1. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kabʼtik stsamalil skʼulajel estudiar ja jastik yalunejxakan ja Biblia?

 JUN kerem sbʼiʼil Ben wa xyala: «Jelni xkiʼaj gusto skʼulajel estudiar ja jastik yalunejxakan ja Biblia». ¿Jach maʼ waxa wabʼ ja weʼn? ¿Ma waxa pensaran jel wokol yabʼjel stojol ma jel axwela sbʼaj? Ta jachuk, bʼobʼta ojni atukbʼes ja jastal waxa pensaran ta awabʼ lek stojol jas yuj ja Jyoba yaʼakan ke atsʼijbʼajuk ja bʼa Yabʼal ja jastik ojto ekʼuk.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jas yuj tʼilan oj natik sbʼaj lek ja jastik yalunejxakan ja Biblia sok jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa skʼulajel estudiar. Tsaʼan oj paklaytik chabʼ jastik yalunejxakan ja libro bʼa Daniel sok ojni kiltik ke ta kabʼtik stojol ojni skoltayotik ja wego.

3. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj kabʼtik stojol ja jastik yalunejxakan ja Biblia?

³ Bʼa oj kabʼtik stojol ja jastik yalunejxakan ja Biblia, tʼilani oj kʼan jkoltajeltik. La jpensaraʼuktik ja sjejel it. Pensaran wana yulatajel jun chonabʼ bʼa mi bʼa wajelaʼa, pe teyasok juna wamigo bʼa wa snaʼa sbʼaj lek ja lugar jaw. Jawa wamigo wani snaʼa bʼa mero ayexa sok bʼa wa x-ikʼwani och kada calle. ¡Jelni lek yuja smojtaya jawa wamigo! Cha jachni junxta, ja Jyoba wani snaʼa jas styempoʼil wala taxtik sok ja jas ojto ekʼuk. Ja yuj, bʼa oj kabʼtik stojol ja jastik yalunejxakan ja Biblia, tʼilani chʼin oj ka jbʼajtik bʼa skʼanjelyi a-skoltayotik (Dan. 2:28; 2 Ped. 1:19, 20).

4. ¿Jas yuj skʼana ja Jyoba atsʼijbʼajukan ja bʼa Yabʼal ja jas ojto ekʼuk? (Jeremías 29:11; cha kʼela ja poto).

⁴ Jastalni jun lekil tatal, ja Jyoba wani skʼana ke ja yuntikil  gusto oj ajyuke ja bʼa tyempo jakum (kʼuman ja Jeremías 29:11). Pe ja stukil ja Jyoba soka nantatalik, ja yeʼn wani xbʼobʼ yal tsʼikan lek ja jas ojto ekʼuk ja bʼa tyempo jakum. Skʼanani atsʼijbʼajukan ja bʼa Yabʼal ja jas ojto ekʼuk bʼa jachuk oj bʼobʼ jnatik bʼajtanxa lek ja jastik tʼilan oj ekʼuk (Is. 46:10). Wani xbʼobʼ kaltik ke ja jastik alubʼalkan kʼotelni majtanalik ke sok syajulal skʼujol wa xyakitik ja kala Tatik bʼa satkʼinal. Pe ¿jastal oj bʼobʼ ajyukotik seguro ke ojni kʼot smeranil ja jastik it?

5. ¿Jasa oj bʼobʼ snebʼe ja keremtik akʼixuk ja sjejel bʼa Max?

⁵ Ja bʼa eskuela, ja keremtik akʼixuk bʼa Testigoʼe wani x-ajyiyesok kristyanoʼik bʼa mi jel skisawe ma mini tʼun skisawe ja Biblia. Bʼobʼta ja jas oj yal-e ma oj skʼuluke ja kristyanoʼik jaw oj ijuke och bʼa oj skʼuluke dudar ja skʼuʼajel yiʼoje. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano sbʼiʼil Max. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni solteroʼonto, kʼeni jkʼul dudar ta jaʼa relijyon smeranil ja wane sjejelki ja jnantati sok ta ja Biblia tini jakel bʼa Dyos». ¿Jasa skʼulane ja snan stati? Ja Max wa xyala: «Wani xnaʼa ke chamkʼujol aye, pe ajyiyeni laman». Ja snan stati yaweni makunuk ja Biblia bʼa yaweyi sakʼjel ja sjobʼjelik yiʼoj, sok ja Max mini kan telan skʼabʼ. Ja yeʼn wa xcholo: «Kʼeni jkʼul estudiar ja jastik yalunejxakan ja Biblia, sok kala yabʼ ja tuk keremtik akʼixuk ja bʼa kongregasyon ja jas wanon snebʼjel». ¿Jasa slekilal yila? Ja Max wa xyala: «Tsaʼan ja bʼa jaw, kʼotni jkʼuʼuk ke ja Biblia tini jakel bʼa Dyos».

6. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik ta ay jdudatik, sok jas yuj?

⁶ Jastalni ja Max, ta ja weʼn xkʼe akʼul dudar ta ja Biblia wa xyala ja smeranil, mokni awabʼ weʼna mul, pe mokni kan telana kʼabʼ. Ja dudaʼik jachni jastal jun jasunuk wa xchakal kuxaxbʼi. Ta xchakal kuxaxbʼi jun jasunuk chaʼanyabʼal sok mi jas xkʼulantik bʼa oj chʼaytik snajel, takal takal ojni chʼaykujtik. ¿Jastal oj bʼobʼa chʼay snajel ja «dudaʼik» bʼa oj xchʼay ja skʼuʼajela wiʼoj? Bʼajtan jobʼo abʼaj: «¿Wan maʼ xkʼuʼan ja jas wa xyala ja Biblia ja bʼa tyempo jakum?». Ta mi jel seguro ayuka, anto jelni tʼilan oja kʼul estudiar ja jastik yalunejxakan bʼa kʼota smeranil. ¿Jasa oj skoltaya bʼa skʼulajel ja jastik it?

7. ¿Jasa koltajiyuj ja Daniel bʼa skʼulajel estudiar ja jastik alubʼalxakan? (Daniel 12:10; cha kʼela ja poto).

⁷ Bʼa oj kʼuluktik estudiar ja jastik alubʼalxakan jelni lek la waj kʼujoltik ja sjejel bʼa Daniel. Ja yeʼn skʼulani estudiar bʼa jun modo stojol: skʼanani oj snaʼ ja smeranil. Cha koltajini ja yaʼa sbʼaj chʼini. Wani snaʼa ke ja Jyoba wa xyayi snajel ja matik wa xnaji sbʼaj sok wa skʼuʼane ja jastik toj sok sak yaʼunej kujlajuk (Dan. 2:27, 28; kʼuman ja Daniel 12:10). Ja Daniel sjeʼa chʼin yaʼa sbʼaj yajni sleʼa skoltajel bʼa Jyoba (Dan. 2:18). Chomajkil, skʼulani estudiar jaʼan kʼujol lek ja Yabʼal ja Dyosi. Spaklayni lek ja jastik kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa styempo (Jer. 25:11, 12; Dan. 9:2). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejeli?

8. ¿Jas yuj wa skʼulane estudiar ja jastik yalunejxakan ja Biblia jujuntik kristyano, pe jasa tʼilan oj kʼuluktik ja keʼntik?

 ⁸ Paklay jas yuj waxa kʼana oja kʼul estudiar. ¿Wan maʼ xa kʼulan estudiar ja jastik yalunejxakan ja Biblia yuj meran waxa kʼana oja naʼ ja smeranili? Ta jachuk, ja Jyoba ojni skoltaya (Juan 4:23, 24; 14:16, 17). Pe jujuntik kristyano wani skʼulane estudiar ja Biblia yuj pilan jasunuk. Wani skʼana oj staʼe prebaʼik bʼa mi ti jakeluk bʼa Dyos ja Biblia. Bʼa jachuk yeʼn oj stsaʼe ja bʼa jas lek sok ja bʼa miyuk, sok skʼulajel ja jas wa skʼanawe. Pe yajni wa xkʼulantik estudiar ja jastik alubʼalxakani, tʼilani oj kʼuluktik bʼa jun modo stojol. Chomajkil, bʼa yabʼjel stojol jelni tʼilan oj katik ajyuk jun modoʼal.

9. ¿Jas modoʼal oj katik ajyuk bʼa oj kabʼtik stojol ja jastik yalunejxakan ja Biblia, sok jas yuj?

⁹ Aʼabʼaj chʼin. Ja Jyoba wa skʼapa ojni skoltay ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaj (Sant. 4:6). Ja yuj, ta wa xkʼanatik oj kabʼtik stojol ja jastik yalunejxakan ja Biblia, tʼilani oj katikyi orasyon bʼa oj skoltayotik. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, cha ojni kitik ja koltanel wa xyaʼa ja moso jel toj, bʼa jani wa xya makunuk ja Jyoba bʼa yajelkitik ja waʼelal ja bʼa mero styempoʼil (Luc. 12:42). Yuja Jyoba juni Dyos chapan lek, ayni stojol yuja kechanta wa xya makunuk bʼa jun modo bʼa oj kabʼtik stojol ja smeranilik bʼa Biblia (1 Cor. 14:33; Efes. 4:4-6).

10. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Esther?

¹⁰ Kʼulan estudiar jaʼankʼujol lek ja Yabʼal ja Dyos. Pensaran bʼa jun jasunuk alubʼalxakan waxa wiʼaj gusto sok kʼeʼan tuluyi tiw. Jani jaw ja jas skʼulan jun hermana sbʼiʼil Esther. Ja yeʼn jel xyiʼaj gusto ja jastik alubʼalxakan sbʼaja sjulelal ja Mesías. Wa xcholo: «Yajni ay kiʼoj 15 jabʼil, wani xkʼana oj naʼ ta ja jastik alubʼalxakan jaw merani tsʼijbʼaxi bʼajtanto oj jakuk ja Jesús ja bʼa Luʼum». Anto, ¿jasa skʼulan? Kʼeni skʼumuk ja Royoʼik bʼa mar Muerto, sok yuja jas staʼa chʼayni ja sduda. Ja Esther wa xyala: «Jujuntik ja bʼa royoʼik jaw tsʼijbʼajini bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús. Ja yuj ja jastik alubʼalxakan ja tiw tʼilani ti jakel bʼa Dyos». Cha wa xyala: «Jujuntik jasunuk tʼilani jkʼuman jitsan ekʼele bʼa oj kabʼ stojol». Ama jachuk, wani xyabʼ ke mi lomuk ja skʼujolani. Ja yeʼn wa xyala jastal yabʼ tsaʼan yajni skʼulanta estudiar jaʼan kʼujol lek jitsan jastik alubʼalxakan: «Yani jkʼuʼuk lek ke ja Biblia wani xyala ja smeranil, sok keʼnani mismo kila».

11. ¿Jastal wa xkatik el slekilal yajni wala ajyitik seguro ke ja Biblia wani xyala ja smeranil?

¹¹ Yajni wa xkilatik jastal kʼotel smeranil jujuntik jastik yalunejxakan ja Yabʼal ja Dyos, wani xkʼe jip lek jkʼujoltik bʼa Jyoba sok ja bʼa tojelalik wa xyaʼa. Chomajkil, ja jastik yalunejxakan ja Biblia wani skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja smajlajel sok bʼa yajel ajyuk jun jmodotik bʼa stojol ama chikan jas x-ekʼi. Ja wego, la jpaklaytik tʼusan bʼa chabʼ jastik yalunejxakan ja libro bʼa Daniel bʼa wan kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik. Snajel jas wa stojolan ojni skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik.

12. Sbʼaja imajeni, ¿jas wa senyaʼan ja yok bʼa «hierro sokubʼalsok ja kʼunil barro»? (Daniel 2:41-43).

¹² (Kʼuman ja Daniel 2:41-43). Ja rey Nabucodonosor ajyiyuj jun swayich bʼa yila jun imajen ayiʼoj ja yok bʼa «hierro sokubʼalsok ja kʼunil barro». Yajni wa xkatik slaj ja jas aljikan it soka tuk jastik aljikan ja bʼa Daniel sok bʼa Apocalipsis, wani xkʼot kiltik ke ja okalik jani wa senyaʼan ja Reino Unido sok ja Estados Unidos, bʼa lajan wane aʼtel sok bʼa yeʼn kʼotele ja chonabʼ jel ja yip ja bʼa jtyempotik. Yajni ja Daniel xcholo yabʼ ja Nabucodonosor ja jas wa stojolan ja swayichi, yala ja it sbʼaja chonabʼ jel ja yip: «Ja mandaraneli ojni ajyuk parteʼik yij sok parteʼik bʼa yaʼaw». ¿Jas yuj kʼotel parteʼik bʼa yaʼaw? Yujni ja kristyanoʼik bʼa jaʼ wa senyaʼane ja kʼunil barro mini xyaʼakan oj aʼtijuk soka yip bʼa hierro. b

13. ¿Jastik smeranil jel chaʼanyabʼal wa skoltayotik yabʼjel stojol ja bʼa jas aljikani?

¹³ Ja jas yala ja Daniel sbʼaja imajen ja bʼa wayichali sok mas ja bʼa yoki wani skoltayotik yabʼjel stojol jitsan smeranil jel chaʼanyabʼal. Bʼajtan, ja chonabʼ jel ja yip bʼa jani wa senyaʼan ja Reino Unido sok ja Estados Unidos sjeʼunejni jel ja yipi. Jun sjejel, ja chonabʼ it koltani bʼa skʼulajel ganar ja bʼajtan sok ja xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi. Pe ja chonabʼ it yopijelni sok ojtoni yopijuk mas yuja yeʼnta wa xtiroʼaniye ja kristyanoʼik ja bʼa chonabʼi. Xchabʼil, ja chonabʼ it jel ja yip kechtani yeʼn oj ajyuk bʼajtanto ja sGobyerno ja Dyos oj xchʼaysnajel spetsanil ja gobyernoʼik bʼa luʼum. Ama bʼa jujuntik ekʼele tuk chonabʼik oj yixtalaʼuke, pe mini oj xchʼaye snajel. Wani xnaʼatik yujni ja jas aljikan sbʼaja «ton», wa xkʼan alxuk, ja sGobyerno ja Dyos ojni swachʼtalaʼuk ja yok ja imajeni (Dan. 2:34, 35, 44, 45).

14. ¿Jas yuj wani skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik ja yabʼjel stojol ja jastik aljikan sbʼaja yok bʼa hierro sok bʼa barro?

¹⁴ ¿Wa kʼuʼunej maʼ ta meran ja jas yala ja Daniel sbʼaja yok ja imajeni? Ta jachuk, ojni chiknajuk ja bʼa wa sakʼanil. Jun sjejel, mini oj wajuka kʼujol slejel takʼin sok jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinal it bʼa tʼusanxta skʼana oj chʼayjuk snajel (Luc. 12:16-21; 1 Juan 2:15-17). Chomajkil, yabʼjel stojol ja jas alubʼalxakan jaw oj skoltaya bʼa oja wayi stʼilanil ja aʼtel bʼa xcholjel sok bʼa yajel och nebʼumanil (Mat. 6:33; 28:18-20). Anto, yuja wego jpaklaytikta tʼusan ja jas alubʼalxakan jelni lek oja jobʼ abʼaj: «¿Wan maʼ sjeʼa ja jastik wa stsaʼa ke jkʼuʼunej lek ja sGobyerno ja Dyos ojxta xchʼaysnajel spetsanil ja gobyernoʼik bʼa luʼumi?».

15. ¿Machun kʼotel ja bʼa jtyempotik «ja mandaranum bʼa norte» sok «ja mandaranum bʼa sur»? (Daniel 11:40).

¹⁵ (Kʼuman ja Daniel 11:40). Ja kapitulo 11 bʼa Daniel, wa staʼa tiʼal bʼa chabʼ reyik ma gobyernoʼik bʼa yeʼnta wane tiro bʼa oj ajyuk bʼa skʼabʼe ja luʼumkʼinal. Yajel slaj ja jas aljikan it sok ja bʼa tuk jastik yalunejxakan ja Biblia, wani xnaʼatik ke ja bʼa jtyempotik «ja mandaranum bʼa norte» jani ja Rusia sok ja smojiki, sok jaxa «ja mandaranum bʼa sur» jani kʼotel ja chonabʼ jel ja yip, ja Reino Unido sok ja Estados Unidos. c

16. ¿Jastik wokol wane stʼaspujel ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa territorioʼik yamanyuj «ja mandaranum bʼa norte»?

¹⁶ «Ja mandaranum bʼa norte» wani yijel spatik ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa territorioʼik  yamanyuj. Jujuntik Testigoʼik makʼubʼale sok lutubʼale yuja skʼuʼajel yiʼoje. Pe ja kermanotik mini x-och xiwele yuja jas wan skʼulajel «ja mandaranum bʼa norte». Jaʼuktoma, tsatsbʼelni mas ja skʼuʼajel yiʼoje. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼawe ja wa x-iji spatike tixani alubʼalkan ja bʼa libro stsʼijbʼan ja Daniel (Dan. 11:41). d Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jastal wan kʼotel smeranil ja jastik alubʼalxakan jaw, wani skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja smajlajel sok bʼa mi oj katikan ajyelsok toj ja Jyoba.

17. ¿Jastik wokol stʼaspuneje ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa territorioʼik yamanyuj «ja mandaranum bʼa sur»?

¹⁷ Ja bʼa tyempo ekʼta, «ja mandaranum bʼa sur» cha yixtalaʼunej ja xchonabʼ ja Jyoba. Snalan och ja bʼa siglo 20 slutunej jitsan hermano sok yaʼunej eluk ja bʼa eskuelaʼik jujuntik yal untik Testigoʼik yuja mi xchʼika sbʼaje ja bʼa luʼumkʼinali. Jaxa bʼa tsaʼanikxta jabʼil, ja jastal toj aye ja yaʼtijumik ja Jyoba sbʼaja sGobyerno cha akʼubʼalni ochuk probar  bʼa tuktukile modo. Jun sjejel, bʼa jun campaña bʼa skʼulajel votar, bʼobʼta jun yaʼtijum Dyos oj ijuk och bʼa oj skoltay jun partido ma jun candidato. Meran ama mini oj skʼul votar, bʼobʼta ja bʼa spensar sok ja bʼa skʼujol ayni june maʼ wa skʼana oj skʼul ganar. Pe bʼa mini tʼun oj chʼikjbʼajtik, tʼilani oj talnay jbʼajtik bʼa mi kechantasok ja jas oj kʼuluktik, cha jachni ja bʼa jas wa xpensarantik sok ja bʼa jastal wa xkabʼtik (Juan 15:18, 19; 18:36).

18. ¿Jastal wa xkilatik ja lucha yiʼoje ja chabʼ reyik it bʼa skontra sbʼaje? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁸ Bʼobʼta ja matik mey yiʼoje skʼuʼajel sbʼaja jastik yalunejxakan ja Biblia wa xcham skʼujole yajni wa xyilawe ke «ja mandaranum bʼa sur» wan luchasok ja «skachoʼik» «ja mandaranum bʼa norte» (Dan. 11:40, nota). Soka bomba jel yip yiʼoje, ja chabʼ reyik it ojni bʼobʼ xchʼake ja sakʼanil ja bʼa Luʼumi. Pe wani xnaʼatik ke ja Jyoba mini oj yakan oj ekʼuk ja jaw (Is. 45:18). Ja yuj mini xcham jkʼujoltik sok mi la xiwtik. Jaʼuktoma, yajni wa xkilatik ja jastal kontra wa xyila sbʼaje «ja mandaranum bʼa norte» sok «ja mandaranum bʼa sur», wa stsatsbʼi mas ja skʼuʼajel kiʼojtik, pes wani xchiktes ke ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jelxa mojan.

19. ¿Jasa tʼilan oj natik sbʼaja jastik yalunejxakan ja Biblia?

¹⁹ Mini xnaʼatik jastal oj kʼot smeranil jujuntik jastik yalunejxakan ja Biblia. Cha mini ja aluman Daniel yabʼ stojol bʼa spetsanil ja jas stsʼijbʼani (Dan. 12:8, 9). Pe yuja mi xkabʼtik stojol tsʼikan lek jastal oj kʼot smeranil jun jasunuk alubʼalkan mini wa stojolan mi oj kʼot smeranil. Wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba takal takal oj xchikteskitik ja bʼa mero styempoʼil tʼilan oj natik, jastalni skʼulan ja bʼa tyempo ekʼta (Amós 3:7).

20. ¿Jastik alubʼalxakan bʼa jel chamyabʼjel ojxta kʼot smeranil, sok jasa tʼilan mi oj katikan skʼulajel?

²⁰ Ja chonabʼik oj yal-e: «¡Ayxa lamanil sok mixa jas oj ekʼuk!» (1 Tes. 5:3). Anto, ja gobyernoʼik ja bʼa luʼumkʼinal it oj yixtalaʼuke ja relijyonik mi meranuk sok oj xchʼake yibʼanale (Apoc. 17:16, 17). Tsaʼan oj yixtalaʼuke ja xchonabʼ ja Dyos (Ezeq. 38:18, 19). Sok tixa oj kʼeʼuk ja guerra bʼa Armagedón (Apoc. 16:14, 16). Wani xkʼuʼantik lek ke spetsanil ja jastik it ojxtani ekʼuk. Malan xjuli, mokni katikan sjejel wa xkatikyi tsʼakatal ja kala Tatik bʼa satkʼinal bʼa ajyel kʼelan jakan ja bʼa jastik yalunejxakan ja Biblia sok skoltajel ja tuk bʼa junxta oj skʼuluke.