1, 2. a) ¿Jastik junuk ti chʼikan ja bʼa tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JA Jyoba jel wa syajtayotik, ja yuj sjeka ja yunin jaʼ ma jel skʼana ja bʼa Luʼum bʼa jachuk cham yuj keʼntik (Juan 3:16; 1 Juan 4:9, 10). Ja it jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalil akʼubʼalyi ja ixuk winiki. Ja yuj, ja jekabʼanum Pablo yala «yaunej quitic ja ba jel nihuan juntiro [...], y puro qʼuebubal» (2 Corintios 9:15). ¿Jas kʼan yal ja Pablo ja yajni yala ja jaw?

² Ja Pablo wani snaʼa ja xchamelal ja Jesús juni preba bʼa wa sjeʼa spetsanil ja jasa skʼapunej ja Dyos ojni kʼotuka (kʼuman ja 2 Corintios 1:20). Ja it wa stojolan ja jasa yaʼunejkitik ja Dyos «bʼa jel nihuan juntiro» mi kechanukta ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, pes aytoni pilan jastik junuk. Ti chʼikan spetsanil ja syajal skʼujol soka jastik junuk bʼa lek oj yakitik ja Dyos ja bʼa tyempo jakumto. Ja majtanal it jelni tsamal juntiro bʼa mini xkʼot jnatik spetsanil jastal mero oj ajyuk. ¿Jastal maʼ oj ya ajyukotik ja chaʼan majtanal it? ¿Sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik  ja wego yuja mojanxa ja styempoʼil ja Conmemoración? Ja bʼa jabʼil it oj kʼulaxuk bʼa miércoles 23 bʼa marzo.

3, 4. a) ¿Jastal wa xkabʼtik yajni ay maʼ wa skʼebʼakitik jun jasunuk? b) ¿Jastal maʼ oj bʼobʼ stukbʼes jawa sakʼanil jun majtanal?

³ Jel wa xya gustoʼaxukotik yajni ay jas wa xkʼebʼjikitik. Pe ayni jujuntik majtanal jel chaʼanyabʼalil bʼa wa stukbʼes ja jsakʼaniltiki. Pensaraʼan ja it, lekbʼi ja weʼn x-alji awabʼ oj miljan yuj akʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk, pe wajto awabʼi skʼapa sbʼaj june maʼ mixa naʼa sbʼaj bʼa yeʼn oj chamuk sok jachuk mi oj chaman ja weʼn. ¿Jastal maʼ oja wabʼ?

⁴ Bʼobʼta ja it oj ya pensaraʼuk bʼa oja tukbʼes ja wa sakʼanili. Jun sjejel, bʼobʼta oj ajyuk mas syajal akʼujol sok sjamjel jawa kʼabʼ bʼa yajelyi ja tuki, ma yajel perdon ja matik ay skʼulunejawi bʼa mi lekuki. Ojni ajeʼ ja bʼa wa sakʼanili ja janekʼto tsʼakatal waxa wayi ja maʼ skoltaya bʼa mi chamyaʼi.

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Dyosi yaʼunejkitik ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalili?

⁵ Ja majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi mastoni jel chaʼanyabʼalil yuja sjejel kalatikta (1 Pedro 3:18). Ja Adani jpetsaniltik yaʼunej ekankitik ja mulali, sok yuja jaw ja kastigo jani oj chamkotik (Romanos 5:12). Pe yuja jel wa syajtayotik ja Dyosi, ja yuj sjekakon ja Yunini bʼa «oj chamuc yuj ja quentiqui» (Hebreos 2:9). Ja sakʼanil yaʼa ojni xchʼaysnajel bʼa tolabida ja chamelchʼakeli (Isaías 25:7, 8; 1 Corintios 15:22, 26). Spetsanil ja maʼ ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Jesús oj ajyuke sakʼan gusto lek sok oj ajyuk lamanil bʼa tolabida, jujuntik oj wajuke bʼa satkʼinal soka Kristo jaxa tuki oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum (Romanos 6:23; Apocalipsis 5:9, 10). ¿Jastik mas ti chʼikan ja bʼa majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi?

6. a) Bʼa spetsanil ja jastik junuk oj skʼuluk ja Jyoba, ¿jasunkiluk ja mas jel gusto wana smajlajeli? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jetik jel wa xkatikyile tsʼakatal?

⁶ Ja majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi tini chʼikan ja oj cha ya paxuk ja Luʼum jun tsamal kʼachinubʼ, oj xchaysnajel ja chameliki sok yajel sakʼwuk ja matik chamelexa (Isaías 33:24; 35:5, 6; Juan 5:28, 29). Jelni wa xyajtaytik ja Jyoba soka Jesús yuja tsamal majtanal yaʼunejkitiki. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik jel wa xkatikyile tsʼakatal? La kiltik oxe modo: 1) snochjel ja jastal mero skʼulan ja Jesús, 2) syajtajel ja jmoj-aljeltiki, sok 3) skʼulajel perdonar sok spetsanil jkʼujoltik.

7, 8. ¿Jasa skʼanjel oj ajyukujtik yuja syajal skʼujol sjeʼakitik ja Jesusi, sok jasa oj snik-otik skʼulajeli?

⁷ Sbʼajtanil, ja yajtanel yiʼonej jmoktik ja Dyosi tʼilani oj snik-otik bʼa yajel makunuk ja jsakʼaniltiki bʼa syajtajel ja Jesús. Ja jekabʼanum Pablo yala: «Jayuj ja jas huanticon scʼulajeli, yuj ni huan xax naaticon ja syajal scʼujol ja Cristo» (kʼuman ja 2 Corintios 5:14, 15). Ja Pablo wani snaʼa ta wa xkatikyi tsʼakatal ja Jesús, ojni ajyukujtik ja skʼanjel bʼa oj jyajtaytik sok bʼa oj kistik. Yajni xkabʼtik lek stojolil ja jastik jun skʼulunej ja Jyoba sbʼaja keʼntiki, ojni kitik jun jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ja Jesusi. ¿Jastal wa xkʼulantik ja jaw?

⁸ Jelni tʼilan la jnochtik ja jastal skʼulan ja Jesusi (1 Pedro 2:21; 1 Juan 2:6). Wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Dyos soka Jesusi  yajni kʼuʼabʼal ayotiki. Ja Jesús yala: «Ja maʼ huas scʼuan ja jmandari, huax ilji que meran ni yaj huax yabyona. Ja jTati yaj huax cho yab ja maʼ yaj huax yabyon ja queni. Jach ni ja quen chomajquili, yaj oj cho cabi. Oj cho jee yi ja quipi» (Juan 14:21; 1 Juan 5:3).

9. ¿Jasunkiluk wa stʼenawotik kʼakʼu kʼakʼu?

⁹ Yuja jelxa mojan ja Conmemoración, tʼilani oj jpensaraʼuktik jastal wantik yajel makunuk ja jsakʼaniltiki. La jobʼ jbʼajtik: «Ja bʼa jsakʼanili, ¿jastal wa xjeʼa wanon snochjel ja Jesusi? ¿Ayto maʼ jun jasunuk bʼa oj bʼobʼ tojbʼukon skʼulajel?». Jel tʼilan la kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjelik it, yujni ja luʼumkʼinali wa stʼenawotik bʼa oj jkʼuluktik ja jasa wa skʼulan ja ixuk winiki (Romanos 12:2). Ta mi xtalnay jbʼajtik, ojni bʼobʼ kʼe jkʼuluktik ja jasa wa skʼulane ja matik jel chapaneʼi sok ja jasa wa skʼulane ja matik jel naʼubʼal sbʼaje ja bʼa luʼumkʼinali (Colosenses 2:8; 1 Juan 2:15-17). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik skʼulajel ja jaw?

10. a) ¿Jasa sjobʼjelik tʼilan oj kaʼ jbʼajtik ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik tsaʼan yajni kaʼata jbʼajtik ja sjobʼjelik jaw? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁰ Ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración, jelni lek oj kʼe kiltik ja tikʼe kʼuʼal wa xlapatiki, ja kʼini, ja pelikula, ja celulari ma ja computadora. Sok la jobʼ jbʼajtik: «Lekbʼi la wajyon bʼa jun lugar sok tey tiw ja Jesús, ¿oj maʼ kʼixwukon ja oj yil ja tikʼe kʼuʼal jlapuneji?» (kʼuman ja 1 Timoteo 2:9, 10). ¿Wanon maʼ snochjel ja Jesús ta jlapa ja tikʼe kʼuʼal it? ¿Oj maʼ och kulan ja Jesús bʼa oj skʼel ja pelikula ma smaklajel ja kʼin wa xmaklay? ¿Oj maʼ kʼixwukon ja oj kayi majan ja Jesús ja jcelulari ma ja jcomputadora bʼa oj yil ja jasa yiʼoji? ¿Oj maʼ jcholyabʼ ja Jesús jas yuj wa xkʼulan gusto jun tikʼe videojuego? Ta wa xyajtaytik ja Jyoba, ojni jchʼaytik snajel chikan jasunuk bʼa mini lekuk oj ya makunuk jun yaʼtijum Dyos, anima jel wokol xkabʼtik (Hechos 19:19, 20). Yajni katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, kalatik yabʼ oj katik makunuk ja jsakʼaniltiki bʼa oj kistik ja Kristo. Ja yuj mokni ajyukujtik chikan jasunuk bʼa oj smak-otik snochjel ja jasa skʼulan ja Jesús (Mateo 5:29, 30; Filipenses 4:8).

11. a) ¿Jasto jun mas oj jkʼuluktik ta wa xyajtaytik ja Jyoba soka Jesusi? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktikyi ja tuk jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyoni?

¹¹ Ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jesús ojni cha snik-otik bʼa xcholjel yabʼ sok sjejelyi kongana ja tuki (Mateo 28:19, 20; Lucas 4:43). Ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración, ojni bʼobʼ ochkotik precursor auxiliar bʼa skʼulajel 30 ma 50 ora. ¿Oj maʼ ochan ja weʼn? Pensaran sbʼa jun jmoj-aljeltik viudo bʼa ayxa yiʼoj 84 jabʼil. Ja yeʼn spensaran ajyi mi oj bʼobʼ ochuk precursor auxiliar yuja sjabʼili sok yuja mi jel lekuk ayi. Pe ja precursorik ja bʼa slugari skʼapa sbʼaje bʼa oj skoltaye. Sok stsaʼaweyi jun lugar bʼa oj bʼobʼ xchol ja yeʼn, wa xyiʼaje och sok wa xcha yiʼajejan bʼa snaj. Ja jasa skʼulane ja precursoriki, ja jmoj-aljeltiki bʼobʼ skʼuluk 30 ora ja bʼa ixawi. ¿Oj maʼ bʼobʼ jkoltaytik junuk ja bʼa jkongregasyontiki bʼa oj ochuk precursor ja bʼa yixawil marzo ma abril? Meran, mini kibʼanaluktik wa xbʼobʼ ochkotik precursor, pe kibʼanaltik wa xbʼobʼ katik makunuk ja jtyempotiki soka kiptiki bʼa oj kaʼteltaytik mas ja Jyoba. Ta jkʼulantik, jach wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal ja syajal skʼujol sjeʼunej kitik ja Kristo, jastalni skʼulan ja jekabʼanum Pablo. ¿Jasto jun  mas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajelyi tsʼakatal ja syajal skʼujol sjeʼunej ja Dyosi?

12. Ta wa xkʼanatik ja Dyos a-syajtayotik, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

¹² Bʼa xchabʼil, ja syajal skʼujol ja Dyosi wa sjutbʼinotik bʼa syajtajel ja jmoj-aljeltiki. Ja jekabʼanum Juan tsʼijbʼan: «Quermano jumasa, jel juntiro yaj yabyotic ja Diosi y sbej ni que yaj oj cab jbajtic ja quentic chomajquili» (1 Juan 4:7-11). Ta wa xkʼanatik ja Dyos a-syajtayotik, jel tʼilan oj yajtaytik ja jmoj-aljeltiki (1 Juan 3:16). ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyile ja yajtanel jaw?

13. ¿Jasa lekil sjejel yakankitik ja Jesusi?

¹³ Ja Jesús yeʼnani sjeʼa jastal oj bʼobʼ jyajtaytik ja tuki. Yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, jani mas waj skʼujol skoltajel ja matik wa skʼanawe skoltajeli. Ya tojbʼuk ja matik maloʼay, matik renkoʼayi, matik mi x-ilwani, matik mi xyabʼ kʼinal soka matik mi xbʼobʼ kʼumanuk (Mateo 11:4, 5). Ja Jesús tukni lek yuja olomalik bʼa relijyoni, ja yeʼn jelni sgusto sjeʼayi ja ixuk winik matik wa skʼanawe snebʼjel sbʼaja Dyos (Juan 7:49). Jel syajtay ja matik chʼin yaʼa sbʼaje sok skʼujolan bʼa skoltajele (Mateo 20:28).

14. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa sjejelyi wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki?

¹⁴ Ja styempoʼil ja Conmemoración kʼotelni jun lekil tyempo bʼa spensarajel jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-jletik bʼa kongregasyoni, pe mas ja jmoj-aljeltik matik ayxa skʼujole. Ojni bʼobʼ kulataytike, yijel och jas oj yabʼye, skoltajele soka yaʼtele bʼa naʼitsi, oj bʼobʼ kitike och ja bʼa tsomjelaliki ma slokjele bʼa aʼeluke jmoktik ja bʼa xcholjeli (kʼuman ja Lucas 14:12-14). Ja syajal skʼujol ja Dyos yiʼoj jmoktiki wa sjutbʼinotik bʼa syajtajel ja jmoj-aljeltiki.

15. ¿Jasa jel tʼilan oj jnatik jpetsaniltik ja keʼntiki?

¹⁵ Bʼa yoxil, ja syajal skʼujol ja Dyosi wa sjutbʼinotik bʼa oj katik perdon sok spetsanil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki. Ja Adani yaʼunej ekankitik ja mulali soka chamelchʼakeli, ja yuj mini maʼ wa xbʼobʼ yale mi xmakuniyuj ja sakʼanil yaʼa ja Jesusi. Cha jachni ja yaʼtijum bʼa toj ja Dyosi wa xmakuniyuj. Pe tʼilan oj jnatik ja Dyosi yaʼunejotik perdon bʼa jun niwan jelal. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jnatik ja it? Oj katikyi ja sjakʼjel sok june ja bʼa sjejel yakan ja Jesús.

16, 17. a) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel yaʼa ja Jesús sbʼaja mandaranum soka mosoʼali? b) ¿Jasa oj jkʼuluktik ta wa xkaʼatik tsʼakatal ja wa xyaʼawotik perdon ja Jyoba?

¹⁶ Ja Jesús xcholo jun sjejel bʼa jun moso bʼa ay sjel 60 miyonik sat plata sok jun mandaranum. Pe ja mandaranumi yaʼa perdon soka niwan sjel yiʼoji. Tsaʼan, ja mosoʼal jawi mini yaʼa perdon ja jun pilan moso bʼa kechanta ay sjel yuj 100 sat plata. Soka jasa skʼulani sjeʼa mini yaʼa tsʼakatal ja aji perdon yuja mandaranumi. Yajni kʼot xchikin ja mandaranum ja jasa  skʼulan ja mosoʼal jawi, jel tajki. Ja yuj, ja mandaranumi sjeka spayjel sok yala yabʼ: «Ja huen mozo, jel maloa juntiro. Ja quen caa hui perdón porque ja cʼana qui lec perdón. Jaxa hua moj mozoili, mi ni huaxa talna syaujulala ja jastal jtalna ja hua yaujulal ja hueni» (Mateo 18:23-35). Pes jastalni ja mandaranum it, ja Jyoba yaʼunejotik perdon sok jun niwan jelal: ja mulali. Ta wa xkatik tsʼakatal, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

¹⁷ Yajni x-och chap jbʼajtik ja bʼa Conmemoración, la jobʼ jbʼajtik: «¿Ay maʼ jun jmoj-aljel bʼa ay jas skʼulunejki bʼa mi lekuk? ¿Jel maʼ wokol xkabʼ yajel perdon?». Anto, la jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba, ja yeʼn ‹pwestoxta ay bʼa oj ya perdon› (Salmo 86:5; Nehemías 9:17). Ta wa xkaʼatik tsʼakatal ja wa xyaʼawotik perdon ja Jyoba, la katik perdon sok spetsanil jkʼujoltik ja tuki. Ta wa xkʼanatik ja Jyoba a-syajtayotik sok ayaʼotik perdon, tʼilani oj jyajtaytik sok yajel perdon ja jmoj-aljeltiki (Mateo 6:14, 15). Meran, ja yajel perdon mi wa xya tukbʼuk ja jasa ekʼi, pe wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj bʼobʼ ajyukotik mas gusto ja bʼa jsakʼaniltiki.

18. ¿Jasa koltaji ja Lily bʼa oj kuchyuj ja jastik mi lek wa skʼulan ja Carol?

¹⁸ Mini jel pasiluk kuchelkujtik ja jastik mi lek wa skʼulane ja jmoj-aljeltiki (kʼuman ja Efesios 4:32 sok Colosenses 3:13, 14). La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaja Lily. ^[1] Ja yeʼn skʼapa sbʼaj bʼa oj skoltay jun jmoj-aljeltik biguda sbʼiʼil Carol. Tolabida wa xyiʼaj ekʼ bʼa chikan jas lugar, wa skoltay bʼa smanjel ja sjastik sbʼaji sok tuk jastik junuk. Anima ja Lily tolabida skoltay, ja jmoj-aljeltik Carol tolabidaxta wa xyaʼa parte sok ayni ekʼele mi jel pasiluk xyabʼ bʼa oj skoltay. Pe ja Lily skʼujolan bʼa jaʼ oj yil ja lekil smodoʼik yiʼoj ja Carol. Skoltay bʼa jitsan jabʼil, man cham ja jmoj-aljeltiki. Ja Lily wa xyala: «Chikan jastal ekʼi, pe jelxani jgana oj kil yajkʼachil ekʼele ja bʼa Kʼachinubʼi. Wa xkʼana oj jnaʼ jastal maʼ ja yeʼn yajni mixani jun mulali yiʼoji». Ojni kʼotuk ja kʼakʼu oj chʼayuk spetsanil ja mulali. Pe malan xkʼot ja jaw, ja syajal skʼujol ja Dyosi tʼilani oj snik-otik bʼa oj kuchkujtik ja jastik mi lek wa skʼulane ja jmoj-aljeltiki.

19. ¿Jasa oj snik-otik skʼulajel ja tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi?

¹⁹ Merani leka, ja Jyoba yaʼunejkitik jun tsamal majtanal. La katik makunuk ja styempoʼil ja Conmemoración bʼa spensarajel spetsanil ja jastik skʼulunejkitik ja Jyoba soka Jesús. Ja it ojni snik-otik bʼa oj katikyile tsʼakatal sok spetsanil jkʼujoltik, snochjel ja sjejel yaʼakan ja Jesús, syajtajel ja jmoj-aljeltiki sok yajel perdon sok spetsanil jkʼujoltik.