1. ¿Jas yuj jelni lek stajel tiʼal jastal kʼot jnatik sbʼaj ja smeranil?

 «¿JASTAL kʼota naʼ sbʼaj ja smeranili?». Seguro awaʼunejyi sjakʼjel jitsan ekʼele ja sjobʼjel it. Masni ja yajni wa xkʼota naʼ sbʼaj tuk hermanoʼik. Jelni xkʼanatik oj natik jastal kʼot snaʼe sbʼaj sok jastal syajtaye ja Jyoba. Chomajkil wani xcha jkʼanatik oj jcholtik yabʼye jastal wa xkilatik ja smeranili (Rom. 1:11). Ja loʼilik it, wa xya juljkʼujoltik janekʼto chaʼanyabʼalil ja kʼotel testigo bʼa Jyoba. Cha jelni stsatsankʼujolanotik «ajyel ja bʼa sbʼejlalil ja smeranili», wa xkʼan kaltik, ja kʼankʼunel bʼa yijel jun sakʼanil bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba sok bʼa lek oj yil-otik (3 Juan 4).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jujuntik rason jas yuj wa xyajtaytik ja smeranili. Cha ojni kiltik jastal mi oj katikan sjejel ke jelni chaʼanyabʼalil xkilatik ja majtanal it. Yajni xchʼak jpaklaytik jelni oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yiʼajotikjan ja bʼa smeranili (Juan 6:44). Sok masni oj kʼankʼunukujtik stajelyi tiʼal ja smeranil ja tuki.

3. ¿Jas rason jel tʼilan yuja wa xyajtaytik ja smeranili?

³ Ay kiʼojtik jitsan rason yuja wa xyajtaytik ja smeranili. Ja mas tʼilani jani yuja wa xyajtaytik ja Jyoba, bʼa yeʼnani kʼotel ja smeranili. Stsʼakatal yuja Yabʼali, ja Biblia, jnebʼunejtik ke yeʼnani kʼotel ja Dyos maʼ jel ja yip bʼa skʼulan ja satkʼinal sok ja Luʼumi. Cha yeʼnani ja kala Tatik bʼa satkʼinal,  bʼa jel wa syajtayotik sok wa xcham skʼujol bʼa keʼntik (1 Ped. 5:7). Wa xnaʼatik ke «jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal, mi xkʼe skoraja wego, jel lek smodo, jel ja syajal skʼujol mey stikʼanil sok tolabida wa xyala ja smeranili» (Éx. 34:6). Ja yeʼn wa syajtay ja jas toji (Is. 61:8). Ja Jyoba jelni yaj xyabʼ yajni wa xyila wantik yijel wokol sok jelxani xkʼankʼuniyuj oj xchʼay snajel ja wokolik yajni xkʼot ja kʼakʼu stsaʼuneji (Jer. 29:11). ¡Janekʼto xkʼankʼunikujtik oj kʼotuk ja kʼakʼuk jaw! Jakʼayuj jel xyajtaytik ja Jyoba.

4, 5. ¿Jas yuj ja jekabʼanum Pablo yala ke ja smajlajel kiʼojtik jachni jastal jun ancla?

⁴ Pilan rason yuja wa xyajtaytik ja smeranili jani yuja jel skoltayotik ja bʼa jsakʼaniltiki. La kiltik jun sjejel. Ja smeranil jnebʼunejtik bʼa Biblia tini ay ja smajlajel kiʼojtik ja bʼa tyempo jakumi. Bʼa xchiktesel janekʼto chaʼanyabʼalil, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Ja smajlajel kiʼojtik it bʼa tsʼunan ay lek sok yij ay lek jach jastal jun ancla ja bʼa jsakʼaniltiki» (Heb. 6:19). Jastalni jun ancla mi xya nijkuk ja barko, ja smajlajel wa xyakitik ja Biblia wa xya ajyukotik toj sok laman yajni wa xjak ja wokoliki.

⁵ Yajni ja Pablo yala ja yaljelik it, jani wan spensarajel ja bʼa smajlajel ayiʼoje ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal. Pe ja jas yala cha wani xkʼot sbʼaj ja snochumanik Kristo bʼa ayiʼoje ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Tsamal Luʼumi (Juan 3:16). Ja yuj, ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida yaʼunejyi stojol ja jsakʼaniltiki.

6, 7. ¿Jastal koltaji ja Yvonne yuja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja tyempo jakumi?

⁶ La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Yvonne. Yuja mi ti kʼi ja bʼa smeranili, ja yajni chʼinto wani xiwyuj ja chamelal. Wa xjul skʼujol ke jun ekʼele skʼuman jun libro bʼa ayiʼoj ja yaljel it bʼa jelni aji cham skʼujol: «Ojni eljul ja kʼakʼu oj chamkotik». Ja yeʼn wa xcholo: «Ja yaljelik it mini xya och jwayel ja bʼa akwali; wani xpensaraʼan ja bʼa tyempo jakumto. Wa xkala jbʼaj: ‹¿Jaʼita maʼ it ja sakʼanili? ¿Jas wanon ja ili?›. ¡Mini xkʼana oj chamkon!».

⁷ Yajni wan solteraʼaxel, ja Yvonne snaʼa sbʼaj ja testigoʼik bʼa Jyoba. Wa xyala: «Kʼe jkʼuʼuk ke ojni bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida bʼa jun Tsamal Luʼum». Snajel sbʼaja smeranili jelni koltubʼal, pes wa xyala: «Mixani xtekʼa wayel ja bʼa akwal spensarajel ja bʼa tyempo jakumi ma sbʼaja chamelal». Mini cham xkabʼtik ke ja Yvonne jel chaʼanyabʼal xyila ja smeranili, sok jelni xyiʼaj gusto loʼilanel soka tuk sbʼaja smajlajel yiʼoji (1 Tim. 4:16).

8, 9. a) ¿Jastal sjeʼa ja winik ja bʼa sjejel yaʼa ja Jesús bʼa chaʼanyabʼalil yila ja portuna staʼa? b) ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn sbʼaja smeranili?

⁸ Ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyos cha tini chʼikan ja jas meran bʼa Biblia. Ja Jesús ya slaj ja smeranil bʼa sGobyerno ja Dyos jastal jun portuna nakʼan ay. Yala: «Ja Gobyerno bʼa satkʼinali jach jastal jun portuna bʼa ti nakʼan ay bʼa jun luʼum sok staʼa jun winik. Ja winiki cha snakʼakani, sok yuja sgustoʼili, waji sok xchono yibʼanal ja jas yiʼoji sok smanakan ja luʼum jawi» (Mat. 13:44). Jastalni wa xkilatik, ja winiki mi wanuk slejel ja portuna. Pe yajni staʼa, skʼujolan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa oj yikan: ja yuj xchono spetsanil ja jas yiʼoji. ¿Jas yuj jach skʼulan? Yujni wa snaʼa ke ja portuna jaw jelni chaʼanyabʼal sok mastoni jel chaʼanyabʼal yuj chikan jas wa xbʼobʼ slokʼoluk.

 ⁹ ¿Jach maʼ waxa wabʼ ja weʼn soka smeranili? ¡Jachniʼa! Wani xnaʼatik ke mini jas oj slaj ja jasa wa skʼapa ja luʼumkʼinal it sok ja gustoʼil yaʼteltajel ja Jyoba ja wego sok ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa smandaranel ja sGobyerno ja Dyosi. Chikan jas wa xkʼulantik bʼa ajyel lek soka Jyoba mini lomuk. Ja yamigoʼajel juni chaʼan cholal. Sok mini jas mas wa xyakitik gustoʼil ke yajel gustoʼaxuk ja Jyoba bʼa chikan jasa (Col. 1:10).

10, 11. ¿Jasa nikjiyuj ja Michael bʼa oj stukbʼes ja sakʼanili?

¹⁰ Jitsan snochumanik Kristo jelni jas skʼuluneje bʼa oj yawe gustoʼaxuk ja Jyoba. Jujuntik yaʼunejekan ja skarreraʼe bʼa jel chaʼanyabʼalil ja bʼa luʼumkʼinal it. Pilan yaʼunejekan slejel ja takʼini. Jaxa tuk stukbʼes ja sakʼanile yajni snaʼawe sbʼaj ja Jyoba. Jani jaw ja jas skʼulan ja Michael, bʼa mi ti kʼi bʼa smeranil. Yajni keremto, snebʼa karate. Wa xcholo: «Jelni gusto ayon yuja jel yij ay ja jkuerpo. [...] Lajansok mini maʼ oj skʼulukon ganar». Pe kʼeni skʼuluk estudiar ja Biblia, sok snebʼa ja jastal wa xyila ja Jyoba ja spekʼjel chikʼi (Sal. 11:5). Stajel tiʼal sbʼaja nupanum Testigo ajiyiyuj estudio, wa xjul skʼujol: «Mini yalawekabʼ ke oj kakan ja karate. Kechantani ja waj skʼujole bʼa oj sjeʼeki ja smeranili».

¹¹ Yajni ja Michael mas wan snebʼjel bʼa Jyoba, masni kʼot syajtay. Jun jasunuk kʼot man skʼujol jani snajel ke ja Dyos wani stalnay syajulal ja yaʼtijumiki. Ja Michael kʼot yabʼ stojol ke tʼilani oj stsaʼ jun jasunuk bʼa oj stukbʼes ja sakʼanili. Wa xyala: «Wa xnaʼa ke yajelkan ja karate juni jasunuk jel wokol ja bʼa jsakʼanili. Pe wani xcha jnaʼa ke ta jkʼulan ojni ka gustoʼaxuk ja Jyoba, sok jkʼuʼunejni lek ke mini lomuk ja oj kaʼteltayi». Ja Michael snaʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja smeranil staʼa, sok ja jaw nikjiyuj bʼa oj stukbʼes ja sakʼanili (Sant. 1:25).

12, 13. ¿Jastal ijlabʼani ja smeranil bʼa Biblia ja bʼa sakʼanil ja Mayli?

¹² Bʼa xchiktesel janekʼto chaʼanyabʼal ja smeranili, ja Biblia wa xya slaj jastal jun lámpara bʼa wa x-ijlabʼani ja bʼa kʼikʼinali (Sal. 119:105; Efes. 5:8). Ja Mayli, bʼa Azerbaiyán, jelni xyaʼa tsʼakatal ke ja Yabʼal ja Dyos ijlabʼani ja bʼa sbʼeji. Ja bʼa spamilya ayiʼoje chabʼ relijyon: ja stati musulmán sok jaxa snani judía. Ja Mayli wa xcholo: «Wani xkʼuʼan ke ay jun Dyos, pe ayni jujuntik jasunuk bʼa mi xkabʼ stojol. Wa xjobʼo jbʼaj: ‹¿Jas yuj skʼulanotik? ¿Jas stojol yiʼoj ja sakʼanil ta kechan bʼa oj kitik wokol sok ajyel bʼa inpierno?›. Ja kristyano wa xyala ke yibʼanal ja jas wa x-ekʼi, yujni jach wa skʼana ja Dyosi. Sok ja yuj wa xpensaraʼan: ‹¿Kechan maʼ yixtaʼotik ja Dyosi? ¿Jel maʼ tsamal xyila jawa xkiʼajtik wokoli?›».

¹³ Ja Mayli mini yakan slejel ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik yiʼoji. Mas tsaʼan, skʼana jun estudio bʼa Biblia sok ochni Testigo bʼa Jyoba. Sok yala: «Stsʼakatal ja jastal wa sjeʼa ja Biblia, ja wego maxani gustoʼayon ja bʼa jsakʼanili». Jastalni ja Mayli, spetsanil ja matik wa xkaʼteltaytik ja Jyoba wa stsʼebʼantaytik ja maʼ ‹spayawotik ja bʼa kʼikʼinal sok skʼulanotik resibir ja bʼa tsamal yijlabʼi› (1 Ped. 2:9).

14. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa syajtajel mas ja smeranili? (Kʼela ja recuadro « Pilan slajelalik»).

¹⁴ Ja sjejelik kilunejtik ja bʼa parrapoʼik it wani xchiktes ja janekʼto chaʼanyabʼalil  ja smeranili. Seguro wani xjak bʼa jpensartik jitsan mas. ¿Jas yuj mi xkaʼa ja jkʼelsatik bʼa oj paklaytik pilan rasonik jas yuj oj yajtaytik ja smeranili? Yajni mas wa xyajtaytik ja smeranili, mas oj jetik ja yajtanel kiʼojtiksoki.

15. ¿Jas modo oj bʼobʼ jetik ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja smeranili?

¹⁵ Jun modo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja smeranili jani spaklajel tikʼan ja Biblia soka tuk juʼunik. Chikani janekʼ tyempo teytik ja bʼa smeranili, jelni jitsan jas oj nebʼtik. Ja bʼajtan número ja bʼa rebista it bʼa inglés wa xyala: «Ja smeranili, jach jastal jun yal nichim ja bʼa takin luʼum sbʼaja sakʼanil, joybʼanubʼal sok ojxta tupuk yuja jel ja mal kʼul sbʼaja mulal. Ta waxa kʼana oja taʼe tʼilani oj ajyan kʼelan jakan. [...]. Ta waxa kʼana oja bʼajuk tʼilani oj koʼan tinan bʼa slejel. Mokni malxan sok jun ita yal nichim sbʼaja smeranili. [...]. Moka wakan stsomjel; moka wakan slejel». Bʼa spaklajel tʼilani oj kʼujoluktik, yujni oj katik el slekilal.

16. ¿Jas modoʼal bʼa spaklajel jela waʼunej el slekilal? (Proverbios 2:4-6).

¹⁶ Mini jpetsaniluktik wa xkiʼajtik gusto  skʼumajel sok spaklajel, pe ja Jyoba wa skʼanakitik mok katikan slejel ja biboʼil bʼa oj ajyuk jkʼelsatik bʼa yabʼjel mas tojol ja smeranili (kʼuman ja Proverbios 2:4-6). Ta wa xkʼujolantik skʼulajel, tolabida oj katik el slekilal. Jun hermano sbʼiʼil Corey wa xyala yajni wa skʼuman ja Biblia, kechani wa xwaj skʼujol bʼa jun ita bersikulo. Wa xcholo: «Wa xkʼuman ja notaʼik bʼa yibʼel ja slami, wa xleʼa ja referenciaʼik sok wa xpaklay. [...] Jachuk wa xka el lek slekilal ja skʼumajeli». Ama wantik yajel makunuk ja modo it ma miyuk, pe ta wa xpilatik tyempo sok wa xkʼujolantik spaklajel ja Biblia, jach wa xjeʼatik ke wa kilatik chaʼanyabʼal ja smeranili (Sal. 1:1-3).

17. ¿Jas wa stojolan ja ajyel ja bʼa smeranili? (Santiago 1:25).

¹⁷ Pe mini kechanta oj paklaytik ja smeranili. Bʼa oj katik el slekilal tʼilani oj katik makunuk bʼa jsakʼaniltik ja jas wa xnebʼatiki. Kechan jachuk, oj ya ajyukotik gusto ja smeranili (kʼuman ja Santiago 1:25). Sok ¿jastal wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ta teytik ja bʼa smeranili? Jun hermano wa xyala ke tʼilani oj paklay jbʼajtik bʼa yiljel ta lek ja jas wantik skʼulajel sok bʼaya tʼilan oj tukbʼestiki. Ja jekabʼanum Pablo wa xcholo jachuk: «Chikan janekʼ takʼanbʼelotik, mok katikan ajyel toj lek ja bʼa junxta bʼej jaw» (Filip. 3:16).

18. ¿Jas yuj wa xkʼujolantik «ajyel ja bʼa sbʼejlalil ja smeranili»?

¹⁸ La jpensaraʼuktik yibʼanal ja jastik lek wa x-ekʼ jbʼajtik yajni wa xkʼujolantik «ajyel ja bʼa sbʼejlalil ja smeranili». Mini kechanuk bʼa oj yaʼ tojbʼuk ja jsakʼaniltiki, jani bʼa yajel gustoʼaxuk ja skʼujol ja Jyoba sok ja kermanotik snochumanik Kristo (Prov. 27:11; 3 Juan 4). ¡Mini ay pilan rasonik bʼa syajtajel sok ajyel ja bʼa smeranili!