1. ¿Jas preba stʼaspun ja José, sok jas skʼulan?

 JA José, ja skerem ja Jacob, stʼaspun jun tsatsal preba. Jun ixuk aljiyabʼyuj: «Wayan jmok». Ama ja ixuk jaw jani ja xcheʼum ja yajwal Potifar, ja José mini skisa. Bʼobʼta ay maʼ wa sjobʼo sbʼaj jas yuj ja José mi waysok. Ja Potifar mini teyuk, sok ja José juni mosoʼal ja bʼa snaji. Chomajkil, ojni bʼobʼ ya yiʼ wokol ta mi skisa. Ama jachuk, ja José mini kʼokxi ja bʼa tʼenwanel jaw. ¿Jas yuj? Ja yeʼn yala: «¿Jastal modo oj jkʼuluk ja chaʼan mulal it sok oj jleʼ jmul soka Dyosi?» (Gén. 39:7-12).

2. ¿Jas yuj ja José wa snaʼa ke ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel juni mulal ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi?

² ¿Jas yuj wa snaʼa ja José ke ja Dyos mini tʼun lek xyila ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel? La jpensaraʼuktik ayto skʼana junuk 200 jabʼil bʼa oj tsʼijbʼaxuk ja Ley bʼa Moisés, bʼa wa xyala: «moka chʼaykʼujoluk ja nupanel» (Éx. 20:14). Pe ja jas wa snaʼa ja José bʼa Jyoba, koltajiyuj bʼa yiljel jastal wa xyila ja Dyos ja koʼel mulal sok ixuk ma winik. Jun sjejel, seguro wani snaʼa ke ja Dyos skʼulan ja nupanel bʼa jun winik sok jun ixuk. Sok bʼobʼta cha yabʼunejni yajni ja Jyoba skoltay chabʼ ekʼele ja smexep ja stati, ja Sara, yajni chabʼ rey skʼana oj wayukesok. Sen cha julni skʼujol ke jachni cha skʼulan ja Dyos bʼa skoltajel ja Rebeca, ja xcheʼum ja Isaac (Gén. 2:24; 12:14-20; 20:2-7; 26:6-11). Spensarajel yibʼanal ja it, ja José yaʼa sbʼaj kuenta ja jasa lek sok jasa mi lek xyila ja Dyos. Yuja wa syajtay lek ja Jyoba, cha wani syajtay ja jastik yaʼunej kujlajuk sok puesto ajyi bʼa oj skise.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ ¿Wan maʼ xa yajta ja jas toj wa xyila ja Dyos? Seguro waniʼa. Yuja jpetsaniltik mulanumotiki, ta mi xkaʼa jkuidadotik, ja spensar ja luʼumkʼinal ja bʼa leki soka bʼa miyuki  ojni bʼobʼ sjom-otik (Is. 5:20; Rom. 12:2). Ja yujil oj kiltik jasunkiluk ja jas toj bʼa Dyos sok jas yuj wa xkatik el slekilal ta jkisatiki. Tsaʼan oj paklaytik oxe jasunuk wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yajtaytik mas ja jastik yaʼunej kulan ja Jyoba.

4. ¿Jas modoʼal mi ti chʼikanuk ja bʼa jas toj wa xyila ja Dyos?

⁴ Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa luʼum, ja olomalik bʼa relijyon jelni toj xyaʼa sbʼaje sok lajansok mey smule. Pe ja Jesús mini jach yila yujni jel malo smodoʼe soka tuk sok wa xyawe kujlajuk ja jas lek xyilawe soka jasa miyuki (Ecl. 7:16; Luc. 16:15). Ja bʼa jtyempotik, ay kristyano cha jachni kʼotele. Ja yeʼnle wa spensarane ke mini jas malo wane skʼulajel. Wa spensarane mas ekʼxele yuja tuk sok jel xkʼenaniye. Ja modoʼalik it mini lek xyila ja Jyoba sok mini ti chʼikanuk ja bʼa jas toj wa xyila.

5. Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jasa ti chʼikan ja bʼa skʼulajel ja bʼa toji? Ala jujuntik sjejel.

⁵ Ja jas toji juni modoʼal jel tsamal. Bʼa tʼusan yaljel, wa stojolan skʼulajel ja jas lek ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Ja bʼa Biblia, ja yaljelik sutubʼal «toj» wa xchiktes bʼa yijel jun sakʼanil ja bʼa jastal yaʼunejkan kʼulan ja Jyoba. Jun sjejel, ja Jyoba yayi mandar ja chonbʼanumik bʼa tʼilan oj yawe makunuk «jun báscula bʼa wa sbʼisa tsʼikan lek» (Deut. 25:15). Ja yuj, ta jun snochuman Kristo wa skʼana oj skʼuluk ja jas toj xyila ja Dyos tʼilan oj skʼul bʼa jun modo stojol ja bʼa snegosyoʼi. Chomajkil, ja kristyano bʼa wa syajtay ja jas toj wa xyila ja Jyoba, wani xyilkʼujolan ja skʼulajelyi bʼa mi lekuk ja tuk. Sok bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyos bʼa yibʼanal, tolabida wa xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja bʼa jas wa stsʼaʼa skʼulajeli (Col. 1:10).

6. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba sbʼaja skʼulajel bʼa lek sok ja bʼa miyuk? (Isaías 55:8, 9).

⁶ Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba yeʼnani ja «lugar bʼa stojili». Ja it wa xkʼan yal ke ja meran stojolil tini wa xjak bʼa yeʼn (Jer. 50:7). Yuja yeʼn ja jKʼulumantiki, kechani yeʼn yiʼoj ja derecho bʼa oj yal ja jas leki sok ja bʼa miyuki. Sok yuja yeʼn jelni toj, ja jastal wa xyila ja jastik junuki mastoni ekʼxel ke yuja jbʼajtiki, bʼa ay stikʼanil yuja mulali (Prov. 14:12; kʼuman ja Isaías 55:8, 9). Pe ¿oj maʼ bʼobʼ ajyukotik sakʼan ja bʼa jastik toj yaʼunejkan kulani? Ojniʼa, yujni skʼulanotik jastal «splanta» (Gén. 1:27). Cha wani xyakitik gusto skʼulajel. Ja yajtanel kiʼojtik soka jTatiki wa snikawotik bʼa oj nochtik ja janekʼ oj bʼobʼkujtiki (Efes. 5:1). Yajni wa xkisatik ja jastik yaʼunejkan kulani wani xya ajyukotik lek.

7. ¿Jas yuj jel tʼilan snochjel ja jastik kanel kulani? Aʼa jun sjejel.

⁷ Yajni wa xnochotik toj lek ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba sbʼaja jas leki sok ja bʼa miyuki, lekni wa xwajkujtik. La kiltik jas yuj. Jun sjejel, ¿jas maʼ oj ekʼuk lekbʼi kada banko yala ja janekʼ stsʼakol ja sat takʼini? Mini lek oj elkʼote. Sok ta bʼa jun hospital kada loktor ma kada empermera wa skʼulan atender ja matik maloʼay ja jastalni wa skʼana, bʼobʼta jujuntik ojni chamuke. Chikani lek ke snochjel ja jastik kanel kulani wa stalnayotik. Sok jachni wa x-ekʼ soka jastik yaʼunejkan kulan ja Dyosi, sbʼajni jlekilaltik.

8. ¿Jastik slekilal oj ajyukyujile ja matik wa syajtaye ja jastik toj lek xyila ja Dyosi?

⁸ Ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja matik wa skʼujolan bʼa oj skis ja jastik yaʼunej kʼulani. Ja yeʼn wa skʼapa: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Sal. 37:29). ¿Wan maʼ xa  pensaraʼan jastal oj ajyuk ja sakʼanil yajni ja kristyano xchʼak snoch-e ja jastik yaʼunej kulan ja Jyoba? Ojni ajyukotik sakʼan gusto lek sok oj kabʼtik stsamalil ja lamanil soka ajyel tsoman. Ja Jyoba wa skʼana ke ja weʼn oj ajyukawuj ja slekilalik it. Ja yuj ayni kiʼojtik rason bʼa oj yajtaytik ja jastik toj yaʼunej kulani. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj yajtaytik mas ja tsamal modo it? La kiltik oxe jasunuk bʼa oj bʼobʼ lajxukujtik.

9. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jyajtaytik ja jas toji?

⁹ Bʼajtan: La jyajtaytik ja maʼ wa xyaʼa kulan ja jastik junuki. Ta wa xkʼanatik oj jyajtaytik ja jas toji, tʼilani oj jyajtaytik ja maʼ wa xyaʼa kulan ja bʼa jas lek soka bʼa miyuki. Yajni mas wa xyajtaytik ja Jyoba masni oj kʼantik ajyel sakʼan ja bʼa jastik toj yaʼunej kulani. La jpensaraʼuktik bʼa Adán sok bʼa Eva. Lekukxta syajtaye ja Jyoba, mini oj skʼok-eyi ajyi ja smandari (Gén. 3:1-6, 16-19).

10. ¿Jas skʼulan ja Abrahán bʼa oj snaʼ sbʼaj mas ja Jyoba?

¹⁰ ¿Anke mini xkʼanatik jach oj kʼotkotik jastal ja Adán soka Eva? Bʼa mi oj kokotik ja junxta mulal jaw tʼilani oj kʼujoluktik bʼa oj natik sbʼaj mas ja Jyoba, yiljel chaʼanyabʼalil ja tsamal modoʼalik yiʼoji sok skʼujolajel bʼa yabʼjel stojol ja jastal wa spensaraʼani. Ta wa xkʼulantik, seguro ke ja jastal wa xyajtaytiki ojni kʼi ele. La kiltik ja bʼa Abrahán, ja yeʼn syajtay lek ja Dyosi. Asta ja yajni wokol yabʼ stojol ja jas stsaʼa skʼulajel ja Jyoba, ja yeʼn ajyini kʼuʼabʼal. Pes skʼulani ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa oj snaʼ sbʼaj lek. Jun sjejel, yajni kʼot snaʼ ke ja Jyoba stsaʼunejxa oj xchʼaysnajel ja Sodoma soka Gomorra, ja bʼajtanto, ja yeʼn xiw ke ja «Jwes bʼa yibʼanal ja luʼumi» lajan oj xchʼaysnajel ja matik toj soka matik malo. Jelni wokol yabʼ skʼuʼajel ke ja Dyos jach oj skʼuluk, ja yuj tsamalxta yayi jujuntik sjobʼjel. Soka Jyoba jelni ajyi spasensya sok sjakʼa. Yajni chʼak loʼilanuke, ja Abrahán yabʼ stojol ke ja Jyoba jani wa skʼela ja jastal wa xtax ja skʼujol spetsanil ja kristyanoʼik sok mini lajan oj yayi kastigo ja matik toj sok ja matik malo (Gén. 18:20-32).

11. ¿Jastal sjeʼa ja Abrahán ke wa syajtay ja Jyoba sok wa sjipa skʼujol?

¹¹ Ja jastal och loʼil ja Abrahán soka Jyoba sbʼaja Sodoma soka Gomorra jelni koltaji. Ja it skoltay bʼa oj syajtay sok oj skis mas ja sTati. Jabʼilik tsaʼan, ja Abrahán ekʼ sbʼaj jun jasunuk jel wokol bʼa ochni probar ja jastal wa sjipa skʼujol ja Dyosi. Ja Jyoba skʼanayi ke a-skʼap jastal majtanal ja skerem jel skʼana, ja Isaac. Ja bʼa tyempo jaw, yuja Abrahán wanxani snaʼa sbʼaj lek ja sDyosi, mini jas sjobʼo. Kechani xchapa sbʼaj bʼa oj skʼuluk ja jas kʼanubʼalyi yuja Jyoba. Ama jachuk, xchapjel ja jastik jaw mini pasiluk. Seguro spensaraʼani lek ja jasa snebʼunej bʼa Jyoba. Sok wani snaʼa ke ja yeʼn mini oj skʼuluk jun jasunuk bʼa mi tojuk ma bʼa mi lekuk. Jastalni xcholo ja jekabʼanum Pablo, ja Abrahán kʼotni snaʼ ke ja Jyoba ojni bʼobʼ ya sakʼwuk ja Isaac (Heb. 11:17-19). Soka jaw ayni stojol, pes ja Jyoba skʼapunejyi ja Isaac ke ojni kʼotuk tatal bʼa jun chonabʼ, sok ja bʼa tyempo mitoni ay yuntikil. Yuja Abrahán wa syajtay ja Jyoba, seguroni ay lek ke ja yeʼn ojni skʼuluk ja bʼa toji. Yuja ayni yiʼoje lek skʼuʼajel wajni kʼuʼabʼal soka sTati, ama mini pasiluk waji (Gén. 22:1-12).

12. ¿Jastal oj jnochtik ja Abrahán? (Salmo 73:28).

¹² ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Abrahán? Wani skʼana oj jnatik sbʼaj mas ja Jyoba.  Wankʼa xkʼulantik, ojni mojxukotiksok sok oj jyajtaytik mas (kʼuman ja Salmo 73:28). Chomajkil, wa xchapatik ja jconcienciatik jastal wa spensaran ja Dyos (Heb. 5:14). Jachuk, yajni ay maʼ wa xyakitik preba, ojni kaltik ke miyuk. Mini tʼun wa x-ekʼ bʼa jpensartik bʼa oj jkʼuluktik jun jasunuk bʼa syajbʼesel ja kala Tatiki sok oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki. ¿Jas mas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jetik ke wa xyajtaytik ja jas toj wa xyila ja Dyosi?

13. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa slejel kongana ja bʼa toji? (Proverbios 15:9).

¹³ Xchabʼil: La jkʼujoluktik bʼa syajtajel mas ja jas toji. Yajel tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Jyoba jachni jastal yajel tsatsbʼuk ja músculo: wani skʼana oj jkʼujoluktik. Juni jasunuk bʼa tʼilan oj jkʼuluktik kada kʼakʼu. Ja Jyoba wani xyabʼyotik stojol sok mini wa smajlay oj jkʼuluktik ja jas mi xlajxikujtiki (Sal. 103:14). Sok wani xchikteskitik «ke ja yeʼn wa syajtay ja maʼ kongana wa sleʼa skʼulajel ja bʼa toji» (kʼuman ja Proverbios 15:9). ¿Anke yajni ay kiʼojtik jun jkʼel jsatik bʼa yaʼteltajel ja Dyos tʼilani oj jkʼujoluktik man oj lajxukujtik? Pes jachni junxta wa xkʼulantik yajni kongana wa xleʼatik skʼulajel ja bʼa toji. Jaxa Jyoba oj skoltayotik sok pasensya bʼa kʼiʼel mas ja bʼa yaʼteltajel, sok mas lek oj jkʼuluktik yajni x-ekʼ ja tyempo (Sal. 84:5, 7).

14. ¿Jasunkiluk «ja chaleco takʼin bʼa stojolili», sok jas yuj wa xmakunikujtik?

¹⁴ Ja Jyoba, sok syajal skʼujol wa xya juljkʼujoltik ke skʼulajel ja jas wa xyala bʼa leki mini jun kargaʼuk (1 Juan 5:3). Jaʼuktoma, juni jasunuk bʼa wa stalnayotik sok wa xmakunikujtik spetsanil kʼakʼu. La jpensaraʼuktik ja bʼa yamkʼabʼalik wa xyaʼa ja Dyos bʼa staʼa tiʼal ja jekabʼanum Pablo (Efes. 6:14-18). ¿Jas parteʼil wa stalnay ja jkʼujoltik? «Ja chaleco takʼin bʼa stojolili» bʼa jani wa senyaʼan ja jastik toj yaʼunej kulan ja Jyoba. Jachni jastal ja chaleco takʼin wa stalnay ja jkʼujoltiki, ja jastik yaʼunej kulan ja Jyoba wa stalnay ja jkʼujoltik bʼa kechan wa  senyaʼan, wa xkʼan kaltik, ja jastal kʼotelotiki. Ja yuj jelni tʼilan ke ja yamkʼabʼal kiʼojtik bʼa Dyosi tolabida aʼajyukyuj ja chaleco takʼin bʼa stojolili (Prov. 4:23).

15. ¿Jastal wa xlapatik ja chaleko takʼin bʼa stojolili?

¹⁵ ¿Jastal wa xlapatik ja chaleco takʼin bʼa stojolili? Jani yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jastik yaʼunej kulan ja Dyos ja bʼa jas wa stsaʼatik skʼulajeli. Bʼajtanto ay jas oj kaltik, ja kʼin oj jmaklaytiki, ja jastal oj katik ekʼ gusto ma ja libro oj jkʼumuktiki, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa oj ka ajyuk ja bʼa jkʼujoli? ¿Jun maʼ jasunuk bʼa lek xyila ja Jyoba? ¿Ma jun jasunuk bʼa mi lek xyila, jastal ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja spekʼjel chikʼ, ja okʼel kʼujolal, ma ja keʼnta oj jpensaraʼuk jbʼajtik?» (Filip. 4:8). Ta ja jas oj tsatik skʼulajeli tini chʼikan ja jas wa skʼana ja Jyoba, ja jastik toj yaʼunej kulani oj stalnay ja jkʼujoltik ja bʼa jastik mi lekuk.

16, 17. ¿Jastal wa xya ajyukotik seguro ja Isaías 48:18 ke ojni bʼobʼ jnochtik skʼuʼajel ja jastik toj yaʼunej kulan ja Jyoba bʼa tolabida?

¹⁶ ¿Sok jaxa ta wa xcham jkʼujoltik mi oj lajxukujtik snochjel tolabida ja jastik toj yaʼunej kulan ja Jyoba? La jpensaraʼuktik bʼa jun slajelal wa xya makunuk ja Jyoba sok ti wa xtaʼatik bʼa Isaías 48:18 (kʼuman). Ja Jyoba wa skʼapakitik ke ja jas toj oj jkʼuluktiki ojni kʼotuk «jastal ja spukʼtsinel ja mari». La jpensaraʼuktik ke teytik bʼa stiʼ mar, wantik skʼeljel jastal tsamalxta ja spukʼtsinel wa xjaki sok mini xkʼot tekʼan, ¿anke mini wa xpensaraʼantik ja bʼa jutsʼin jaw ke bʼobʼta oj kʼot jun kʼakʼu oj chʼayuk ja spukʼtsineli? Miniʼa. Wani xnaʼatik ke ja spukʼtsinel ja mari jitsanxani mil jabʼil wa xjul ja bʼa playa, sok seguro jachni oj ajyuk tolabida.

¹⁷ Anto, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj kʼotuk ja jas toj wa xkʼulantik jastal ja spukʼtsinel ja mari? Yajni wa stsaʼatik jas oj jkʼuluktik, bʼajtan la jpensaraʼuktik ja jas wa skʼana ja Jyoba sok tsaʼan la jkʼuluktik. Anima jel wokoluk stsajel ja jas oj jkʼuluktiki, ja kala Tatik bʼa satkʼinali tolabida tey bʼa oj skoltayotik sok jachuk tolabida oj nochtik skʼuʼajel ja jastik toj yaʼunej kulani (Is. 40:29-31).

18. ¿Jas yuj mi xbʼobʼ jkʼultik jusgar ja tuk ja jastal lek xkilatik?

¹⁸ Yoxil: La katikan ke yeʼn akʼulwanuk jusgar ja Jyoba. Ama wa xkʼujolantik ajyel sakʼan ja jastik toj yaʼunej kulan ja Jyoba, mokni jkʼultik jusgar ja tuk cha mok jpensaraʼuktik ke mas tojotik ja keʼntiki. Sok mokni kiltik menos ja tuk, spensarajel ke ay kiʼojtik derecho skʼulajele jusgar ja jastalni lek xkilatiki. Mas lek, la ka jkʼujoltik ke «ja Jyoba yeʼna ja Jwes bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Gén. 18:25). Ja yeʼn mini yaʼunej ochkotik juesik. Ja Jesús yaʼa ja mandar it: «Awikxakan skʼulajel jusgar ja tuk bʼa jachuk mi oj cha kʼulajananik jusgar» (Mat. 7:1). *

19. ¿Jastal sjeʼa ja José ke wani sjipa skʼujol ja bʼa jastik toj wa xyila ja Jyoba?

¹⁹ La kiltik ja sjejel bʼa José, bʼa wajni jun tojil winik. Ja yeʼn mini skʼulan jusgar ja tuk, asta ja yajni mi lek ilji. Mini lekuk ilji yuja yermanoʼiki, xchonowe jastal moso sok yaweyi skʼuʼuk ja state ke chamelxa. Jabʼilik mas tsaʼan, ja José cha staʼa sbʼaj soka yeʼnle. Ja yeʼn kʼotelxani jun mandaranum bʼa jel yip, ojni bʼobʼ kʼulwanuk jusgar tsats ajyi sok oj ya stupe. Jani jaw ja  jas xiwye ja yermanoʼik ke oj kʼulajukyile, anima snaʼunejexa malaya yuja jas skʼulunejeʼi. Pe ja José yala: «Mok xiwanik. ¿Yuj maʼ keʼn teyon ja bʼa slugar ja Dyos?» (Gén. 37:18-20, 27, 28, 31-35; 50:15-21). Ja José yaʼa sbʼaj chʼin sok spensaraʼan ke kechan yeʼn ja Jyoba ja maʼ ayiʼoj derecho bʼa oj skʼul jusgar ja yermanoʼi.

20, 21. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jpensaraʼuktik ke mas tojotik yuja tuk?

²⁰ Jastalni ja José, ja keʼntiki la cha katikan ke yeʼn ja Jyoba ja maʼ oj kʼulwanuk jusgari. Jun sjejel, mini xnaʼatik jas yuj ja kermanotik wa skʼulane jun jasunuk. Yujni mi xbʼobʼ kiltik ja jas ay ja bʼa skʼujole; kechani yeʼn ja «Jyoba ja maʼ wa spaklay ja jas wa xkʼanatiki» (Prov. 16:2). Ja yeʼn wa syajtay tuktukil tikʼe kristyano, chikan bʼa sbʼaje ma jas kulturaʼe. Sok ja yeʼn wa xyala kabʼtik: «Jamawikitikon lek jawa kʼujolexi» (2 Cor. 6:13). Ja jkʼelsatik jani syajtajel spetsanil ja matik tey ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba, sok mi oj kʼultike jusgar.

²¹ Cha mini xkʼulantik jusgar ja matik mi teyuke ja bʼa kongregasyon (1 Tim. 2:3, 4). Jun sjejel, mini xkʼulantik jusgar yajni ja jpamilyatik mi teyuke bʼa smeranil sok mini xpensaraʼantik mi oj kʼotuke Testigo. Ta jkʼulantik, kechani keʼn wa xwaj jkʼujol jbʼajtik sok wa xpensaraʼantik mas tojotik ja keʼntik yuja tuk. Pe ja Jyoba wani yajelkan «ke bʼa tuktukil lado» oj sutxuk skʼujole (Hech. 17:30). Mokni chʼay jkʼujoltik ke ja Jyoba mini tojuk xyila ta wa xpensaraʼantik mas tojotik yuja tuk.

22. ¿Jasa wa snikawa bʼa oja yajtay ja jas toji?

²² Ta wa xyajtaytik ja jas toj xyila ja Jyoba, gustoni oj ajyukotik sok ojni katik jun lekil sjejel sbʼaja matik wa smojtayotiki. Soka jaw oj koltanuk bʼa oj syajtayotike mas soka kala Dyostiki. Mokni katikan ke oj el jganatik «bʼa oj kʼulaxuk ja bʼa toji» (Mat. 5:6). Wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba tolabida wa xyila ja janekʼto wa xkʼujolantik kada kʼakʼu bʼa skʼuʼajel ja jastik toj yaʼunej kulani soka jaw jelni x-aji gustoʼaxuk. Ama ja luʼumkʼinal it bʼutʼel ja bʼa jas mi tojuki, mokni el jganatik. Tolabida la ka juljkʼujoltik ke ja «Jyoba wa syajtay ja maʼ wa skʼulan ja bʼa toji» (Sal. 146:8).