▪ Ja bʼa artikulo jaw jnebʼatik ke ay jun jasunuk jel tʼilan bʼa ti chʼikan yibʼanal ja kristyano sok ja anjelik: ja yajel sakbʼuk ja niwan sbʼiʼil ja Jyoba. Sbʼaja sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar ja Jyoba, wa xkʼan kaltik, ja jastal jel lek wa xyaʼa mandar kechani jun jasunuk bʼa ti chʼikan ja bʼa jun jasunuk jaw jel tʼilan. Cha jachni junxta ta wa xbʼobʼ ajyukotik toj soka Jyoba ma miyuk kʼotelni jun jasunuk jel tʼilan bʼa tini chʼikan ja bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba.

Pe ¿jas yuj wa xchiktes ja wego ke ja kʼumal mas tʼilan sok mas niwan jani ti chʼikansok ja sbʼiʼil ja Jyoba sok ja bʼa yajel sakbʼuk? La kiltik bʼa oxe rason.

Bʼajtan, ja bʼa jardín bʼa Edén, ja Satanás yixtalan ja sbʼiʼil ja Jyoba, ma ja jastal wa xnaji sbʼaj. Ja sjobʼjel ajiyi ja Eva yuja Satanás bʼa jelni snaʼa jastal yaʼa, yani chiknajuk ke ja Dyos mini jamanuk skʼujol sok ja bʼa stikʼanil wa xyayile jelni estricto. Tsaʼan, ja Satanás stukbʼes ja jas yalunej ja Jyoba sok jachuk yala ke juni leʼa abʼal. Yajni skʼulan ja jaw, yabʼaltani ja sbʼiʼil ja Jyoba. Man ja bʼa jutsʼin jaw paxni jastal «ja Dyablo», bʼa wa stojolan «abʼaltanum» (Juan 8:44). Yuja Eva skʼuʼan ja abʼalik yala ja Satanás, skʼokʼoniyi ja Dyosi, sok jachuk mixani skisa ja sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar (Gén. 3:1-6). Ja bʼa jtyempotik, ja Satanás wantoni yixtalajel ja sbʼiʼil ja Dyos; soka abʼalik wa xyala wani xya och duda sbʼaja jastal kʼotel ja Jyoba. Sok ja matik wa skʼuʼane ja abʼalik jaw wani skʼokoweyi ja Jyoba. Sok sbʼaja yaʼtijumik ja Dyos mini ay pilan jun jasunuk bʼa mi tojuk kʼulubʼal ke yuja jastal abʼaltanubʼal ja sakal sbʼiʼil ja Jyoba. Jani jaw ja rason yuja jel ja wokoli sok ja jastik mi lekuk ja bʼa luʼumkʼinal.

Xchabʼil, bʼa slekilal spetsanil ja kʼulbʼen, ja Jyoba puesto ay bʼa oj skoltay sok bʼa oj ya sakbʼuk tsʼikan lek ja sbʼiʼili. Bʼa yeʼna mini ay jun jasunuk mas tʼilan yuja it. Ja yuj, wa xyala: «Ojni ka sakbʼuk ja niwan jbʼiʼili» (Ezeq. 36:23). Ja bʼa orasyon sjeʼa ja Jesús, yala: «Aʼaxuk sakbʼuk jawa bʼiʼili». Jachuk xchiktes ja jasa mas tʼilan oj kʼantik ja bʼa korasyontik jastal yaʼtijumotik ja Jyoba (Mat. 6:9). Ja Biblia tikʼanxtani wa xchiktes ja stʼilanil bʼa yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba. La kiltik jujuntik sjejel. «Awikyi ja Jyoba ja toyjelal ke wa sbʼajin ja sbʼiʼili» (1 Crón. 16:29; Sal. 96:8). «Tsʼebʼantayik sok tsʼebʼojik ja tsamal sbʼiʼili» (Sal. 66:2). «Oj toy jawa bʼiʼil bʼa tolabida» (Sal. 86:12). Chomajkil, june ja bʼa ekʼeleʼik kʼumani ja Jyoba masan bʼa satkʼinal, ja Jesús tini ay bʼa templo bʼa Jerusalén sok skʼanayi ja stati: «Toyo jawa bʼiʼili». Jaxa Jyoba sjakʼayi: «Jtoyunejxaniʼa sok ojni cha jtoye» (Juan 12:28). a

Sok yoxil, ja jas wa skʼana ja Jyoba jani ke atoyxuk bʼa tolabida ja sakal sbʼiʼili. La jpensaraʼuktik ja bʼa stʼilanil oj ajyuk ja sbʼiʼil ja Jyoba tsaʼan ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo, yajni ekʼta ja tsaʼanxta prueba. ¿Jastalxa oj spensaraʼuke ja bʼa tyempo jaw ja kristyano sok ja anjelik sbʼaja yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba? Bʼa snajel, la kumxukotik ja bʼa chabʼ jasunuk ti chʼikan ja bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba: ja jastal toj  aye ja kristyano sok ja sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar ja Jyoba. Mixatoni oj kʼulajuk probar ja jastal toj aye ja kristyano. ¿Jas yuj? Yujni mixa oj ajyukyujile mulal sok ekʼtaniyujile ja tsaʼanxta prueba. Ojxani bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Pe ¿jaxa sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar ja Jyoba? Ja it mixani oj ya ajyuk pilwanel sok dudaʼik. ¿Jas yuj? Yujni chiknajita lek ke ja jastal wa xyaʼa mandar ja Jyoba jani ja mas lek. Spetsanil ja kristyano sok ja anjelik skʼulanetani aseptar gusto lek. Pe ¿jas oj ekʼsok ja sbʼiʼil ja Jyoba?

Ja sbʼiʼili ajitani sakbʼuk tsʼikan lek, sok mixani oj kan jun abʼal bʼa oj ya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj. Pe ja sbʼiʼil ja Jyoba jeltoni chaʼanyabʼal oj kʼotuk sbʼaja yaʼtijumik bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼum. ¿Jas yuj? Yujni oj yil-e ojto skʼuluk ja Jyoba jastik jel chamyiljel. Jun sjejel, ja Jesús chʼini oj yaʼ sbʼaj bʼa oj ya kumxukyi spetsanil ja cholal ja sTati, jachuk ja Dyosi «oj ajyuk bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jastik junuki» (1 Cor. 15:28). Tsaʼan ja bʼa jaw, ja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼum ojni yabʼye stsamalil «oj ajyuke libre jastal ja yuntikil ja Dyosi» (Rom. 8:21). Sok ja Jyoba ojni ya kʼot smeranil bʼa yibʼanal ja jas wa skʼana bʼa yajel ajyuk jun ita pamilya bʼa tsoman bʼa tini chʼikan ja yuntikil bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼum (Efes. 1:10).

¿Jastalxa oj yabʼ ja spamilya ja Jyoba yajni x-ekʼ yibʼanal ja it? Spetsanile tanto ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼum, ojni ajyukyujile jun tsatsal kʼankʼunel bʼa mi oj yaʼekan stoyjel ja tsamal sbʼiʼil ja Jyoba. Bʼa jani aji ekʼyi yuja Dyos, ja David stsʼijbʼan: «Aʼajukyi stoyjel ja Jyoba Dyos [...]. Aʼajukyi stoyjel ja tsamal sbʼiʼil bʼa tolabida» (Sal. 72:18, 19). Ojxani ekujtik snajtil ja bʼa jsakʼaniltik stajel jastik yajkʼachil sok tuk rasonik bʼa yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba.

Ja sbʼiʼil ja Jyoba jani wa senyaʼan yibʼanal ja jastal kʼotel. Ja yuj, yajni wa xpensarantik ja bʼa sbʼiʼil wani xjak bʼa jpensartik ja syajal skʼujol (1 Juan 4:8). Tolabida oj juljkʼujoltik ke ja Jyoba skʼulanotik yuja syajal skʼujol, yaʼa ja koltanel yuja syajal skʼujol sok jani yuja syajal skʼujol nikji bʼa oj sjeʼ ke kʼotel jun mandaranum toj. Sok oj kiltik jastal ja Jyoba wa sjeʼayi ja syajal skʼujol ja skʼulbʼeni. Bʼa snajtil ja bʼa jsakʼaniltik ojni jtatik rasonik bʼa oj mojxukotik mas soka kala Tatik bʼa satkʼinal sok stsʼebʼantajelyi tsʼebʼojik ja tsamal sbʼiʼili (Sal. 73:28).