1. ¿Jas yuj ja babilonioʼik jel payjiye yajni yilawe ja Daniel?

 YAJNI ja Daniel junto kerem, ijini och preso bʼa Babilonia sok najat lek yakan ja snaji. Pe ama jachuk, jelni chaʼanyabʼal kʼot iljuk. Ja babilonioʼik jelni payjiye yuja ‹jas yilawe›: jun kerem «bʼa lek ay lek sok tsamal skʼeljel» bʼa ti jakel bʼa jun pamilya jel chaʼanyabʼal (1 Sam. 16:7). Ja yuj stsaʼawe oj xchape bʼa ti oj ajyuk ja bʼa matik ay chaʼan xchole ja bʼa Babilonia (Dan. 1:3, 4, 6).

2. ¿Jastal ilji ja Daniel yuja Jyoba? (Ezequiel 14:14).

² Ja Jyoba syajtay ja Daniel, pe mini jaʼuk yuja splanta ma yuja cholal yiʼoj, jani yuja jastal stsaʼa oj kʼotuk. Wani xnaʼatik jachuk ja it, pes yajni ja Daniel ayto yiʼoj junuk 20 jabʼil ma mas koʼelto, ja Jyoba staʼa tiʼal sok tuk winike bʼa ajyiye toj jastal ja Noé sok ja Job, bʼa yaʼteltaye jitsan tyempo ja Jyoba (Gén. 5:32; 6:9, 10; Job 42:16, 17; kʼuman ja Ezequiel 14:14). Ja Jyoba mini yakan syajtajel ja Daniel, bʼa albʼi lek ajyi sakʼan sok jel chaʼanyabʼalil waji (Dan. 10:11, 19).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it oj tatik tiʼal bʼa chabʼ modoʼal ajyiyuj ja Daniel bʼa jelni chaʼanyabʼal aji kʼotuk bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Bʼajtan, oj choltik sbʼaja modoʼalik it sok oj tatik tiʼal bʼa jujuntik ekʼeleʼik sjeʼa ja Daniel. Tsaʼan, oj kiltik ja jas skʼulan ja Daniel bʼa ajyiyuj ja modoʼalik it. Sok ja tsaʼanxta oj tatik tiʼal ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj nochtik ja sjejeli. Ama ja artikulo it jani wa xkʼot sbʼaj ja keremtik akʼixuk, pe jpetsaniltik jelni jas oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Daniel.

4. ¿Jas ekʼele sjeʼa mi xiw ja Daniel?

⁴ Ja kristyanoʼik mi xiwye ojni bʼobʼ och xiwele, pe mini  xyawekan ja it atimjuke bʼa oj skʼuluke ja bʼa toji. Ja Daniel wajni jun kerem mi xiwi. La kiltik bʼa chabʼ ekʼele sjeʼa ja modoʼal it. Ja sbʼajtanili, bʼobʼta ekʼ bʼa chabʼ jabʼil tsaʼan yajni ja babilonioʼik xchʼayawe snajel ja Jerusalén. Pes ja rey Nabucodonosor ajyiyuj jun swayich bʼa jel xyaʼa chamkʼujol bʼa yila jun niwan imajen. Mas tsaʼan, yayi mandar ja matik bibo ja bʼa Babilonia, bʼa ti chʼikan ja Daniel, bʼa oj aljukyabʼ ja swayichik sok ja jas wa stojolan. Ta mi skʼulane, ojni miljuke yibʼanale (Dan. 2:3-5). Ja Daniel tʼilanxani ay jas wego oj skʼuluk; pes jitsan ojni chamuke. Ja yuj «skʼanayi ja rey bʼa aʼajukyi tyempo bʼa oj yal ja jas wa stojolan» (Dan. 2:16). Ja oj skʼuluk ja it wani skʼana oj ajyukyuj skʼuʼajel sok mi oj xiwuk. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia mi xyala ta ayxa bʼa yalunej jas wa stojolan ja wayichalik. Ja Daniel staʼa loʼil ja oxwane yamigoʼik, ja Sadrac, Mesac sok ja Abednego, b sok «skʼanayile ke a-spateyi skʼujol ja Dyos bʼa sat kʼinal bʼa anajuk syajulale» sbʼaja wayichal jaw (Dan. 2:18). Ja Jyoba sjakʼa ja yorasyone, soka skoltaneli, ja Daniel bʼobʼni yal ja jas wa stojolan ja swayich ja reyi. ¡Ja yeʼn sok ja yamigoʼik mini chamye!

5. ¿Jas pilan ekʼele sjeʼa mi xiw ja Daniel?

⁵ Tsaʼan yajni ja Daniel yalata jas wa stojolan ja wayichal sbʼaja niwan imajeni, stʼaspuni jun pilan jasunuk bʼa wa skʼana mi oj xiwuk. Ja Nabucodonosor ajyiyuj jun pilan swayich bʼa jel xyaʼa chamkʼujol; ja ekʼele it yila jun chaʼan teʼ. Ja Daniel mini xiwi sok xcholo yabʼ ja Nabucodonosor ja jas wa stojolan jas wayichi. Yala yabʼ ke ojni pax lokoʼil sok oj yakan bʼa jun tyempo ajyel jastal rey (Dan. 4:25). Ja Nabucodonosor ojni bʼobʼ spensaraʼuk ajyi ke wan iljel kontra yuja Daniel sok oj bʼobʼ ya mandar bʼa oj miljuk. Pe ja Daniel mini xiwi sok mini jas snakʼayi.

6. ¿Jasa bʼobʼta koltajiyuj ja Daniel bʼa mi xiwi?

⁶ ¿Jasa bʼobʼta koltajiyuj ja Daniel bʼa mi xiw snajtil ja bʼa sakʼanil? Seguro man skeremil jelni jas snebʼa ja bʼa lekil sjejel yaʼawe ja snantati. Ja yeʼnle skʼuʼane ja tojelalik yayi ja Jyoba ja nantatalik israʼelenyoʼik, sok sjeʼaweyi ja  sLey ja Dyos (Deut. 6:6-9). Ja Daniel mini kechanta snaʼa sbʼaj ja lajune mandarik, cha snaʼa sbʼaj ja waʼelalik wa xbʼobʼ yabʼye ja israʼelenyoʼik sok ja bʼa miyuki (Lev. 11:4-8; Dan. 1:8, 11-13). c Chomajkil, wani snaʼa sbʼaj ja xchonabʼ ja Dyosi sok wani snaʼa ja jas wa x-ekʼ sbʼaje yajni mi skʼuʼane ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba (Dan. 9:10, 11). Spetsanil ja jas ekʼ sbʼaj snajtil ja bʼa sakʼanil ajini skʼuʼuk ke ja Jyoba sok ja yanjelik tini ajyi ja skoltanele (Dan. 2:19-24; 10:12, 18, 19).

7. ¿Jas mas koltajiyuj ja Daniel bʼa mi xiwi? (Cha kʼela ja dibujo).

⁷ Ja Daniel ajyiniyuj ja kostumbre bʼa skʼuljel estudiar ja jas stsʼijbʼanekan ja alumanik bʼa Dyos, jun sjejel ja bʼa Jeremías. Stsʼakatal yuja jaw, kʼotni skʼuʼuk ke ja judíoʼik teye bʼa Babilonia, ojxtani aji eluke (Dan. 9:2). Bʼobʼta, yajni yila ja jastal wan kʼotel smeranil ja jastik alubʼalxakani, tsatsbʼini mas ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa Jyoba. Sok yajni june wa sjipa lek skʼujol bʼa Jyoba, jelni cham yiljel ja jastal mi xiwi (cha kʼela sbʼaja it ja jas wa xyala ja Romanos 8:31, 32, 37-39). Ja jasa mas jel koltajiyuj ja Daniel jani yuja wa xyayi orasyon ja sTat bʼa satkʼinal (Dan. 6:10). Wa xyala yabʼ ja smuliki, wa xcholoyabʼ ja jastal ay xyabʼi sok wa skʼanayi skoltajel (Dan. 9:4, 5, 19). Jastalni keʼntik, ja Daniel mini pojki jach mi xiwi. Tʼilani ya ajyuk ja modoʼal jaw, sok ajyiyuj ja yajni skʼulan estudiar, yayi orasyon sok sjipa skʼujol bʼa Jyoba.

8. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik?

⁸ Ama ja jnantatik mi xiwye sok wa stsatsankʼujolanotik bʼa jach oj kʼuluktik, ja jastal mi xiwye mini xyawe ekitik, tʼilani keʼn oj ka bʼa jpartetik. Ja mi oj xiwan jachni jastal oja naʼ skʼulajel jun jasunuk; tʼilani oja nebʼe. Bʼa oja naʼ skʼulajel jun jasunuk tʼilani oja kʼel ja jastal wa skʼulan jawa maestro sok oja noche. Pes bʼa mi oj xiwkotik tʼilani oj kʼeltik lek ja matik jach kʼotele sok junxta oj kʼuluktik. ¿Jasa sjeʼunejkitik ja Daniel? Ke tʼilani oj kʼultik lek estudiar ja Biblia, ajyel kʼubʼansok ja Jyoba yajelyi orasyon tikʼan, yajel el man bʼa jkʼujoltik sok sjipjel lek jkʼujoltik ke tolabida oj skoltayotik. Ta wa xkʼulantik spetsanil ja it mini oj xiwkotik yajni x-aji och probar ja skʼuʼajel kiʼojtik.

9. ¿Jastik slekilal wa xyijan ja mi oj xiwkotik?

⁹ Ja mi oj xiwkotik wani xyijan slekilal. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Ben, d bʼa Alemania. Ja bʼa yeskuela, yibʼanal ja smojiki wa skʼuʼane ja bʼa evolución sok wa spensarane ke ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja kʼulbʼen kechantani jun lom loʼil. Jun kʼakʼu ajikan bʼa oj xcholyabʼ ja smojik eskuela jas yuj skʼuʼunej lek ke ja sakʼanil jani skʼulan ja Dyos, sok mini tʼun xiw ja yajni yala sbʼaja jas wa skʼuʼani. ¿Jasa slekilal yila? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jmaestro smaklayon lek sok yayi yibʼanal ja jmojik eskuela jun kopya sbʼaja impormasyon jchapunej bʼa skoltajel ja jas wa xkʼuʼani». ¿Jastal yabʼye jas mojiki? Ja Ben wa xyala: «Jitsan bʼa yeʼnle smaklayone lek sok yalawe ke jel chaʼanyabʼal xyilawone». Ja yexperiensya wa sjeʼa ke ja kristyanoʼik bʼa mi xiwye wani xkʼot kisjuke yuja tuk sok wani xyaʼakan bʼa oj skʼan  oj snaʼe mas sbʼaja Jyoba. Chikani lek ke mini lomuk ja skʼujolajel bʼa mi oj xiwkotik.

10. ¿Jasunkiluk ja ajyel toj?

¹⁰ Ja bʼa Biblia, ja bʼa hebreo wa sutxi ja yaljel «toj» ma «yajalkʼujolal mey stikʼanil», wani stojolan yajtanel sok ajyel kʼubʼan lek. Bʼa jitsan ekʼele wani xya makunuk bʼa stajel tiʼal sbʼaja yajtanel wa xyabʼ ja Dyos sbʼaja yaʼtijumik. Ja junxta yaljel jaw cha wani stojolan ja yajtanel yiʼoj ja Dyos sbʼaja yaʼtijumik (2 Sam. 9:6, 7). Ja Jyoba cha wani smajlay toj oj ajyukotiksok ja yeʼn. Sok ja ajyel toj wani stsatsbʼi mas yajni wa x-ekʼ ja tyempo. Ja it wani xchiknaji lek sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja aluman Daniel.

11. ¿Jas prueba bʼa ajyel toj stʼaspun ja Daniel yajni ayxa yiʼoj mas ja 90 jabʼil? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil jas patiki).

¹¹ Snajtil ja bʼa sakʼanili, ja Daniel sjeʼani ajyi toj soka Jyoba bʼa jitsan ekʼele. Pe yajni ayxa yiʼoj mas ja 90 jabʼil, ekʼni sbʼaj jun tsatsal prueba. Ja bʼa tyempo jaw, ja medoʼik sok ja persia sbʼajunejenikan ja Babilonia sok yeʼnani rey ja Darío. Jujuntik matik ay xchol wa xyilkʼujolane ja Daniel sok mi skisawe ja Jyoba. Ja yuj xchapawe bʼa oj smil-e ja Daniel. Yawe kʼokxuk ja Darío bʼa oj skʼul pirmar jun ley bʼa oj sjeʼ ja Daniel ta jani toj oj ajyuksok ja Dyos ma jaʼa reyi. Bʼa oj sjeʼ ke toj aysok ja reyi kechantani tʼilan mi oj yayi orasyon ja Jyoba bʼa junuk 30 kʼakʼu. Ja Daniel ajyi toj soka Jyoba, sok ja yuj jipjikoʼ bʼa skʼejnal ja chojik. Pe ja Jyoba skoltay sok yayi stsʼakol yuja ajyi toj (Dan. 6:12-15, 20-22). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa ajyel toj jastal ja Daniel?

12. ¿Jasa skʼulan ja Daniel bʼa oj ya tsatsbʼuk ja jastal toj aysok ja Jyoba?

¹² Bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba jelni tʼilan oj yajtaytik lek. Ja Daniel ajyi toj soka sTat bʼa sat kʼinali yujni jel syajtay. Bʼobʼta ya kʼiʼuk ja yajtanel jaw spensarajel sbʼaja smodoʼik ja Jyoba sok ja bʼa jastal wa sjeʼa (Dan. 9:4). Chomajkil, ja Daniel spensaran spetsanil ja jastik lek akʼubʼalyi ja yeʼn sok ja xchonabʼ yuja Jyoba (Dan. 2:20-23; 9:15, 16).

13. a) ¿Jastik prueba bʼa ajyel toj wa stʼaspune ja keremtik akʼixuk? Aʼa jun sjejel. (Cha kʼela ja poto). b) ¿Jas oj bʼobʼ kaltikyabʼ june yajni wa sjobʼokitik ta ja testigoʼik bʼa Jyoba wa skoltaye ja matik wa xwaye sok smoj winikil? (Kʼela ja bʼa jw.org ja bideo «Ja jasa oj yijan ja meran stojolili jani ja lamanili»).

 ¹³ Jastalni ja Daniel, ja keremtik akʼixuk joybʼanubʼale yuj kristyanoʼik bʼa mi skisawe ja Jyoba sok ja jastik yaʼunej kujlajuk. Bʼobʼta ja kristyanoʼik jaw mini skisawe ja matik wa syajtaye ja Dyos sok asta bʼobʼta ojni stʼene ja keremtik akʼixuk bʼa oj yaʼekan ajyel toj soka Jyoba. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja Gabriel, bʼa tey bʼa Australia. Yajni wanto solteroʼaxel stʼaspuni jun prueba jel wokol ja bʼa sklase. Ja maestra sjobʼoyi ja estudianteʼik jasa oj skʼuluke ta june ja bʼa yamigoʼe x-aljiyabʼye ke wa xwaysok ja smoj winikili. Yala yabʼye ke aʼajyuke bʼa jun lado ja matik wa skoltaye sok bʼa pilan lado ja matik miyuk. Ja Gabriel wa xcholo: «Spetsanile jani wajyesok ja matik wa skoltaye kechani miyuk ja pilan Testigo sok ja keʼni». Ja jas ekʼ tsaʼan wajni jun tsatsal prueba bʼa ajyel toj sbʼaja Gabriel. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Jelto skʼana oj chʼakuk ja klase, ja jmojik sok asta ja maestra jelni yutajotikon sok skʼulanotikon burlar. Jkʼulani ja janekʼ oj bʼobʼkuj bʼa ajyel laman sok bʼa xcholjel ja skʼuʼajel kiʼoj, pe mini skʼana oj smaklayone». ¿Jastal yabʼ ja Gabriel? Ja yeʼn wa xcholo: «Ama mini kiʼaj gusto ja yutajone, pe jelni gusto ajyiyon yujni ajyiyonsok toj ja Jyoba sok jkoltay ja skʼuʼajel kiʼoj».

14. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa tolabida oj ajyukotiksok toj ja Jyoba?

¹⁴ Jastalni ja Daniel, ojni bʼobʼ ajyukotiksok toj ja Jyoba ta wa xkʼujolantik syajtajel sok spetsanil jkʼujoltik. Bʼa oj kʼiʼuk mas ja yajtanel jaw, tʼilani oj natik sbʼaj lek ja smodoʼik, sok jun modo bʼa skʼulajel jani skʼulajel estudiar ja jastik skʼuluneji (Rom. 1:20). Kerem, ¿jastik koltanel awiʼoj bʼa jachuk ja yajtanel sok ja kiswanel waxa wabʼ bʼa Jyoba oj kʼiʼuk mas? Ja bʼa xetʼan «¿Ay maʼ stojbʼes ma miyuk?» ay bideoʼik sok artikuloʼik bʼa kom bʼa oj bʼobʼa kʼele. Chomajkil ojni bʼobʼa paklay ja poyetoʼik ¿Es la vida obra de un Creador? Sok ja El origen de la vida. Ila ja jas yala sbʼaja juʼunik it jun hermana bʼa akʼixto bʼa Dinamarca sbʼiʼil Esther: «Jelni xkiʼaj gusto ja jas wa xcholo ja poyetoʼik it. Mi xyalawabʼ jasa tʼilan oja kʼuʼuk, kechantani wa xchiktes jastik meran bʼa weʼn oja tsaʼ jas oja kʼuʼuk». Ja Ben, bʼa tax tiʼal ja bʼa parrapo 9, wa xyala: «Ja artikuloʼik it sok ja poyetoʼik jelni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoj. Sjeʼaki ke ja Dyos yeʼnani skʼulan ja sakʼanili». Tsaʼan yajni akʼulanta estudiar ja impormasyon it bʼobʼta akuerdoni oj ajyansok ja jas wa xyala ja Apocalipsis 4:11: «Kala Dyostikon Jyoba, ja maʼ jel jawa wipi, weʼn waxa bʼajin oj ajuk niwanbʼanan sok oj ajuka toyjelal, yujni weʼna kʼulan yibʼanal ja jastik junuki». e

15. ¿Jas mas oj kʼuluktik bʼa oj katik tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba?

¹⁵ Pilan jasunuk oj skoltayotik bʼa syajtajel mas ja Jyoba jani skʼulajel estudiar ja sakʼanil ja Yunin, ja Jesús. Jani it ja jas skʼulan jun hermana tey bʼa Alemania sbʼiʼil Samira. Ja yeʼn wa xyala: «Kʼot jnaʼ sbʼaj mas ja Jyoba yuja Jesús». Man xchʼinil, ja Samira wokolni xyabʼ yabʼjel stojol ja bʼa jastal ay xyabʼ ja Jyoba, pe mini junxta jach wa xyabʼ sbʼaja  Jesús. Ja yeʼn wa xcholo: «Wani xkiʼaj gusto sbʼaja Jesús yujni wa skʼana ja yal untik sok pasilni yamigoʼajel». Yajni mas wa snaʼa sbʼaj masni wa stsatsbʼi ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Jyoba. ¿Jas yuj? Ja Samira wa xcholo: «Takal takal kabʼ stojol ke ja Jesús jelni slaja sbʼajsok ja sTati; tojni lek wa snocho. Sok kaʼa jbʼaj kuenta ke june ja rasonik yuja Jyoba sjeka ja Yunin ja bʼa Luʼum jani bʼa anajuk sbʼaj lek yuja kristyanoʼik» (Juan 14:9). Kerem, ta waxa kʼana oj wa tsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼajsok ja Jyoba, ¿jas yuj mi xwa ajyuka kʼelsat oja naʼ sbʼaj lek ja Jesús? Ta wa kʼulan, ja yajtanel awiʼoj bʼa Jyoba sok ja jastal toj ayasok masni oj tsatsbʼuk.

16. ¿Jas yuj jel lek ja ajyel toj? (Salmo 18:25; Miqueas 6:8).

¹⁶ Ja matik toj aye, kʼubʼani wa x-ajyiyesok ja yamigoʼe sok wa x-albʼi (Rut 1:14-17). Chomajkil, ta toj aytiksok ja Jyoba, wani x-ajyikujtik lamanil. ¿Jas yuj? Yujni wa xya ajyukotik laman snajel ke ja yeʼn wa skʼapa oj ajyuksok toj ja yamigoʼik bʼa toje (kʼuman ja Salmo 18:25; Miqueas 6:8). Ja kʼuluman, ja Maʼ kechan jel ja yipi wa skʼana oj kamigoʼuktik bʼa tolabida ama mini oj lajtik ja yeʼn. ¿Anke jelni tsamal ja jaw? Mini jun prueba, jun jkontratik sok ja chamelal oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkila jbʼajtiksok (Dan. 12:13; Luc. 20:37, 38; Rom. 8:38, 39). Mini ay duda, jelni tʼilan oj nochtik ja sjejel bʼa Daniel sok ajyel toj soka Jyoba.

17, 18. ¿Jas mas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Daniel?

¹⁷ Ja bʼa artikulo it jtaʼatik tiʼal chabʼ modoʼal ayiʼoj ja Daniel. Pe jeltoni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa sakʼanili. Jun sjejel, ja Jyoba yaʼakan ke ja Daniel aʼajyukyuj wayichalik sok ayil nakʼsatalik. Sok yayi ja snajel bʼa oj yal ja jas wa stojolan jujuntik rasonik alubʼalxakani, jitsan ja bʼa jastik alubʼalxakan jaw kʼotani smeranil, sok jaxa tuk wani xchiktes jastik ojto ekʼuk ja bʼa tyempo jakum sok bʼa ti chʼikan yibʼanal ja swinkil ja Luʼumi.

¹⁸ Ja bʼa artikulo jakum oj sta tiʼal chabʼ jasunuk alubʼalkan ja bʼa libro bʼa Daniel. Ta kabʼtik lek stojol ama keremotikto ma ayxa jkʼujoltik, ojni skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik ja wego. Ja jastik alubʼalkan it cha ojni skoltayotik bʼa mas mi oj xiwkotik sok ajyel toj, sok jachuk chapan oj ajyukotik bʼa oj kuchkujtik ja pruebaʼik ojxta eljul.