1. Jastalni wa xyala ja Hebreos 12:1, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa skʼulajel ganar ja ajnel bʼa stajel ja jsakʼaniltik?

 JA Biblia wa xyala ke ja snochumanotik Kristo tini aytik bʼa jun ajnel. Ja matik wa skʼulane ganar wani x-ajiyile ja stsʼakole bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida (2 Tim. 4:7, 8). Tʼilani oj kʼujoluktik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa mi oj katikan ajnel, pes yujni jelxa mojan kiʼojtik bʼa skʼulajel ganar. Ja jekabʼanum Pablo, bʼa skʼulan ganar ja ajnel bʼa stajel ja sakʼanil, staʼa tiʼal ja jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa skʼulajel ganar ja ajneli. Yala: «Laxa cha katik eluk chikan jas kargaʼil […], sok la kuchkujtik ajnel ja bʼa karreda tey bʼa stiʼ jsatiki» (kʼuman ja Hebreos 12:1).

2. ¿Jas wa stojolan yajni yala ja Pablo «laxa cha katik eluk chikan jas kargaʼil»?

² ¿Jas wa stojolan ja yaljelik «laxa cha katik eluk chikan jas kargaʼil»? Ja Pablo mini wan yaljel ke ja snochumanik Kristo mixani jun karga oj yiʼe och, wani yaljel ke tʼilan oj katik eluk chikan jas karga mixa ay stʼilanil. Ja tikʼe kargaʼik it wani skomowotik ja bʼa ajnel sok wa xya yajtikaxukotik. Bʼa mi oj katikan ja ajnel, tʼilani oj kiltik ta mi wantik yijel och jun karga mixa ay stʼilanil sok wegoxta yajel elkani. Pe ayni tuk kargaʼik bʼa ay stʼilanil sok tʼilani mi oj katik elkani. Ta katik elkani, mini oj kʼultik ganar ja bʼa ajneli (2 Tim. 2:5). La kiltik jastik karga tʼilan oj kitik.

3. a) Jastalni wa xyala ja Gálatas 6:5, ¿jasa tʼilan oj yi kada jujune ja snochumanik Kristo? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it, sok jas yuj?

³ (Kʼuman ja Gálatas 6:5). Ja bʼa bersikulo it, ja Pablo  staʼa tiʼal jun jasunuk tʼilan oj yi kada jujune ja snochumanik Kristo: «skʼulajel ja cholal yiʼoji». ¿Jas kʼan yale? Jani ja cholalik kiʼojtik bʼa Dyos sok mini june maʼ pilan oj bʼobʼ yi yuj keʼntik. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jujuntik jastik ti chʼikan bʼa ‹skʼulajel ja cholal kiʼojtik› sok ja jas oj skoltayotik bʼa oj kitik. Chomajkil, oj tatik tiʼal jujuntik kargaʼik mixa ay stʼilanil bʼa bʼobʼta kiʼojtik sok ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj katik elkani. Jelni tʼilan mi oj kitik kargaʼik mixa ay stʼilanil sok jaʼita oj kitik ja bʼa tʼilani, yujni jachuk oj kʼultik ganar ja ajnel kiʼojtik bʼa stajel ja jsakʼaniltik.

4. ¿Jas yuj mi jun alal kargaʼuk ja jas jkʼapatik yajni katikyi ja jsakʼaniltik ja Dyos? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁴ Ja jas jkʼapatik yajni katikyi ja jsakʼaniltik ja Dyos. Yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba wani xkʼapatikyi oj kaʼteltaytik sok skʼulajel ja jas wa skʼana bʼa tolabida. Sok tʼilani oj katik kʼotuk ja jas kalatik. Ama juni niwan cholal, pe mini jun alal kargaʼuk. ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba skʼulanotik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana (Apoc. 4:11). Yani ochuk bʼa keʼntik ja kʼankʼunel bʼa snajel sbʼaj sok yaʼteltajel, sok  cha skʼulanotik jastal splanta yeʼna. Ja yuj ojni bʼobʼ mojxukotiksok ja yeʼn sok yabʼjel lek stsamalil skʼulajel ja jas wa skʼana (Sal. 40:8). Sok mini kechanta ja jaw, yajni wa xkʼulantik ja jas wa skʼana ja Jyoba sok wa xnochotik ja sjejel ja Yunini, wani xtaʼatik lamanil (Mat. 11:28-30).

5. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj wa kʼotuk jawa sakʼanil awaʼunejyi ja Dyos? (1 Juan 5:3).

⁵ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wiʼ ja karga jaw? Bʼajtan, atsatsbʼuk ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba. Ta waxa pensaran spetsanil ja jas skʼulunej bʼa weʼna sok ja bʼa slekilalik oj yijanawi ja bʼa tyempo jakum, ja yajtanela wiʼoj ojni kʼiʼuk. Sok yajni mas waxa yajtay ja Dyos, masni pasil oja wabʼ oja kʼuʼukyi. Ojni awabʼ ke ja smandariki mini jun kargaʼuk bʼa wokol yijel (kʼuman ja 1 Juan 5:3). Xchabʼil, nocho ja Jesús. Ja yeʼn lajxiniyuj skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos yujni wa skʼanayi skoltajel bʼa orasyon sok wajni skʼujol ja stsʼakol oj ajukyi (Heb. 5:7; 12:2). Jastalni ja Jesús, kʼanayi ayawi awip ja Jyoba sok awajuka kʼujol ja smajlajel awiʼoj bʼa oj ajyan sakʼan bʼa tolabida. Ta wa xwa tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoj bʼa Jyoba sok waxa nocho ja Yunini, ojni wa kʼotuk jawa sakʼanil awaʼunejyiʼi.

6. ¿Jas yuj tʼilan oj kʼuluktik ja cholalik kiʼojtik ja bʼa pamilya? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁶ Ja cholalik kiʼojtik ja bʼa pamilya. Ja bʼa ajnel kiʼojtik bʼa stajel ja jsakʼaniltik, tʼilani ja mas oj yajtaytik ja Jyoba sok ja Jesús ke yuja jpamilyatik (Mat. 10:37). Pe ja jaw, mini wa stojolan ke mi oj bʼobʼ jkʼuluktik ja cholalik kiʼojtik ja bʼa pamilya, jastal jun jasunuk oj stimotik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Jaʼuktoma, ta wa xkʼanatik yajel gustoʼaxuk ja Dyos sok ja Jesús, tʼilani oj kʼuluktik ja cholal kiʼojtik ja bʼa pamilya (1 Tim. 5:4, 8). Ta jkʼulantik, masni gusto oj ajyukotik. Ja Jyoba wani snaʼa ke ja pamilyaʼik jelni lek oj wajyujile ta ja tatamal sok ja cheʼumal wa syajtay sok wa skisa sbʼaje, ta ja nantatalik wa syajtaye sok wa stojowe ja yuntikile, sok ta ja untik wa skʼuʼaneyi ja snantateʼi (Efes. 5:33; 6:1, 4).

7. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja kʼuluk ja cholal awiʼoj ja bʼa pamilya?

⁷ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wiʼ ja karga jaw? Chikan jas cholal awiʼoj ja bʼa pamilya, jipa akʼujol ja bʼa rasonik jel xmakuni yiʼoj ja Biblia. Mokni ja awi ja jas mas lek xa wila, jawa kultura ma ja jas wa xyalawe ja matik jel chapane ja bʼa luʼumkʼinal it (Prov. 24:3, 4). Amakunuk lek ja juʼuntik, pes ja tiw oja taʼ rasonik jel xmakuni sbʼaja jastal yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Jun sjejel, ja bʼa xetʼan «Koltajel sbʼaja pamilyaʼik», ayni impormasyon bʼa oj skoltay ja nupanumik, ja nantatalik sok ja keremtik akʼixuk bʼa oj snaʼe jas oj skʼuluke ja bʼa wokolik wa stʼaspune. b Puesto ajyan bʼa oj wa makunuk ja rasonik bʼa Biblia ama kechan weʼn ja bʼa wa pamilya. Ojni awil ke spetsanil ja pamilya jelni oj yawe-el slekilal, sok ja Jyoba ojni ya koʼuka lekilal (1 Ped. 3:1, 2).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ sjomotik ja jastik wa stsaʼatik skʼulajel?

⁸ Ja jas wa xyijan ja jastik wa stsaʼatik skʼulajel. Ja libreʼil kiʼojtik bʼa stsajel juni majtanal bʼa Jyoba, sok ja yeʼn wani skʼana ke oj kabʼtik stsamalil ja slekilalik wa xyijan stsajel lek ja jas oj kʼuluktik. Pe mini stalnayotik ja bʼa jas wa xyiʼajan ja bʼa jastik mi lek wa stsaʼatiki (Gál. 6:7, 8). Ja yuj, ta ay jas jtsaʼatik bʼa mi lekuk, ay jas kalatik bʼa  mixa jpensarantik ma wegoxta ay jas jkʼulantik, tʼilani oj kʼultik aseptar ja jas oj yijani. Bʼa jujuntik ekʼele, bʼobʼta ojni kabʼtik jel mulal aytik sok oj syajbʼesotik ja jconcienciatik. Snajel keʼnani jmultik ja bʼa jastik jtsaʼatik skʼulajel ojni snikotik bʼa oj kaltik ja jastik mi lek jkʼulantik, stojel ja jmodotik sok skʼujolajel bʼa mi oj cha kokotik luʼum ja bʼa junxta jas mi lek jkʼulantik. Jachuk mini oj katikan ja ajnel bʼa stajel ja jsakʼaniltik.

9. ¿Jasa oj skoltaya ta atsaʼata skʼulajel jun jasunuk mi lekuk? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁹ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wiʼ ja karga jaw? Ta atsaʼata skʼulajel jas mi lekuk, ¿jasa tʼilan oja kʼuluk? Kʼulan aseptar ke mixa ojto bʼobʼa tukbʼes ja jas ekʼta. Mokxa apensaraʼuk oja leʼ modo sjejel ayni awiʼoj rason, oja mulukabʼaj ma oj wa smuluk ja tuk yuja jas mi lek akʼulan. Ja jas mas leki jani oja kʼul aseptar ja jas mi lek akʼulan sok oja kʼujoluk ja janekʼ oj bʼobʼukawuj bʼa oja tojbʼes ja jas wan ekʼel. Ta jel tuk aya xa wabʼ yuja jas wa kʼulan, aʼabʼaj chʼin yajelyi orasyon ja Jyoba, alayabʼ ja jas mi lek akʼulan sok kʼanayi ke ayaʼa perdon (Sal. 25:11; 51:3, 4). Sok ta ay maʼ ayajbʼes, kʼanayi perdon. Sok ta ay stʼilanil leʼa akoltajel soka ansyanoʼik (Sant. 5: 14, 15). Nebʼa ja jas mi lek akʼulan sok leʼa modo bʼa mixa ojto cha kʼuluk. Wani xbʼobʼ ajyan seguro ke ja Jyoba oj skoltaya sok oj sjeʼawi syajulal skʼujol (Sal. 103:8-13).

10. ¿Jas yuj juni alal karga ja tolabida oj majlaytik oj kʼotuk ja jas wa xkʼanatik? (Gálatas 6:4).

¹⁰ Ja tolabida oj majlaytik oj kʼotuk ja jas wa xkʼanatik. June ja bʼa karga oj bʼobʼ kitik bʼa mi jel stojoluk jani ja oj lajbʼajtik soka tuki (kʼuman ja Gálatas 6:4). Ta ay kiʼojtik ja kostumbre jaw, ojni bʼobʼ yiʼotik bʼa oj ochkotik prebaʼanel sok bʼa oj kʼultik imbidiar ja tuki (Gál. 5:26). Yajni wa xleʼatik modo oj kʼuluktik junxta ja jas wa skʼulane ja tuk, bʼobʼta ojni jkʼantik oj kʼuluktik mas bʼa mixa ojto bʼobʼkujtik skʼulajel. Pensaran ja it: ja Biblia wa xyala ke «ja smajlajel ke jel x-albʼi wa xya maloʼaxuk ja kʼujolal» (Prov. 13:12). Ja yuj mastoni jel axwela sbʼaj smajlajel jun jasunuk bʼa nunka oj lajxukujtik. Ja jaw ojni sjapkitik ja kiptik sok oj ya yopijuk ja ajnel kiʼojtik bʼa stajel ja jsakʼaniltik (Prov. 24:10).

11. ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi tolabida oja majlay akʼotuk ja jas waxa kʼana?

¹¹ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj wa eluk ja alal karga jaw? Mokni amajlay oja kʼuluk mas bʼa mi skʼanawi ja Jyoba, yujni ja yeʼn nunka ay jas oj skʼanawi bʼa meyuka wiʼoj (2 Cor. 8:12). Wani xbʼobʼ ajyan laman, ja Jyoba mini xya slaj ja jas waxa kʼulan soka jas wa skʼulane ja tuk (Mat. 25:20-23). Ja yeʼn jelni chaʼanyabʼal xyila ja jas wana skʼulajel: ja aʼtelik wana skʼulajel sok spetsanila kʼujol, ja toj aya sok ja wan kuchelawuj. Ja mi oj jelxan ojni skoltaya bʼa oja wil ke ja jabʼil awiʼoj, ja jastal wa xtax jawa sakʼanil sok bʼa tuk jastik ojni bʼobʼ stim ja jas wana skʼulajel ja wego. Kʼotan jastal ja Barzilái sok puesto ajyan bʼa mi oja kʼul aseptar cholalik ta waxa wila ke ja jastal wa xtax jawa sakʼanil mi oj bʼobʼa kʼuluk (2 Sam. 19:35, 36). Ma kʼotan jastal ja Moisés, kʼana akoltajel sok ta wa xbʼobʼi ayi ja tuk ja cholalik awiʼoj (Éx. 18:21, 22). Ta mi la jelxi, mini oja majlay oja kʼuluk jastik junuk bʼa mi jel stojoluk bʼa oj ya eluka gana snochjelyi ja ajnel bʼa stajel ja sakʼanil.

12. ¿Keʼn maʼ jmultik ja jastik mi lek wa stsaʼawe skʼulajel ja tuk?

¹² Yabʼjel keʼnani jmultik ja jas mi lek wa stsaʼawe skʼulajel ja tuk. Mini xbʼobʼ jtsatik keʼntik ja jas oj bʼobʼ skʼuluke ja tuk sok mini tolabida oj bʼobʼ jkoltaytike ja bʼa jastik oj  ijukjanyile soka bʼa jas mi lek wa stsaʼawe. Bʼobʼta jun untik oj stsaʼ oj yakan yaʼteltajel ja Jyoba, sok ja jaw jelni oj ijukjanyi syajal ja nantatalik. Pe ja nantatalik bʼa wa xyabʼ yeʼn smule yuja jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja yuntikile wani xyawe ajyuk jun alal karga bʼa yeʼnle, jun karga bʼa mi smajlay ja Jyoba oj yiʼe (Rom. 14:12).

13. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluk jun tatal ta ja skerem stsaʼa skʼulajel jun jasunuk mi lekuk?

¹³ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj wa eluk ja alal karga jaw? Ajuluka kʼujol ke ja Jyoba yaʼunejkitik jpetsaniltik ja libreʼil bʼa stsajel sok wani xyakan bʼa kada jujune oj tsatik ja jas oj kʼuluktik, ta oj kaʼteltaytik ma miyuk. Chomajkil, ja Jyoba wani snaʼa ke mito tojuka. Kechantani wa skʼana oja kʼujoluk kʼotel jun lekil tatal. Ta jawa kerem yaʼakan ja smeranil, yeʼnani smul sok mini weʼnuk (Prov. 20:11). Ama jachuk, bʼobʼta mini xa wakan spensarajel ja jastik mi lek akʼulan. Alayabʼ ja Jyoba ja jastal aya xa wabʼ sok kʼanayi ke ayaʼa perdon. Ja yeʼn wani snaʼa ke mixa ay modo bʼa ojto wa kumxuk ja jas ekʼta sok oja tukbʼes. Chomajkil, ja Jyoba mini smajlay oj wa el libre jawa keremi bʼa oj yil sat ja jas stsʼunu, wa xkʼan alxuk, bʼa oj yil ja swokolil yuja jas skʼulan. Pe ajuluka kʼujol, ta jawa kerem wa skʼujolan bʼa oj cha kumxuksok ja Jyoba, ja yeʼn cha gustoni lek oj skʼul resibir (Luc. 15:18-20).

14. ¿Jas yuj tʼilan oj katik eluk ja karga bʼa jelxelxa oj muluk jbʼajtik?

¹⁴ Ja jelxelxa oj muluk jbʼajtik. Yajni wa xleʼa jmultik, stojolni oj kabʼtik keʼnani jmultik. Pe ja jelxelxa oj muluk jbʼajtik juni karga ke ja Jyoba mi skʼana oj kitik, jun karga bʼa tʼilan oj katik eluk. ¿Jastal wa xnaʼatik ta jelxelxa wa xkatik jmuluk jbʼajtik? Ta kalatikta ja jmultik, sutxita jkʼujoltik sok wantikxa skʼujolajel bʼa mixa ojto jkʼuluktik, wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba yaʼawotikta perdon (Hech. 3:19). Yajni jkʼulantikta ja jastik jaw, ja Jyoba wani skʼana mokxa jmuluk jbʼajtik yujni wa snaʼa ja oj kabʼtik jachuk bʼa jitsan tyempo  jelni oj yixtalaʼukotik (Sal. 31:10). Ta katikan ke ja tristeʼil a-skʼulotik ganar, bʼobʼta ojni el jganatik sok oj katikan ja ajnel kiʼojtik bʼa stajel ja sakʼanil (2 Cor. 2:7).

15. ¿Jasa oj skoltaya ta wanto xa wabʼ jelxelxa wa xwa mulukabʼaj? (1 Juan 3:19, 20; cha kʼela ja potoʼik).

¹⁵ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj wa eluk ja alal karga jaw? Ta wanto xa wabʼ jelxelxa wa xwa mulukabʼaj, awajuka kʼujol ja bʼa «meran sperdon» wa xyaʼa ja Dyos (Sal. 130:4). Yajni ay maʼ meran sutxita skʼujol, ja Jyoba wani xya kʼot smeranil ja kʼapjelal it: «Mixani oj juljkʼujol mas ja smuli» (Jer. 31:34). Ja it wa xkʼan yal ke yajni ja Jyoba wa xyaʼawa perdon, mixani spensaran mas ja bʼa jas wa kʼulan. Ama ja mulali ayni jas wa xyijani, pe ja jaw mini wa stojolan ke ja Jyoba me xyaʼawa perdon. Sok ta ja wego mi xbʼobʼa ta jujuntik cholal ja bʼa kongregasyon, mokni tajkan. Ja Jyoba mixani wanuk spensarajel ja bʼa wa mulik sok cha mokxani apensaraʼuk ja weʼn (Kʼuman ja 1 Juan 3:19, 20).

16. ¿Jasa tʼilan oj natik lek?

¹⁶ Bʼa oj tatik ja jsakʼaniltik, tʼilani mi oj katikan snochjel ja rason it: «Ajnanik bʼa jachuk oja kʼulukex ganar» (1 Cor. 9:24). Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa oj lajxukujtik jani oj natik lek ja jasa tʼilan oj kitik jastal jkargatik sok jasa tʼilan oj katik eluk. Ja bʼa artikulo it kilunejtik jujuntik sjejel, pe mini kechanuk ja jaw. Ja Jesús yala ke ja jkʼujoltik ojni bʼobʼ ajyuk ‹tʼenan yuj jelxelxa waʼel, yuj jelxelxa yujel sok yuja chamkʼujolik ja bʼa sakʼanili› (Luc. 21:34). Ja it sok tuk tekstoʼik bʼa Biblia ojni skoltayotik bʼa oj kiltik ja jas oj tukbʼestik bʼa oj ajnukotik bʼa stajel ja jsakʼaniltik.

17. ¿Jas yuj seguro aytik ke ojni jkʼultik ganar ja ajnel bʼa stajel ja jsakʼaniltik?

¹⁷ Seguroni aytik oj kʼultik ganar ja ajnel kiʼojtik bʼa stajel ja jsakʼaniltik yujni ja Jyoba oj yakitik ja ipal wa xmakunikujtik (Is. 40:29-31). Ja yuj mokni yopesabʼaj. Kʼotan jastal ja jekabʼanum Pablo, bʼa jelni skʼujolan bʼa oj staʼ ja spremio (Filip. 3:13, 14). Meran ama mini maʼ oj bʼobʼ ajnuk yuj weʼna, pe ja Jyoba tini oj ajyuk bʼa oj skoltaya. Ojni skoltaya bʼa oja wiʼ jawa kargaʼik sok oj wa eluk ja bʼa mey stʼilanil (Sal. 68:19). Soka skoltanel ja Jyoba, ojni kuchukawuj bʼa ajnel sok ojni akʼul ganar.