoba (2 Cor. 4:16-18). Ja Jyoba wa xcha skʼapakitik ke ojni xchʼay el snajel ja yechalil ja jwokoltiki: ja Satanás sok spetsanil ja matik jach kʼotele jastal yeʼn (Sal. 37:10). ¿Anebʼunejxa maʼ tekstoʼik bʼa oj stsatsankʼujoluka ja bʼa prebaʼik jakumto?

12. ¿Jasa oj kʼuluktik bʼa oj katik el mas slekilal ja koltanel wa xyakitik ja Jyoba ja bʼa Yabʼali?

¹² Ja Jyoba wa smajlay oj kʼajyukotik skʼulajel estudiar ja Biblia sok oj jpensaraʼuktik ja jas wa xkʼumantiki. Ta wa xkatik makunuk ja jas wa xnebʼatik, ja skʼuʼajel kiʼojtik sok ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki ojni tsatsbʼuk. Ja jaw oj ya kiptik bʼa oj kuchkujtik. Sok ta wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa Yabʼali, ja Jyoba oj yakitik ja yipi. Ja ipal jaw, oj ya ajyukujtik «ja ipal bʼa masto ekʼxeli» bʼa oj kuchkujtik chikan jas preba (2 Cor. 4:7-10).

13. ¿Jastal wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja waʼelal bʼa Dyos wa xyakitik «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki»?

¹³ Soka skoltanel ja Jyoba, «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» wa xyakitik jitsan artikuloʼik, bideoʼik sok tsʼebʼojik bʼa wa skoltayotik bʼa oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel sok bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos (Mat. 24:45). Tʼilani oj katik el slekilal yibʼanal ja majtanalik it bʼa Dyos bʼa wani xyakitik ja bʼa mero styempoʼili. Ja ajkʼachto, jun hermana bʼa Estados Unidos yala ja janekʼto chaʼanyabʼal wa xyila ja waʼelal bʼa Dyos: «Ja bʼa 40 jabʼil wanon yaʼteltajel ja Jyoba, ja jastal toj ayoni ochelni probar jitsan ekʼele». Ja hermana it ekʼelni sbʼaj jitsan wokolik. Jun choper bʼa yakbʼel ay smila ja statawelo, jaxa snantati chamye yuj tsatsal chamelik, jaxa yeʼn chabʼ ekʼele ekʼ sbʼaj cáncer. ¿Jasa koltaji bʼa oj kuchyuj? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja Jyoba tolabida stalnunejon. Ja waʼelal bʼa Dyos wa xyakitik ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki skoltunejon bʼa oj kuchkuj. Stsʼakatal ja jaw, wani xbʼobʼ kal jastal  ja Job: ‹¡Man la chamyon, mini oj kakan skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi!›» (Job 27:5).

14. ¿Jastal wa xya makunuk ja Jyoba ja kermanotik bʼa oj skoltayotik yajni wan ekʼel jbʼajtik wokolik? (1 Tesalonicenses 4:9).

¹⁴ Ja Jyoba sjeʼunejyi ja yaʼtijumiki bʼa oj syajtay sbʼaje sok bʼa oj stsatsankʼujoluk sbʼaje ja bʼa ekʼeleʼik chamkʼujol aye (2 Cor. 1:3, 4; kʼuman ja 1 Tesalonicenses 4:9). Ja kermanotik jachuke jastal ja Elihú, wani skʼana oj skoltayotike bʼa oj ajyukotik toj yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik (Hech. 14:22). Jun hermana sbʼiʼil Diane yilani ja it. Yajni ja statam jel maloʼaxi, ja kongregasyon stsatsankʼujolan sok skoltay bʼa oj ajyuk tsats bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja yeʼn wa xyala: «Wajni ixawik jel tsats, pe spetsanil ja tyempo jaw kabʼtikon ke tini wa stalnayotikon ja Jyoba. Ja kongregasyon jelni skoltayotikon, yawekitikon ja jas wa xmakunikujtikon bʼa oj kuchkujtikon: wa xyulatayotikone, wa skʼumanotikone jach bʼa llamada, wa stelawotikone… Yuja mi xnaʼa syamjel karro wa xyiʼajone och ja bʼa reunión soka bʼa xcholjel, ta wa xbʼobʼkuji». ¿Anke jelni tsamal ajyel bʼa jun pamilya bʼa wa xyaʼteltaye ja Dyos bʼa jel syajtayotik?

15. ¿Jas yuj seguro aytik ke wani xbʼobʼ kuchkujtik ja wokoliki?

¹⁵ Kibʼanaltik ojni ekʼ jbʼajtik pruebaʼik. Jastalni kilunejtikxa, mini jtuchʼil ayotik. Jastalni jun tatal jel xyajtani, ja Jyoba altanto ay jmoktik. Tini ay jmoktik, sok puesto ay bʼa oj smaklayotik yajni wa xpatatikyi skʼujol bʼa oj skoltayotik (Is. 43:2). Seguro aytik ke wani xbʼobʼ kuchkujtik ja wokoliki yujni ja Jyoba wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa oj kuchkujtik: ja orasyon, ja Biblia, jitsan waʼelal bʼa Dyos sok jun pamilya bʼa jel syajtayotik.

16. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa ojto stalnayotik ja Jyoba?

¹⁶ Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik jun Tatal bʼa satkʼinal bʼa altanto ay jmoktik. «Yeʼnani ja sgustoʼil ja jkʼujoltiki» (Sal. 33:21). ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyi ja Jyoba ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja wa stalnayotik? Jani yajel el lek slekilal ja koltanelik wa xyakitiki. Bʼa ojto stalnayotik ja Jyoba, tʼilani oj ka bʼa jpartetik. Tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj jkʼuʼuktik sok skʼulajel ja jas lek xyila. Ta wa xkʼulantik, altanto oj ajyuk jmoktik bʼa tolabida (1 Ped. 3:12).