1. ¿Jastal wa skoltayotik spensarajel ja bʼa kʼapjelal wa xyaʼa ja Jyoba bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida?

 JA Jyoba wa skʼapayi «sakʼanil bʼa tolabida» ja matik wa xkʼuʼajiyuji (Rom. 6:23). Yajni wa xpensaraʼantik ja bʼa tsamal skʼapjelal it, ja yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼn wa stsatsbʼi mas. La jpensaraʼuktik ja it: ja kala Tatik bʼa satkʼinal jel syajtayotik bʼa wa skʼapakitik ja majtanal it bʼa nunka oj pil bʼajtik soka yeʼn.

2. ¿Jastal wa skoltayotik ja kʼapjelal bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida?

² Ja kʼapjelal wa xyakitik ja Dyos bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida, wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja pruebaʼik. Anima ja jkontratik wa xya xiwkotik bʼa oj smil-otik, mini oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. ¿Jas yuj? Yujni wa xnaʼatik, ke ta chamtik toj soka Jyoba, ojni ya kumxuk ja jsakʼaniltiki sok oj ajyukujtik ja smajlajel bʼa mixa oj chamkotik (Juan 5:28, 29; 1 Cor. 15:55-58; Heb. 2:15). ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ke oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida? La kiltik jujuntik rason.

3. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba oj bʼobʼ ya ajyukotik sakʼan bʼa tolabida? (Salmo 102:12, 24, 27).

³ Wa xnaʼatik ke ja Jyoba ojni bʼobʼ ya ajyukotik sakʼan bʼa tolabida yujni bʼa yeʼn ti wa xjak ja sakʼanili sok tolabida sakʼan ay (Sal. 36:9). La kiltik jujuntik bersikuloʼik bʼa Biblia bʼa wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba tolabida ajyel sakʼan sok tolabida ti oj ajyuka. Ja Salmo 90:2 wa xyala ke ja yeʼn sakʼan «ay bʼa tolabida sok tolanibida oj ajyuk». Ja Salmo 102 cha juntikxtani wa xcholo (kʼuman ja Salmo 102:12, 24, 27). Sok yaljel sbʼaja kala Tatik bʼa satkʼinali, ja aluman Habacuc stsʼijbʼan: «Ah, Jyoba, ¿mi maʼ tolabida ajyela sakʼan? Ah, kala Dyos, jel Saka, ja weʼn mi la chami» (Hab. 1:12).

4. ¿Jas yuj mok cham jkʼujoltik ta wokol xkabʼtik stojol ke ja Jyoba tolabida ajyel sakʼan?

 ⁴ ¿Wokol maʼ xa wabʼ yabʼjel stojol ke ja Jyoba «tolabida ajyel sakʼan»? (Is. 40:28). Mini kechan weʼnuk. Ja Elihú yala sbʼaja Dyosi: «Ja número bʼa sjabʼiliki mini xbʼobʼ kabʼtik stojol» (Job 36:26). Pe yuja mi xkabʼtik stojol jun jasunuk mi wa stojolan mi meranuk. Jun sjejel, bʼobʼta mini xkabʼtik stojol tsʼikan lek ja jastal wa x-aʼtiji ja lusi. Pe ja jaw mi wa xkʼan yal ke meyuk ja lusi. Cha junxtani, bʼobʼta ja keʼntiki mini xkabʼtik stojol tsʼikan lek jastal ja Jyoba mey yiʼoj skʼeʼulabʼil sok mini xchʼakulabʼil. Pe ja jaw mini wa stojolan ke mi tolabida sakʼan ayuk ja Dyosi. Ja smeranil ja bʼa kʼulumani mini jaʼukta ja janekʼ wa xkabʼtik stojol sbʼaja jastiki (Rom. 11:33-36). Chomajkil, ja yeʼn tixani ay bʼajtanto oj ajyuk ja sutsatkʼinali, bʼa ti chʼikan ja Kʼaʼuji sok tuk kʼanalik. Ja Biblia wa xyala kabʼtik: «Yeʼnani ja maʼ skʼulan ja luʼumi, bʼa skʼulan soka yipi». Sok cha yala: «Skʼulan ja satkʼinali» (Jer. 51:15; Hech. 17:24). La kiltik pilan rason bʼa wa xya jkʼuʼuktik lek ke ojni bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida.

5. ¿Jasa smajlajel yiʼoje ajyi ja Adán soka Eva?

⁵ Spetsanil ja jastik tuk sakʼan skʼulan ja Jyoba ja bʼa Luʼumi, ja kristyanoʼiki kechani yeʼnle ja mi oj chamukeʼi. Ja yeʼnleʼi ajiyile jun smajlajel jel chaʼanyabʼalil ja ajyel sakʼan bʼa tolabida. Pe ja Jyoba ya julyi skʼujol ja Adán: «Ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu xa loʼo ojni chamana» (Gén. 2:17). Lekbʼi ja Adán soka Eva skʼuʼukextayi ja Jyoba, mini oj chamuke ajyi. Bʼobʼta ayni sbʼej spensarajel ke ja Dyos ojni yakan ajyi bʼa oj sloʼe ja «sat teʼ bʼa sakʼanili». Sok yuja it, ojni bʼobʼ skʼuʼuke ke oj ajyuke sakʼan «bʼa tolabida» (Gén. 3:22). b

6, 7. a) ¿Jas tuk prueba kiʼojtik bʼa wa sjeʼa ke mini kʼulajitik bʼa oj chamkotik? b) ¿Jasa waxa kʼana oja kʼuluk ja weʼn yajni x-ajyiwuj juna sakʼanil bʼa tolabida? (Kʼela ja potoʼiki).

⁶ Jelni chamyabʼjel ke jujuntik científicoʼik staʼuneje pruebaʼik ke ja jchijnakʼtik wani xbʼobʼ snol jitsan jastik bʼa wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa snajtil ja jsakʼaniltiki. Ja bʼa 2010, jun rebista bʼa ciencia bʼa Estados Unidos yala jun kalkulo, ke ja jchijnakʼtik wa xbʼobʼ snol oxe miyon oraʼik bʼa bideoʼik, bʼa oj yiʼ 300 jabʼil bʼa oj chʼak kʼelxuk. Sok bʼobʼta ja jchijnakʼtiki wantoni xbʼobʼ snol mas. Ja it wa sjeʼa ke ja Jyoba  skʼulan ja jchijnakʼtik bʼa masni wa xbʼobʼ snol jitsan jastik junuk ke yuja janekʼ wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa junuk 70 ma 80 jabʼil (Sal. 90:10).

⁷ Ja Jyoba cha skʼulunejotik sok jun kʼankʼunel bʼa ajyel sakʼan. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja Dyosi «mini ay stikʼanil xchʼikunej ja bʼa skʼujole» ja kristyanoʼik ja ajyel sakʼani (Ecl. 3:11). Ja it juni rason yuja wa xkilatik ja chamelal jastal jun jkontratik (1 Cor. 15:26). La jpensaraʼuktik ja it: yajni wala ipaxitik sok jun chamel, ¿anke mini wa xmajlaytik oj ipaxukotik ele sok oj chamkotik? Miniʼa. Ja jas wa xkʼulantiki, jani wala wajtik bʼa loktor sok wa xkiʼajtik anik bʼa oj tojbʼukotik soka chameli. Sok wani xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa mi oj chamkotik. Sok yajni ay maʼ wa xcham bʼa jel xkʼanatik, seʼa ayxa skʼujol maʼ mito, jelni yaj xkabʼtik sok mini wegoʼukxta wa x-ekʼi (Juan 11:32, 33). Meran, wani xnaʼatik ke wa syajtayotik ja jKʼulumantik sok mini oj yakitik ja kʼankʼunel bʼa ajyel sakʼan lek mi skʼana ja jaw sbʼaja kristyanoʼiki. Pe ayni mas rasonik yuja wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. La jpaklaytik jujuntik jastik skʼulunej ja Jyoba ja bʼa tyempo ekʼta soka jas wan skʼulajel ja wego bʼa wani sjeʼa ke mini tukbʼeluk ja jas wa skʼana ajyi.

8. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Isaías 55:11 sbʼaja jas wa skʼana ja Jyoba?

⁸ Ama ja Adán soka Eva koʼye mulal, sok yuj smul yeʼnle yibʼanal ja yintili yawe ekanyi ja chamelal, pe ja Jyoba mini yaʼakan oj chʼayuk ja jas wa skʼana (kʼuman ja Isaías 55:11). Ja yeʼn wantoni skʼana ke ja  matik toji oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. ¿Jastal wa xnaʼatik? Jani yuja jastik yalunej ja Jyoba sok skʼulunej bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana.

9. ¿Jasa skʼapunej ja Dyos? (Daniel 12:2, 13).

⁹ Ja Jyoba skʼapunej ke oj ya sakʼwukjan ja kristyano matik chamele sok ojni yayile ja cholal bʼa oj staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida (Hech. 24:15; Tito 1:1, 2). Ja tojil winik Job wani skʼuʼan lek ke ja Jyoba jelni skʼana oj ya sakʼwukjan ja matik chameleʼi (Job 14:14, 15). Ja aluman Daniel wani snaʼa ke ja kristyanoʼik oj sakʼwuke jani sok ojni ajyukyujile ja cholal bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Sal. 37:29; kʼuman ja Daniel 12:2, 13). Ja bʼa styempo ja Jesús, ja judioʼik cha wani snaʼawe ke ja Jyoba ojni yayi ja tojil yaʼtijumik «jun sakʼanil bʼa tolabida» (Luc. 10:25; 18:18). Ja Jesús staʼa tiʼal bʼa jitsan ekʼele ja skʼapjelal it sok yeʼnani mismo aji sakʼwuk yuja stati (Mat. 19:29; 22:31, 32; Luc. 18:30; Juan 11:25).

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sakʼwelalik ajyi ja bʼa tyempo ekʼta? (Kʼela ja dibujo).

¹⁰ Ja Jyoba yeʼnani yaʼunejkitik ja sakʼanil sok cha yeʼnani wa xbʼobʼ ya kumxukyi ja matik chameleʼi. Yeʼnani yayi ipal ja aluman Elías bʼa oj ya sakʼwuk ja skerem ja biguda bʼa Sarepta (1 Rey. 17:21-23). Tyempo tsaʼan, soka skoltanel ja Dyos, ja aluman Eliseo yani sakʼwuk ja skerem jun ixuk bʼa Sunem (2 Rey. 4:18-20, 34-37). Ja sakʼwelalik it sok bʼa tuk wani sjeʼa ke ja Jyoba ayiʼoj ja ipal bʼa oj cha ya kumxukyi ja sakʼanil ja matik chameleʼi. Sok yajni ja Jesús ti ajyi bʼa luʼum, jamani lek sjeʼa ke cha akʼubʼalniyi ja ipal jaw yuja stati (Juan 11:23-25, 43, 44). Ja bʼa jtyempotik, ja Jesús tey bʼa satkʼinal sok akʼubʼalxayi bʼa skʼabʼ«yibʼanal ja jastik tey bʼa satkʼinal sok bʼa luʼum». Ja yuj ojni ya kʼot smeranil ja kʼapjelal ke «yibʼanal ja matik teye bʼa kʼeʼeniki» ojni sakʼwuke bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida (Mat. 28:18; Juan 5:25-29).

11. ¿Jastal wa skoltayotik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida ja koltanel?

¹¹ ¿Jas yuj yaʼakan ja Jyoba ke ja yunin jel skʼana achamuk bʼa jun modo jel wokol? Ja Jesús yaʼa ja sjakʼjel yajni yala: «Yujni ja Dyosi jel syajtay ja luʼumkʼinali ja yuj yaʼa ja único Yunini bʼa jachuk spetsanil ja maʼ wa sjeʼa skʼuʼajel bʼa yeʼn mi oj chʼaysnajel, ojni staʼ sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 3:16). Yajni yaʼa ja yunin jastal koltanel bʼa oj ajuk perdon ja jmultiki, ja Dyos wani xyakitik ja cholal bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida (Mat. 20:28). Ja jekabʼanum Pablo xcholo ja jas jel tʼilan it sbʼaja jas wa skʼana ja Dyos soka yaljelik it: «Jastalni ja chamelal kʼot ajyuk yuj smul jun winik, ja sakʼwelal ja chamwiniki oj cha ajyuk yuj spabor jun winik. Pes jastalni naka wane chamel yuj smul ja Adán, cha ojni ajukyi sakʼanile yuj spabor ja Kristo» (1 Cor. 15:21, 22).

12. ¿Jastal oj ya kʼot smeranil ja jas wa skʼana ja Jyoba?

¹² Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik skʼanjel bʼa orasyon bʼa ajakuk ja sGobyerno ja Dyos sok akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja stat ja bʼa luʼumi (Mat. 6:9, 10). Ja jas wa skʼanaʼi jani ke yibʼanal ja kristyanoʼik aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa luʼumi. Bʼa oj bʼobʼuk, ja Jyoba stʼojo ja yunin jastal Rey ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinali sok wan stsomjel 144.000 kristyanoʼik bʼa oj skoltaye ja Jesús bʼa oj yawe kʼot smeranil ja jas wa skʼana (Apoc. 5:9, 10).

13. ¿Jasa wan skʼulajel ja Jyoba ja bʼa jtyempotik, sok jasa tʼilan oja kʼuluk ja weʼn?

¹³ Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba wan stsomjel «jun niwan nole kristyano» sok  wan xchapjel bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa yibʼel ja sGobyerno (Apoc. 7:9, 10; Sant. 2:8). Ama ja luʼumkʼinali pilpil ay yuj smul ja ilkʼujolanel soka guerraʼik, pe ja matik teye ja bʼa nole it, wani skʼujolane bʼa oj yawekan chikan jas tikʼe ilkʼujolanel. Wa xkʼan alxuk, wanexani yajel paxuk ja yespadaʼe bʼa sjutjel luʼum (Miq. 4:3). Jaʼuktoma oj wajuke ja bʼa guerraʼik, bʼa wa xchamye jitsan, wa skoltaye ja kristyanoʼik bʼa oj staʼe «ja sakʼanil bʼa kʼotelni mero sakʼanili» sjejelyile sbʼaja Dyos smeranil sok sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluki (1 Tim. 6:19). Yuja wa skoltaye ja sGobyerno ja Dyos, wani xbʼobʼ iljuke kontra yuja spamilyaʼe ma yijel wokol sok takʼin, pe ja Jyoba yeʼnani oj yayile ja jas wa xmakuniyujileʼi (Mat. 6:25, 30-33; Luc. 18:29, 30). Spetsanil ja it wani xya jkʼuʼuktik ke ja sGobyerno ja Dyos merani kʼotel sok mini oj yakan skʼulajel bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Jyoba.

14, 15. ¿Jastal oj kʼot smeranil ja kʼapjelal bʼa Jyoba bʼa oj chʼaysnajel bʼa tolabida ja chamelal?

¹⁴ Ja Jesús wanxa yajel mandar ja bʼa satkʼinal jastal Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyosi sok ojni ya kʼotuk spetsanil ja skʼapjelik bʼa Jyoba (2 Cor. 1:20). Masan 1914 wani skʼulajel ganar ja skontraʼiki (Sal. 110:1, 2). Mojanxa, ja Jesús soka 144,000 ojni skʼuluke ganar sok oj xchʼaye snajel ja matik jel malo (Apoc. 6:2).

 ¹⁵ Ja sMandaranel bʼa Mil Jabʼil, ja Jesús oj ya sakʼwuk ja matik chameli sok oj skoltay spetsanil ja kristyanoʼik kʼuʼabʼale bʼa mixa oj ajyukyujile mulal. Ja bʼa tsaʼanxta prueba, ja matik toj oj yil ja Jyoba «oj sbʼajuke ja luʼumi sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Sal. 37:10, 11, 29). Sok «jaxa último kontraʼal, ja chamelali, ojni chʼaysnajel» (1 Cor. 15:26). ¡Jelni oj ya gustoʼil!

16. ¿Jasa rason mas tʼilan bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁶ Jastalni kilunejtik, ja smajlajel kiʼojtik bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida tsʼunan ay lek ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Ja smajlajel it wa skoltayotik ajyel toj ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼujik it, bʼa jelni wokol. Pe ta wa xkʼanatik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, tʼilani oj ajyukotik toj soka yeʼn soka Jesús mi kechanukta bʼa stajel jsakʼaniltik, jani yuja wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik (2 Cor. 5:14, 15). Ja yajtanel jaw jani ja jas wa snikawotik bʼa snochjel ja sjejel wa xyaʼa sok yaljel ja smajlajel kiʼojtik (Rom. 10:13-15). Yajni mas wa xkʼujolantik yajelkan bʼa mi keʼnta lek oj kil jbʼajtik sok ajyel jaman jkʼujoltik, ja Jyoba masni oj skʼan oj yamigoʼukotik bʼa tolabida (Heb. 13:16).

17. ¿Jas tsamal cholal kiʼojtik kada jujune? (Mateo 7:13, 14).

¹⁷ ¿Jaxa keʼntiki? ¿Oj maʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida? Ja Jyoba yaʼunejkitik ja tsamal cholal jaw, pe keʼntikni ja maʼ tʼilan ti oj ajyukotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil (kʼuman ja Mateo 7:13, 14). Pe ¿jastal oj ajyuk ja sakʼani yajni la ajyitik sakʼan bʼa tolabida? Jani jaw ja jas oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi.