1, 2. a) ¿Jas yuj jujuntik yaʼtijumik Dyos ayiʼoje jitsan chamkʼujolil? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA BʼA jtyempotiki, ja Satanasi «ti huan ahuanel ecʼ jastal jun tan choj. Jel xa puesto ay ba oj sbuquex coe» (1 Pedro 5:8; Apocalipsis 12:17). Yuj smul yeʼna, jpetsaniltik ja yuj jel wa xcham jkʼujoltik. Sok jachuk ja yaʼtijumotik Dyosi. Ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate cha ekʼni sbʼaje ja jaw. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala ja mandaranum David ayni ekʼele syatsʼa sbʼaj ja skʼujoli (Salmo 55:2). Jaxa jekabʼanum Pablo «jel ni chamcʼujol [ajyi] juntiro [yuj] spetzanil ja creyente» (2 Corintios 11:28). Pe ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta ja chamkʼujoli wa xyixtalaʼanotik?

² Ja jTatik tey bʼa satkʼinali skoltay ja yaʼtijumik bʼa najate matik chamkʼujol ajyiye bʼa stajel slamanil. Soka Jyoba wa xcha skʼana oj skʼulkitik junxta jastal yeʼnle. Ja Biblia wa slokowotik bʼa oj katikan bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja jastik wa xcham jkʼujoltik (1 Pedro 5:7). Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastik junuk  bʼa oj skoltayotik yajel lamxuk ja chamkʼujolili. La kiltik chane: 1) yajelyi orasyon, 2) skʼumajel ja Yabʼal ja Dyosi sok spensarajel ja jasa wa xyala, 3) yajelkan ja yip ja Jyoba a-skoltayotik, sok 4) yaljel yabʼ june ma wa xjipa jkʼujoltik ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Yajni xpaklaytik ja chane jasunuk it, la jpensaraʼuktik bʼa jastik junuk bʼa wa xkʼana oj tojbʼukotik.

3. ¿Jastal oj bʼobʼ jiptik ja kijkatstik sbʼaja Jyoba?

³ Ja jasa bʼajtan oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj katik lamxuk ja jitsan chamkʼujolili jani sjipjel ja kijkatstik sbʼaja Jyoba yajelyi orasyon man bʼa jkʼujoltik. Yajni ay jas wa xya chamjkʼujoltik, ja jTatik tey bʼa satkʼinali wa skʼana la kaltik yabʼ spetsanil ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Ja David yala yabʼ ja Jyoba: «Maklay ja korasyoni, ah, Dyos». Sok tsaʼan yala: «Jipa jawa wijkats sbʼaja Jyoba, soka yeʼn ojni skoltaya» (Salmo 55:1, 22). Ta jkʼulunejtik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stojbʼesel jun wokol, mokxa jel chamjkʼujoltik mas sbʼaja jaw. Ja jasa meran oj skoltayotiki jani yajelyi orasyon ja Jyoba masan bʼa jkʼujoltik. Pe ¿jastal ja orasyoni oj bʼobʼ ya lamxuk ja jitsan chamkʼujolili? (Salmo 94:18, 19).

4. Yajni wa xyakitik ja jitsan chamkʼujolili, ¿jas yuj jel tʼilan oj katikyi orasyon?

⁴ (Kʼuman ja Filipenses 4:6, 7). ¿Jastal wa sjakʼakitik ja Jyoba yajni tikʼanxta wa xkatikyi orasyon masan bʼa jkʼujoltik? Ja yeʼn oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukotik laman. Chomajkil bʼa yajel eluk ja jastal ayotik wa xkabʼtiki soka pensarik bʼa wa syajbʼesotiki. Yajni wa xkatikyi orasyon yuj ay jas wa xcham jkʼujoltik ma wa xiwtayotik, ja Dyosi oj yakitik ja niwan lamanil ja bʼa jkʼujoltiki. Jitsan ja jmoj-aljeltiki yabʼuneje ja tikʼe lamanil jaw, sok ja keʼntiki ojni cha bʼobʼ kabʼtik. Ja ‹lamanil bʼa Dyosi› oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol. Ja Jyoba wa xyala mok xiwkotik. Wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik lek ja skʼapjelal it wa xyaʼa ja Jyoba: «Mok xiwan, yujni ja keʼn teyona moka. Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana, jaʼi, keʼn oj jkoltaya» (Isaías 41:10).

5. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja Biblia bʼa oj jtatik lamanil ja bʼa jkʼujoltiki?

⁵ Jas xchabʼil modo bʼa oj jtatik lamanil ja bʼa jkʼujoltiki jani skʼumajel ja Biblia sok spensarajel ja jas wa xyala. ¿Jas yuj oj bʼobʼ skoltayotik ja Biblia? Yujni jaʼa yabʼal ja Dyosi sok wa xtaʼatik lekil rasonik sok jel xmakuni. Ja yuj, yajni chamkʼujol ayotik, la jpensaraʼuktik jastal ja spensar ja Dyosi sok jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja srasoniki. Jachuk oj bʼobʼ jkʼultik ganar, yajel lamxuk ma oj chʼayuk ja jitsan chamkʼujolili. Ja Jyoba wa xyalakabʼtik bʼa oj ‹tsatsankʼujoluk jbʼajtik, bʼa tsats oj ajyukotik› sok mok skʼulukotik ganar ja xiweli tʼilani oj jkʼumuktik ja yabʼali (Josué 1:7-9).

6. ¿Jastal wa skoltayotik ja bʼa jtyempotiki ja jastal wa xkʼumani ja Jesusi?

 ⁶ Ja bʼa Yabʼal ja Dyosi wa xcha bʼobʼ jtatik sbʼaja jastal ja Jesús skʼuman ja tuki. Ja ixuk winiki jel sgustoʼe smaklajel ja yeʼn, yujni ja Jesús wa stsatsankʼujolani sok wa xya kulan kʼujolal soka jas wa xyala, mas sbʼaja matik mey yipeʼi soka matik chamkʼujol ayeʼi (kʼuman ja Mateo 11:28-30 *). Ja Jesús jel chamskʼujol ja jastal wa xtaxye ajyi ja tuki (Marcos 6:30-32). Skoltay ja sjekabʼanumiki, chomajkil ojni cha skoltayotik ja bʼa jtyempotiki. Meran, ja yeʼnleʼi tini ajyiye soka Jesús, jaxa keʼntiki miyuk. Pe mi yajnaluk ti oj ajyukotik soka Jesús bʼa oj yakitik ja skoltanel skʼapaʼi. Yeʼn ja jmandaranumtiki soka wani sjejelkitik jas yajtanel masan bʼa satkʼinal. Ja yuj yajni ay jas wa xya chamjkʼujoltik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jesús ti oj ajyuk bʼa jtsʼeʼeltik sok oj skoltayotik ja bʼa mero styempoʼili. Ja yeʼn wa xyakitik jun smajlajel sok wa stsatsankʼujolanotik bʼa oj mi oj ya kokotik luʼum ja chamkʼujolili (Hebreos 2:17, 18; 4:16).

7. ¿Jastik modo wa skoltayotik ja yip ja Dyosi?

⁷ Ja yoxil modo bʼa yajel lamxuk ja chamkʼujolili. Ja Jesús yala kabʼtik ja jTatiki oj yakitik ja yipi ta wa xkʼanatikyiʼi (Lucas 11:10-13). Ja yip ja Dyos wan aʼtel ekʼi, oj skoltayotik bʼa stajel ja lekil modoʼalik yiʼoj ja Dyos kechanta jel ja yipi (Colosenses 3:10). Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja modoʼalik it ja sat ma sbʼaʼal ja «Espíritu Santo» (kʼuman ja Gálatas 5:22, 23). Yajni wa xjeʼatik ja modoʼalik it, lek wa xkila jbʼajtik soka tuki sok mi oj yiʼotik och bʼa jastik jun oj ya chamjkʼujoltik. La kiltik jujuntik modoʼik bʼa jastal wa skoltayotik ja «Espíritu Santo».

8-12. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja satinel ja «Espíritu Santo»?

⁸ «Ay syajal scʼujol sbaje. Gusto huax ajyiye. Laman aye». Yajni wa xkisatik ja tuki, wa xyajtaytik jastal jmoj-aljeltik sok jel lek wa xkila jbʼajtisok, mini jel oj chamjkʼujoltik. ¿Jas yuj? Yujni sjejel ja modoʼalik jaw, mini oj yiʼotik och bʼa jastik jun oj ya tajkukotik, bʼa mi oj kʼotuk ja jasa wa xmajlaytiki sok bʼa jel oj ya och jpensartik. Jachuk masni mi wokoluk oj katik ajyuk ja slamanil soka tuki (Romanos 12:10).

⁹ «Ay spasensiae. Jel tzamal, jel lec ja smodoei». Ja Biblia wa xyala: «Sbej que yaj oj cab jbajtic. La jtalna jyaujulal jbajtic. La jcʼul jbajtic perdonar ja jastal scʼulanotic perdonar ja Diosi yuj ja seca con ja Cristo» (Efesios 4:32). Yajni wa xkʼuʼantik ja rason it, laman wala ajyitik soka tuki sok mini oj yiʼotik och bʼa jastik junuk oj ya chamjkʼujoltik. Chomajkil, masni pasil oj kuchkujtik ja wokolik oj bʼobʼ ekʼ jbʼajtik yuj smul ja mulali.

¹⁰ «Skʼu‘ajel, YD». Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik jel wa x-och spensare yuja jastik junuki sok yuja takʼini  (Proverbios 18:11). ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi jel oj ya och jpensartik ja jastik junuk it? Jani skʼuʼajel ja rason yaʼa ja jekabʼanum Pablo bʼa oj «ajyanic gusto soc ja janecʼ ahuiojexi». Ta ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel sbʼaja Jyoba, ojni jipjkʼujoltik yeʼn oj yakitik ja jasa wa xmakunikujtiki. Ja yeʼn «yalunej que mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa». Ja yuj ojni cha bʼobʼ kaltik jastal yala ja Pablo: «Mi sbejuc oj xiucotic yuj ja cristiano. Mi ni modo oj caltic ta ay jas oj scʼul quitica» (Hebreos 13:5, 6).

¹¹ «Mi huas stoyo sbaje [laman]. Huax bob scom sbaje». ¿Jastal wa skoltayotik ja ajyel laman sok skomjel jbʼajtiki? Stsʼakatal ja modoʼalik jaw, mini oj jkʼuluktik ma oj kaltik jastik junuk bʼa oj ya chamjkʼujoltik. Chomajkil, mini oj chʼinajbʼukotik sok oj tajkukotik, sok mini yutjel ma syajbʼesel ja tuki (Efesios 4:31).

¹² Bʼa oj jipjkʼujoltik ja tsatsal «scʼab ja Diosi» sok sjipjelyi spetsanil ja chamkʼujolil kiʼojtiki, tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtik (1 Pedro 5:6, 7). Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ja Jyoba oj stalnayotik. Yajni wa xkʼot jnatik ay jastik junuk wa xbʼobʼ jkʼuluktik sok tuk miyuk, mini oj jipjkʼujoltik bʼa keʼntikta. Sok masni mi oj yakitik ja jitsan chamkʼujolili, pes yujni ja wa xjipa jkʼujoltik bʼa Dyos (Miqueas 6:8).

13. ¿Jasa kʼan yal ja Jesús yajni yala «mix cham acʼujolex»?

¹³ Ja Jesús yaʼa ja rason it: «Mix cham acʼujolex» (kʼuman ja Mateo 6:34). Ojni bʼobʼ jpensaraʼuktik mini oj bʼobʼ jkʼuʼuktik ja mandar it. Pe ¿jas kʼan yal ja Jesusi? Ja Jesús mi kʼan yal ja yaʼtijumi Dyosi mokni tʼun chamskʼujole. Pes jnebʼunejtik xa ja mandaranum David soka jekabʼanum Pablo cha ayni ekʼele chamskʼujole ja yeʼnleʼi. Ja jasa skʼana ja Jesusi jani skoltajel bʼa ayabʼye stojolil ja snebʼumaniki ja jel acham skʼujole ma acham skʼujole bʼa jastik mey stʼilanil, mini ti oj tojbʼuk ja wokoli. Kʼakʼu kʼakʼu ayni kiʼojtik wokolik, ja yuj mokni katik ipaxuk ja chamkʼujoli spensarajel ja wokolik bʼa ekʼta ma ja wokolik ojto ajyukujtiki. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik ja rason yaʼa ja Jesús bʼa mok jel chamjkʼujoltik sbʼaja jastik junuki?

14. Jastalni skʼulan ja David, ¿jastal oj bʼobʼ katik lamxuk ja jitsan chamkʼujolili?

¹⁴ Ayni ekʼele, ja jasa wa xcham jkʼujoltiki jaʼa jasa ekʼta. Bʼobʼta ayni jel mulal ayotik wa xkabʼtik yuja jastik mi lek jkʼulantiki, anima ekʼta jitsan jabʼil. Ayni ekʼele  jach ekʼ sbʼaja mandaranum David yajni wa spensaran ja mulalik skʼulani. Yajni yala sbʼaja jastik mi lek skʼulani, ja yeʼn kʼot snaʼ jelni yatsʼan ay ja skʼujoli sok tʼenubʼal (Salmo 38:3, 4, 8, 18). Anto ja David skʼulan jun jasunuk jel bibo, sok ja keʼntiki wa xcha bʼobʼ jkʼuluktik. Sjipa skʼujol ja Jyoba oj snaʼ yajulal sok oj ya perdon. Ja David jelni gustoʼaxi yajni kʼot snaʼ ajita perdon yuja Jyoba (kʼuman ja Salmo 32:1-3, 5).

15. a) ¿Jas pilan jasunuk wa xcha jnebʼatik sbʼaja David? b) ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj lamxuk ja jitsan chamkʼujoli? (Kʼela ja rekwagro « Rasonik bʼa yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujolili»).

¹⁵ Bʼobʼta pilan ekʼele oj ya chamjkʼujoltik ja jas wan ekʼeli. Jun sjejel, yajni ja David tsʼijbʼan ja Salmos 55, wani xiwel yuja oj japjukyi ja sakʼanili (Salmos 55:2-5). Pe mini yaʼakan ja chamkʼujoli aya chʼayuk ja sjipjel skʼujol yiʼoj bʼa Jyoba. Ja David tikʼanxta skʼanayi ja Jyoba akoltajuk yuj. Pe chomajkil wa snaʼa tʼilani ay jas oj cha skʼuluk ja yeʼn bʼa oj tojbʼuk ja swokoliki (2 Samuel 15:30-34). Ti wa xcha jnebʼatik pilan jasunuk sbʼaja David. Mokni katikan ja chamkʼujolali aya kokotik luʼum, mas lek la jkʼultik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa stojbʼesel ja jwokoltiki sok la jipjkʼujoltik ja Jyoba yeʼn oj skoltayotik.

16. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyosi?

¹⁶ Cha ay tuk ekʼele, bʼobʼta oja ya chamjkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumto. Pe mini xbʼobʼ chamjkʼujoltik sbʼaja jastik mito x-ekʼi. Pes ayni jitsan jastik junuk mi jel maloʼuk ja jastalni wa xpensaraʼantiki. Chomajkil, la juljkʼujoltik ja Jyoba wa xbʼobʼ xya lamxuk chikan jasunuk. Ja jas wa stojolan ja sbʼiʼili wa xya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltiki. Ja sbʼiʼil ja Dyosi wa stojolan: «Keʼn oj Kʼotkon ja Jastalni wa xKʼana» (Éxodo 3:14). Ja jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyosi wa sjeʼa ja yeʼn oj ya kʼot spetsanil ja jastik skʼapunej oj skʼuluk bʼa keʼntiki. Ja yuj mi xbʼobʼ chamjkʼujoltik ja bʼa jas ojto ekʼuki. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba oj ya koʼyi slekilal ja yaʼtijumik toji sok oj ya lamxuk ja jitsan chamkʼujolil yiʼoje yuja wokolik ekʼta soka bʼa jtyempotiki, sok sbʼaja jastik jun ojto ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi.

17, 18. Yajni chamkʼujol ayotik, ¿jastal oj skoltayotik yaljel yabʼ june maʼ wa xjipa jkʼujoltik?

¹⁷ Ja xchanil jasunuk bʼa yajel lamxuk ja chamkʼujolili jani yaljel yabʼ june maʼ wa xjipa jkʼujoltik sbʼaja jasa wa xcham jkʼujoltiki  ma ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Bʼobʼta ja jtatamtiki ma jcheʼumtiki, jun lekil kamigotik ma jun ansyano bʼa kongregasyon oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojolil ja jasa wan ekʼel jbʼajtiki. Ja Biblia wa xyala kabʼtik «ja winik maʼ jel yatsʼan ja skʼujoli jelni chamkʼujol aya, pe ja lekil kʼumal jelni xtulwaniʼa» (Proverbios 12:25). Sok wa xcha yala ja jastik junuki mini lek x-elkʼot ta mi jobʼotikyi ja tuki (Proverbios 15:22).

¹⁸ Ja tsomjelik bʼa kongregasyoni chomajkil wa xcha bʼobʼ skoltayotik bʼa yajel lamxuk ja chamkʼujolili. Spetsanil ja semanaʼiki ti wala ajyitik soka jmoj-aljeltik ja bʼa jtsomjeltiki. Ja yeʼnle wa xchamskʼujole bʼa keʼntik sok wa skʼanawe oj stsatsankʼujolukotike (Hebreos 10:24, 25). Yajni wa xkaʼa «jbajtic nihuancʼujol» wa xyaʼa kiptik sok wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol (Romanos 1:12).

19. Soka jastal waxa wila bʼaj soka Jyoba, ¿jas yuj waxa kʼuʼan lek oj ya taʼa wip ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli?

¹⁹ Jun ansyano bʼa kongregasyon bʼa Canadá kʼot yile ja stʼilanil yiʼoj yajelyi bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja jastik wa xcham jkʼujoltiki. Ja jmoj-aljeltik jaw ay jun yaʼtel bʼa jel x-aji och spensar. Ja yeʼn jun maestro sok akʼa rasonik bʼa eskwela. Chomajkil, ayiʼoj jun chamel yuja jel xchamskʼujoli. ¿Jasa koltanubʼalyuj bʼa tsats oj ajyuk? Bʼa spetsanil, jani mas wa skʼujolan bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Chomajkil koltubʼal yuja wa xcholoyabʼ ja xcheʼumi sok yuja wa xkoltaji yuja lekil yamigoʼiki. Cha koltubʼal yuja tuk ansyanoʼik soka biajanteʼiki bʼa oj yil ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. Sok cha koltajiyuj jun loktor bʼa oj snaʼ jastal ay ja xchameli. Anto, ja jmoj-aljeltiki kʼot snaʼ bʼa tʼilani oj stukbʼes ja oraʼik wa x-aʼtiji sok yajel ejercicio. Takal takal kʼot ya lamxuk ja jastik wan ekʼel sbʼaji soka jastal ay wa xyabʼi. Ja wego ti wa xyakan bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja jastik jun mi xbʼobʼ ya lamxuki.

20. a) ¿Jastal oj bʼobʼ katikan bʼa skʼabʼ ja Jyoba spetsanil ja jas wa xcham jkʼujoltiki? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Ja bʼa artikulo it kilatikta ja stʼilanil yajelkan bʼa skʼabʼ ja Jyoba spetsanil ja jasa wa xcham jkʼujoltiki yajelyi orasyon, skʼumajel ja Yabʼali sok spensarajel ja jasa wa xyala. Chomajkil jel tʼilan oj katikan ja yip ja Dyosi a-skoltayotik, yaljelyabʼ june ma wa xjipa jkʼujoltik sok wajel ja bʼa tsomjeliki. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal wa skoltayotik ja jasa skʼapunej ja Jyoba bʼa oj ya jun jtsʼakoltik (Hebreos 11:6).