1, 2. ¿Jas yuj jel tʼilan yujile ja kapitulo 8 bʼa Romanos ja matik tsaʼubʼale oj ajyuke bʼa satkʼinali?

JA BʼA styempoʼil wa xkatik juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús, bʼobʼta jkʼumantik ja Romanos 8:15-17. Ja bʼa bersikuloʼik it wa xcholo jastal ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali ayiʼoje ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida bʼa satkʼinal. Ja Romanos 8:1 wa xyala ja matik tsaʼubʼale tixani aye «ba sparte ja Jesucristo». Pe ¿tsʼijbʼaxi maʼ ja kapitulo 8 bʼa Romanos kechanta sbʼa yeʼnle? ¿Oj maʼ cha bʼobʼ koltajuk ja matik wa smajlaye oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi?

² Ja kapitulo 8 bʼa Romanos tsʼijbʼaxi sok jatani mas wa xkʼot sbʼaj ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja kapitulo it wa xyala ja matik tsaʼubʼaleʼi wa x-ajiyile ja «yip ja Dyosi» sok wa smajlaye oj kʼotuke «jastal ja mero yuntiquil [...] ja Diosi» yajni x-elye «libre» ja sbʼakʼtel yiʼojeʼi (Romanos 8:23). Yajni wa sakʼwiye bʼa satkʼinal, wa xkʼotye jastal yuntikil ja Dyos. Stsʼakatal  yuja koltaneli, ja Jyoba yaʼata perdon ja smule sok yalunej kʼotelexa toj, ja yuj wa xbʼobʼ kʼotuke jastal yuntikil ja yeʼn (Romanos 3:23-26; 4:25; 8:30).

3. Ja matik ayiʼoje ja smajlajel bʼa kanel sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi, ¿jas yuj jel tʼilan oj spaklaye ja kapitulo 8 bʼa Romanos?

³ Ja bʼa kapitulo 4 bʼa Romanos, ja Pablo tsʼijbʼan sbʼaja Abrahán. Ja tojil winik it ajyi sakʼan bʼajtanto yuja Jesús oj yaʼa ja sakʼanil bʼa jkoltajeltik. Anima ja Abrahán mi oj wajuk bʼa satkʼinal, ja Jyoba yila jastal jun tojil winik (kʼuman ja Romanos 4:20-22). Jastalni yeʼn, ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba ojni bʼobʼ yal toj aye ja nochumanik matik ayiʼoje smajlajel bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa Luʼumi. Ja nochumanik jaw cha tʼilan oj spaklaye ja kapitulo 8 bʼa Romanos yujni ja rasonik yiʼojani oj bʼobʼ koltajuke.

4. ¿Jasunkiluk ja jel tʼilan oj jobʼ jbʼajtik yajni wa xkʼumantik ja Romanos 8:21?

⁴ Ja bʼa Romanos 8:21, ja Jyoba wa skʼapa oj kʼotuk ja kʼakʼu oj eluk libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli «spetzanil ja yuntiquil ja Diosi, jach ni ja spetzanil ja jas ay ja ba mundo». Ja it wa xkʼan yal ja matik oj ajyuk ja bʼa Kʼachinubʼi oj yabʼye stsamalil ajyel libre «jastal ja mero yuntiquilotic ja Diosi». Yajni wa xkʼumantik ja bersikuloʼik it la jobʼ jbʼajtik: ¿Ti maʼ oj ajyukon ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali? La kiltik jasa oj jkʼuluktik bʼa ajyel sakʼan ja tiw.

5. ¿Jasa staʼa tiʼal ja Pablo bʼa Romanos 8:4-13?

⁵ (Kʼuman ja Romanos 8:4-13). Ja bʼa  kapitulo 8 bʼa Romanos, ja Pablo staʼa tiʼal bʼa chabʼ tikʼe ixuk winik. Staʼa tiʼal ja «matik sakʼan aye jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali» sok ja «matik sakʼan aye jastal wa skʼana ja yip ja Dyosi». Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ja Pablo ja wan stajel tiʼal ja matik mi nochumaniki sok ja matik nochumaniki. Pe ja Pablo stsʼijbʼanyi ja karta it ja nochumanik ja matik payjiye bʼa oj kʼotuke sak (Romanos 1:7, TNM). Ja yuj, ja «matik sakʼan aye jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali» sok ja «matik sakʼan aye jastal wa skʼana ja yip ja Dyosi» jani ja nochumaniki. Pe ¿jasa stukil yiʼoj ja bʼa chabʼ tikʼe it?

6, 7. a) ¿Jastik wa stojolan ja bʼa Biblia ja yaljel «bʼakʼtelali»? b) ¿Jas tikʼe «bʼakʼtelali» staʼa tiʼal ja Pablo ja bʼa Romanos 8:4-13?

⁶ Ja bʼa Biblia, ja yaljel «bʼakʼtelali» wa xbʼobʼ stojolan tuktukil jastik junuk. Ay ekʼelik wa xkʼan yal jaʼa skwerpo jun ixuk winik (Romanos 2:28; 1 Corintios 15:39, 50). Chomajkil ay ekʼeleʼik ja wa xkʼan yal ja jastal wa xyila sbʼaje ja matik spamilyaʼe sbʼajeʼi. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala ja Jesús ti eljan bʼa «yintil ja David jastal bʼakʼtelal». Soka Pablo yala ja judíoʼiki kʼotel «spamilya jastal bʼakʼtelal» (Romanos 1:3; 9:3, TNM).

⁷ Anto, ¿jas bʼakʼtelal staʼa tiʼal ja Pablo ja bʼa Romanos 8:4-13? Bʼa oj kabʼtik stojolil, la kiltik ja jas wa xyala ja Romanos 7:5. Ja tiw, ja Pablo xcholo ja yeʼn sok tuk nebʼumanik ajyiye sakʼan «soka jas wa skʼana ja bʼakʼtelali» bʼajtanto oj ochuke kʼuʼuman, pes yawekan aʼijuke och yuja «kʼankʼunelik bʼa mi lekuki». Ja yuj ja maʼ wa xtaxye sakʼan «soka jas wa skʼana ja bʼakʼtelali» jani ja matik wa x-ijiye bʼa  skʼulajel ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki sok wa skʼulane ja jasa wa skʼanaweʼi.

8. ¿Jas yuj ja Pablo yala yabʼye ja nochumanik matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal mok ajyuke sakʼan «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali»?

⁸ ¿Jas yuj ja Pablo yala yabʼye ja nochumanik matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali bʼa mok ajyuke sakʼan «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali»? Yujni chikan maʼ yaʼtijum Dyos oj bʼobʼ ijuk och ja kʼankʼunel yiʼoji jaʼ ayil mas stʼilanil ja bʼa sakʼanili. Jun sjejel, ja Pablo yala bʼa jujuntik ja smoj-aljelik bʼa Roma ajyiye mosoʼil ja bʼa kʼankʼunel yiʼojeʼi. Bʼobʼta jaʼ wa xkʼan yal ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja waʼelal ma pilan jastik junuk jaʼ kʼot yile mas tʼilan ja bʼa sakʼanile (Romanos 16:17, 18; Filipenses 3:18, 19; Judas 4, 8, 12). Jaxa bʼa chonabʼ Corinto, jun nochuman koʼ mulal jun tyempo soka «smajanani» (1 Corintios 5:1). Merani leka, ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo jel tʼilan yujile ja rason yala ja Pablo bʼa mok ajyuke sakʼan «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali» (Romanos 8:5, 6). Ja bʼa jtyempotiki, cha jel tʼilan kujtik ja keʼntiki.

9. ¿Jasa mi wa stojolan ja Romanos 8:6?

⁹ Ja rason it jel xmakuni ja bʼa jtyempotiki. Chomajkil ja matik ayxa yiʼoj jitsan jabʼil bʼa wane yaʼteltajel ja Jyoba oj bʼobʼ kʼe ajyuk jun sakʼanile «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali». Pe ja Romanos 8:6 mi wa stojolan mi lekuk oj jpensaraʼuktik ja bʼa jastik junuk jastal ja waʼelal, ja aʼtel, ja yajel ekʼ gusto jutsʼini ma ja kʼanwaneli. Ja jastik junuk it kʼajyel wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja Jesús yabʼ stsamalil ja yajni waʼi sok cha yayi swaʼel jitsan ixuk winik. Ja yeʼn ay ekʼeleʼik cha yila ja stʼilanil bʼa jijli. Chomajkil, ja Pablo yala ja matik nupanelexa tʼilan oj staʼ sbʼaje.

10. ¿Jas wa stojolan ja «wajela pensar» bʼa jun jasunuk?

¹⁰ ¿Jas wa stojolan ja «wajela pensar» bʼa jun jasunuk? Ja Pablo jani wan yaljel yajni jaxta wa xyiʼajotik spensarajel sok xchapjel jun jasunuk. June maʼ jel chapan xcholo ja yaljel it wa xya slaj ja matik kechanta wa spensarane ja kʼankʼunel bʼa slekilal yeʼnle sok kechanta ja wa staʼawe tiʼal ja jaw. Ja kʼankʼunel it jani mas wa xyaweyi stʼilanil sok wa xyawekan atojuke yuj ja bʼa sakʼanile.

11. ¿Jasunkiluk ja oj bʼobʼ kiltik mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki?

¹¹ Ja nochumanik bʼa Roma tʼilan a-spaklay sbʼaje sok bʼa ayil-e ja jasa mas wa xyaweyi stʼilanil. ¿Ja maʼ ja jastik junuk bʼa bʼakʼtelali? Chomajkil ja keʼntik jel tʼilan oj kiltik ja jasa mas wa xkatikyi stʼilanili. ¿Jasunkiluk ja oj bʼobʼ yiʼotik bʼa oj katikyi mas stʼilanil? Bʼa oj jnatik, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa mas jel xkʼulan gusto stajel tiʼali? ¿Jasa mas jel xyaki gusto skʼulajeli?». Jujuntik yata sbʼaje kwenta bʼa tolabida wane spensarajel oj skʼuluke probar tuktukil tikʼe vino, smanjel jastik junuk bʼa xchʼikjel bʼa yoj naʼits, smanjel kʼuʼal, snoljel takʼin ma xchapjel wajel vacación. Ja jastik junuk it mini maloʼuka. Bʼobʼta ja jastik junuk it kʼajyel wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltiki. La ka juljkʼujoltik chabʼ sjejel sbʼaja vino. Ja Jesús ya pax vino ja jaʼi bʼa jun chʼak abʼal, sok ja Pablo yayi rason ja Timoteo bʼa ayuʼ «tʼusan ja yaalel tzʼusubi  [vino]» bʼa jachuk oj ya lamxuk ja xchameli (1 Timoteo 5:23; Juan 2:3-11). Pe ja vino mi jaʼuk ja mas tʼilan yujile ja bʼa yeʼnle. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jasunkiluk ja mas tʼilan kujtik ja bʼa jsakʼaniltiki?

12, 13. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnaytik ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki?

¹² ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnaytik ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki? Ja Pablo yala: «Wajela pensar ja bʼa bʼakʼtelali wa stojolan chamelchʼakel» (Romanos 8:6). Ta wala ajyitik sakʼan «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali», oj bʼobʼ jchʼaytik ja jastal wala taxtik soka Dyosi sok ja jsakʼaniltik ja bʼa tyempo jakumto. Pe wani xbʼobʼ komtik bʼa mok ekʼ jbʼajtik ja jaw. Jpetsaniltik ojni bʼobʼ tukbʼes jbʼajtik. ¿Wan maʼ xjuljkʼujoltik ja winik bʼa Corinto koʼ mulal sok aji elkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi? Ja yeʼn stukbʼes sbʼaj sok yaʼakan ja spensarajel ja kʼankʼunel bʼa koʼel mulal. Sok yajkʼachil ekʼele yaʼteltay ja Jyoba bʼa jun modo sak (2 Corintios 2:6-8).

¹³ Ama ja winik jaw jel malo ja jasa skʼulani bʼa ajyi sakʼan «jastal wa skʼana ja bʼakʼtelali», pe stukbʼes sbʼaj. Ta jun nochuman wan ijel och yuja kʼankʼunel bʼa mi lekuki sok mi jaʼuk wan snochjel ja jastik yaʼunejkan kʼulan ja Jyoba, chomajkil ojni bʼobʼ stukbʼes sbʼaj. Yajel julel jkʼujoltik ja jasa yala ja Pablo ojni bʼobʼ yakitik kiptik bʼa oj stojbʼes ja jmodotiki.

14, 15. a) ¿Jasunkiluk ja tʼilan oj waj jpensartik? b) ¿Jasa mi stojolan «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi»?

¹⁴ Tsaʼan ja yajni chʼak staʼ tiʼal ja jastik jel xiwela sbʼaj bʼa «wajela pensar ja bʼa bʼakʼtelali», ja Pablo yala: «Wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi wa stojolan sakʼanil sok lamanil». Jas smeranili, juni tsamal smajlajel.

¹⁵ Pe «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi» mi wa stojolan oj jpensaraʼuktik tolabida sbʼaja Jyoba soka Biblia, bʼa jaxta stajel tiʼal. Jun sjejel, ja nochumanik ja bʼajtan siglo ajyi jun sakʼanile jastalni kʼajyel wa x-ekʼ yujile. Ja yeʼnle yabʼye stsamalil ja waʼeli, ja yujeli, nupaneli, ayiʼoje spamilyaʼe sok aʼtijiye (Marcos 6:3; 1 Tesalonicenses 2:9).

16. ¿Jasunkiluk ja mas yila stʼilanil ja Pablo?

¹⁶ Pe mini ja Pablo soka tuk nochumanik ja bʼa bʼajtan siglo yaʼawekan ja jastik junuk it akʼot mas tʼilan ja bʼa sakʼanile. Jun sjejel, wa xnaʼatik ja Pablo ja yaʼtel jani skʼulan karpaʼik ma naʼits kʼulubʼal sok kʼuʼuts ma lona. Pe sbʼaja yeʼn mi jaʼuk ja yaʼtel ja mas tʼilani. Ja jasa mas tʼilan yila ja Pablo jani yaʼteltajel ja Dyosi. Jani waj skʼujol ja xcholjel soka sjejeli (kʼuman ja Hechos 18:2-4; 20:20, 21, 34, 35). Ja smoj-aljelik bʼa Roma tʼilani a-snoch-e ja sjejel bʼa Pablo, sok chomajkil ja keʼntiki (Romanos 15:15, 16).

17. ¿Jasa oj kabʼtik stsamalil ta wajel jpensartik ja bʼa yip ja Dyosi?

¹⁷ ¿Jasa slekilal oj yijan ta «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi»? Ja Romanos 8:6 wa xyala: «Wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi wa stojolan sakʼanil sok lamanil». Ja yaljel it wa xkʼan yal la katikan ja  Jyoba aya makunuk ja yipi bʼa a-stoj ja jpensartik sok la jnebʼtik spensarajel jastal wa spensaraʼan ja yeʼn. Ja Dyos wa skʼapakitik jun jsakʼaniltik bʼa gusto lek ja wego sok jun jsakʼaniltik bʼa tolabida ja bʼa tyempo jakumto.

18. ¿Jastal oj bʼobʼ taxuk ja lamanil ta «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi»?

¹⁸ Ja Pablo chomajkil yala «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi» wa xyaʼa lamanil. Jpetsaniltik wa xkʼanatik ajyel kujtik lamanil, sok masto ja bʼa jpensartiki. Pe jel tʼusan ja matik wa stsaʼaweʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ taxuk ja lamanil ta «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi»? Stsʼakatal ja Dyos ojni bʼobʼ ajyukujtik ja meran lamanil ja bʼa jpensartiki. Chomajkil oj bʼobʼ kabʼtik stsamalil ja lamanil ja bʼa jpamilyatiki soka tuk jmoj-aljeltiki. Yuja mulanumotik jpetsaniltik, ay ekʼele kiʼojtik wokol soka jmoj-aljeltik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, wa xnochotik ja rason yaʼa ja Jesús: «Tojbes abajex bajtan soc ja huermano» (Mateo 5:24). La katik juljkʼujoltik chomajkil ja jmoj-aljeltiki wa xyaʼteltaye ja Jyoba, «ja Dios huax ya lam[anil]» (Romanos 15:33; 16:20).

19. ¿Jas lamanil bʼa jel chaʼanyabʼalil oj bʼobʼ kabʼtik stsamalil?

¹⁹ Ta «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi», ojni kabʼtik stsamalil bʼa jun lamanil bʼa jel chaʼanyabʼalil, ja lamanil soka Dyos. Ja aluman Isaías yala ja Jyoba ojni stalnay ja matik wa sjipa skʼujole bʼa yeʼn sok oj yayi ja lamanil bʼa tolabida (Isaías 26:3; kʼuman ja Romanos 5:1).

20. ¿Jasa majtanal oj jtatik ta wa xnochotik ja rason bʼa kapitulo 8 bʼa Romanos?

²⁰ Anima wantik smajlajel ajyel sakʼan tolabida ja bʼa satkʼinali ma ja bʼa Luʼumi, jpetsaniltik oj bʼobʼ katik el slekilal ja rason bʼa kapitulo 8 bʼa Romanos. Jelni xkatikyi tsʼakatal ja Biblia yuja wa stsatsanjkʼujolanotik bʼa awaj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Jyoba sok mi oj jnochtik ja jastik wa xkʼankʼuni kujtiki. Ta «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi», ojni bʼobʼ jtatik jun majtanal bʼa jel tsamal. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Stzʼacatal lec ja Cajualtic Cristo Jesusi, [...] yaunej quitic ja jvidatic» bʼa tolabida (Romanos 6:23).