1-3. a) ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼalil ja Pentecostés ja bʼa jabʼil 33? b) ¿Jasunkiluk kʼot smeranil ja bʼa kʼin jaw bʼa yalunejxakan bʼajtanto lek ja Biblia? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JAʼA sakbʼelajel domingo bʼa sjabʼilil 33 ja bʼa Jerusalén. Ja kʼakʼu jaw jel chaʼanyabʼalil sok jel xyaʼa gustoʼil, yujni ja wa xkʼulaxi ja kʼin Pentecostés. Ja it jun kʼin wa xkʼulaxi ajyi jach jabʼil jabʼil bʼajtanto oj kʼeʼuk stuljel ja trigo. Ja sakbʼelajel jaw ja bʼa templo, ja mero olomali bʼajtan skʼapa ja majtanalik jastalni wa xkʼulaxi ja bʼa kʼakʼu. Tsaʼan, mojanxa bʼa las 9 bʼa saʼan sakbʼel, skʼapa chabʼ pan kʼulubʼal soka «sbʼajtanilik sat» ja trigo, ma ja sbʼajtanil sat wa xtulxi ja bʼa jabʼil jaw. Bʼa yajelyi ja Jyoba bʼa stiʼ sat ja paniki, ja mero olomali wa xya nijkuk ekʼ bʼa stojol skʼabʼ sok bʼa spakaxil skʼabʼ (Levítico 23:15-20).

² Ayxa jitsan jabʼilik kʼajyel wa skʼapaweyi chabʼ pan ja Jyoba jach jabʼil jabʼil. Ja it wa senyaʼan jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil oj ekʼuk ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. Sok ja bʼa kʼakʼu jaw aye 120 nebʼumanik wane yajelyi orasyon bʼa jun kwarto ja bʼa Jerusalén (Hechos 1:13-15). Ja jasa ekʼ ja tiwi kʼot smeranil  ja jasa stsʼijbʼunejxakan 800 jabʼil bʼajtanto lek ja aluman Joel (Joel 2:28-32; Hechos 2:16-21). Pe ¿jasunkiluk ja ekʼi?

³ (Kʼuman ja Hechos 2:2-4). Ja bʼa kʼakʼu jaw jel chaʼanyabʼalili, ja Dyosi ya makunuk ja yipi bʼa oj stsaʼ ja 120 snebʼumanik ja Jesús (Hechos 1:8) (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Anto kʼe kʼotuke jitsan ixuk winik, soka nebʼumaniki kʼe xcholyabʼye ja jastik jel tsamalik yiluneje sok yabʼunejeʼi. Ja jekabʼanum Pedro kʼe xcholyabʼ ja ixuk winik ja jasa ekʼeli sok jas yuj jel ay stʼilanil. Sok tsaʼan yala: «Aa xa suchuc ja hua cʼujolexi. Iajic xa jaʼ yuj ja scuentosil ja sbiil ja Jesucristo, ti xa oj bob cʼulajuc perdonar ja hua mulexi, jaxa Diosi oj yaa huilex [ja tsamal majtanal] ja Espíritu Santo». Ja bʼa kʼakʼu jaw, junuk 3,000 ixuk winik yiʼaje jaʼ sok ajiyile ja yip ja Dyosi (Hechos 2:37, 38, 41).

4. a) ¿Jas yuj jel ay stʼilanil kujtik ja jasa ekʼ ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33? b) ¿Jasunkiluk ja bʼobʼta cha ekʼ jitsan jabʼilik bʼajtanto ja bʼa junxta kʼakʼu jaw? (Kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

⁴ ¿Jas wa senyaʼan ja mero olomali soka panik wa xkʼapxi ja bʼa Pentecostés? Ja mero olomali ja wa senyaʼan ja Jesús. Jaxa chabʼ pani ja wa senyaʼan ja bʼajtanik snebʼumanik ja Jesús tsajiye bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja nebʼumanik it soka tuk matik tsaʼubʼali tini aji eluke bʼa yojol ja ixuk winik mulanumeʼi. Ja Biblia wa xyala yeʼnleni ja «bajtan», ma ja bʼajtan sat bʼa stuljeli (Santiago 1:18). Ja Dyosi yilunejxa jastal yuntikil sok stsaʼunejxa bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Jesús ja bʼa sGobyerno (1 Pedro 2:9). Ja Jyoba oj ya makunuk ja Gobyerno jaw bʼa oj yayi jastik junuk bʼa tsamal ja ixuk winik matik kʼuʼabʼal ayeʼi. Ja yuj, anima wantik smajlajel oj ajyukotik sakʼan bʼa Luʼum ma wajel bʼa satkʼinal soka Jesús, jpetsaniltik jelni ay stʼilanil kujtik ja jasa ekʼ ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33 ^[1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

5. ¿Jastal wa xnaʼatik mi junxtaʼuk ja jastal tsajiye ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal?

⁵ Ja 120 nebʼumaniki mini skʼulane dudar ta tsajiye yuja Dyos bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Pes yibʼanale och ajluk kʼakʼ ja bʼa yolomeʼi. Chomajkil, bʼobʼ kʼumanuke tuktukil kʼumal (Hechos 2:6-12). Mi spetsaniluk ekʼele wa x-ekʼ jastik junuk jastal jaw yajni ja Dyos wa stsaʼa ja matik oj waj bʼa satkʼinali. ¿Jastal wa xnaʼatik? Ja junxta kʼakʼu jaw, ja Jyoba cha stsaʼa jitsan mil ixuk winik, pe ja Biblia mi wa xyala ta cha ajli kʼakʼ ja bʼa yolomeʼi. Jani tsajiye yuja Dyosi ja yajni yiʼaje jaʼi (Hechos 2:38). Pe mi spetsaniluk jaʼ wa stsaʼa ja matik oj wajuk bʼa satkʼinal ja yajni wa xyiʼaje jaʼi. Ja nebʼumanik bʼa Samaria tsajiye tyempoʼik tsaʼan ja yajni yiʼaje jaʼi (Hechos 8:14-17). Jaxa Cornelio soka matik teye bʼa snaji tsajiye bʼajtanto yuj oj yiʼe jaʼ (Hechos 10:44-48).

6. a) ¿Jasa wa x-ajiyile spetsanil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? b) ¿Sok jasa wa x-aji skʼuʼuke lek yuja yip ja Dyosi?

⁶ Jujuntik wego wa snaʼawe ja yajni wa stsajiye yuja Dyosi. Jaxa tuki takal takalto wa snaʼawe. Pe ay jun jasunuk bʼa spetsanil wa x-ajiyi ja matik oj waj bʼa satkʼinali. Ja jekabʼanum Pablo yala: «[Yajni ja] cʼuanex ja Cajualtiqui. Cho jecubal quitic ja Espíritu Santo [bʼa kʼulajitik seyar]. Ja Espíritu Santo, lajan soc jastal jun  prenda secunej quitic ja Diosi porque ay to ni jitzan cosa mas oj yaa quitica» (Efesios 1:13, 14). Ja yuj, ja Dyosi wa xyayi ja yip spetsanil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja it juni senya bʼa wa x-aji skʼuʼuke lek tsaʼubʼale bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja yuj, ja Pablo yala ja yip ja Dyosi jach jastal jun «prenda» ma jun senya bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal ja tyempo jakumto, sok mi ti oj kanuke bʼa Luʼum (kʼuman ja 2 Corintios 1:21, 22; 5:5).

7. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk jujune ja matik tsaʼubʼaleʼi bʼa oj wajuke ja bʼa satkʼinali?

⁷ Yajni ja Dyosi wa stsaʼa june ja yaʼtijumi, ¿wan maʼ stojolan ojni wajuk bʼa satkʼinal? Miyuk. Ja yeʼnleʼi wa skʼuʼane lek lokubʼale, pe kechantani oj wajuke ta toj ajyiyeʼi. Ja yuj ja Pedro yala: «Cʼulanic fuerza. A iljuc que ti xa ayex ja ba sparte ja Cristo, que tzaubalex xa ni merana [sok payubʼalex, TNM]. Ta huanex cʼa fuerza, mi ni nunca oja huaex can jun lado ja Cristo. Ja Diosi oj sea huilex ja bej ba oj bob ochanic gusto ja ba lugar jau ba huas scʼulan mandar tola vida ja Cajualtic Jesucristo ja yen ja maʼ yaa ta elcotic libre soc ja jmultiqui» (2 Pedro 1:10, 11). Jujune bʼa yeʼnle ja matik tsaʼubʼaleʼi bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali tʼilani oj ajyuke toj soka Jyoba. Ta mikʼa mini oj makunuk ja tsaʼubʼaleʼi (Hebreos 3:1; Apocalipsis 2:10).

8, 9. a) Yajni ja Jyoba wa stsaʼa june maʼ oj waj bʼa satkʼinal, ¿jas yuj jitsan ja yaʼtijumiki jel wokol xyabʼye stojolil ja jasa wa x-ekʼi? b) ¿Jastal wa snaʼa june tsaʼubʼal yuja Dyosi bʼa oj waj bʼa satkʼinal?

⁸ Jitsan ja yaʼtijumik Dyosi jelni wokol xyabʼye stojolil jasa wa x-ekʼi yajni ja Jyoba wa stsaʼa june maʼ oj waj bʼa satkʼinal, pes yujni mi bʼa ekʼel sbʼaje. Chomajkil, ja Dyosi skʼulanotik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa Luʼum, sok mi tiʼuk bʼa satkʼinal (Génesis 1:28; Salmo 37:29). Pe ja Jyoba stsaʼunej jujuntik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa oj ochuke mandaranum sok sacerdoteʼik. Ja yuj, ja matik wa stsaji sok wa x-ajiyile ja lokjelal bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal, wa xtukbʼi ja jastal wa xyabʼ ayeʼi soka jastal wa spensaraneʼi. Man tyempo jaw, ja nebʼumanik it tixani wa smajlaye oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal (kʼuman ja Efesios 1:18).

⁹ Pe ¿jastal wa snaʼa jun ixuk winik tsaʼubʼal yuja Dyosi? Kʼela ja jasa yala ja Pablo yajni yala yabʼ ja nebʼumanik matik tsaʼubʼale bʼa Roma, ja matik payubʼale yuja Dyosi. Yala yabʼye: «Ja Espíritu sbaj Dios ja it jcʼulantic ta recibir ja quentiqui, mi tʼenubalucotic yuj, mi ni huax xijtayotica [...]. Yuj ja yeni, yuntiquilotic xa ni ja Diosa. Huax ya jnaatic jastal oj cʼumtic ja Diosi: [«¡Abba, Tatey!», TNM]. Huax bob jtatuctic ja Diosi porque ja Espíritu huax ya jac jcʼujoltic que meran yuntiquilotic nia» (Romanos 1:7; 8:15, 16). Ti wa xkilatik, ja Dyosi wa xya makunuk ja yipi bʼa oj ya snaʼ lek ja maʼ lokubʼali tsaʼubʼal bʼa oj waj ya mandar lajan soka Jesús bʼa satkʼinal (1 Tesalonicenses 2:12).

10. ¿Jas wa stojolan ja jasa wa xyala ja 1 Juan 2:27 bʼa mini tʼilanuk ay maʼ a-sjeyi ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?

¹⁰ Mini tʼilanuk ay maʼ oj yalyabʼ tsaʼubʼale  yuja Dyos ja matik lokubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali. Pes yeʼnani ja Jyoba wa xya snaʼ lek ja lokubʼaleʼi. Ja jekabʼanum Juan yala yabʼ ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali: «Pero ja huenlex quermano jumasa, como tzaubalex yuj ja Cajualtic Jesusi, jayuj huax jac acʼujolex que meran ni ja jas huax cʼuantiqui». Sok yala yabʼye: «Ti xa ayex ja ba scʼab ja Diosi soc ti xa ay amoquex ja Espíritu Santo. Ja yeni, acʼubal ahuilex yuj ja Diosi y malan soca. ¡Jas yatel ay jas oj jac sea huilex ja tantic cristiano jahui!» (1 Juan 2:20, 27). Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali wani xcha skʼanawe ajejukyile yuja Jyoba jastalni ja keʼntiki. Pe mini tʼilanuk ay maʼ aʼaljuk yabʼye ja yeʼnleʼi tsaʼubʼale yuja Dyosi. Bʼa mi oj skʼuluke dudar ja yeʼnleʼi, ja Jyoba wa xya makunuk ja yipi bʼa oj ajuk skʼuʼuke lek.

11, 12. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ sjobʼ sbʼaj june maʼ oj waj bʼa satkʼinal? b) ¿Jasa skʼuʼuneje lek ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?

¹¹ Yajni wa stsajiye yuja yip ja Dyosi, wa xtukbʼiye juntiro. Pes ja Jesús yala: «Huas scʼana oj paxan ajcʼach cristianoil, lajan soc oj manxan otro vuelta» (Juan 3:3, 5). Tsaʼan cha xcholo: «¿Yuj ama jel tuc huax cala huab que tʼilan [oj manxanik yajkʼachil] ba? Ja jastal iti, jaʼ ni mero smoj ja iqʼui. Huaxa huabyex huax jac ja sruidoili. Lom xta xuui huax jaqui pero mi huaxa naahuex ba huax jaca soc mi ni ja ba huax huaji. Jaʼ ni mero oj slaj cuando huax ya ajcʼachbuc [...] jun cristiano ja Espíritu Santo» (Juan 3:7, 8). Jastalni wa xkilatik, jelni wokol xcholjel yabʼ ja maʼ mi oj wajuk bʼa satkʼinali jastal wa xyabʼ ja maʼ tsaʼubʼal oj wajuki ^[2] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

¹² Bʼobʼta ja maʼ oj waj bʼa satkʼinali sjobʼo sbʼaj jas yuj yeʼn tsaji sok mi stsaʼa pilan ja Jyoba. Bʼobʼta wa xchamskʼujol bʼa mi oj lajxukyuj ja cholal akʼubʼalyiʼi. Pe ja jasa skʼuʼunej leki jani tsaʼubʼal yuja Jyoba bʼa oj waj bʼa satkʼinal. Sok ja yuj jel gustoʼay sok jel xyaʼa tsʼakatal. Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali jachni wa xyabʼye jastal ja jekabʼanum Pedro yajni yala: «Stzʼactal lec ja Dios ja yen ja sTat ja Cajualtic Jesucristo porque yuj ja syajal scʼujol ja yeni ay xa quiojtic jun yajcʼachil vida. Ay xa ni snihuanil ja jcʼujoltica que mi ni nunca oj chamuc ja caltziltiqui porque eso sí, cham ni ja Cajualtiqui pero ja mas tzaani, cho sacui nia. Oj bi ochcotic ja lugar jau ba huas scʼulan mandar ja Diosi. Ja tihui, mi jas oj jomuc soc mi ni jun mulal ay. Mi jas oj pocoaxuc ja tihui. Spetzanil ja jas oj to jcʼultic recibiri, ti ni nolobal quitic ja ba satqʼuinali» (1 Pedro 1:3, 4). Yajni wa skʼumane ja yaljelik it ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, wani snaʼawe lek yeʼnle wane kʼumajel yuja Jyoba.

13. a) ¿Jastal wa xtukbʼi ja spensar jun ixuk winik yajni wa stsajiye oj wajuke bʼa satkʼinal? b) ¿Jas yuj wa xtukbʼi ja spensar yiʼoj jun maʼ oj waj bʼa satkʼinal?

¹³ Bʼajtanto oj lokjuke yuja Jyoba bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal, ja ixuk winike jaw tini wa smajlaye oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum. Wani smajlaye ajyi oj kʼotuk ja skʼakʼuʼil bʼa  oj ya paxuk ja Jyoba jun tsamal kʼachinubʼ ja Luʼumi sok bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki. Bʼobʼta wani xcha spensarane jastal wane steljel ja spamilyaʼe matik chameleʼi. Sok bʼobʼta wani smajlaye ajyi oj yawe kʼeʼuk ja snaje ja bʼa Kʼachinubʼi sok slojel ja sat tekʼulik bʼa yeʼn stsʼununejeʼi (Isaías 65:21-23). Pe yajni ja Jyoba sloko bʼa oj wajuk bʼa satkʼinal, ja spensarajel jaw yiʼoj ajyi tukbʼi. ¿Jas yujil? ¿Yuj maʼ jel tristeʼay ma jelxa ekʼta sbʼaj wokol? ¿Yuj maʼ junta chʼaykʼujol spensaran ja ajyel sakʼan ja bʼa Luʼumi jel axwela sbʼaj sok mi oj ajuk ajyuk gusto? ¿Yuj maʼ junta chʼaykʼujol ajiyi gana oj yabʼ jastal ja ajyel sakʼan ja bʼa satkʼinali? Miyuk. Ja spensarajel yiʼoje ajyi tukbʼi yujni yeʼn yala ja Jyoba. Yajni ay maʼ wa sloko bʼa oj wajuk bʼa satkʼinal, wa xya makunuk ja yipi bʼa oj ya tukbʼuk ja spensar yiʼojeʼi soka stsʼakol wa smajlaye ajyi.

14. ¿Jas wa spensarane ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali sbʼaja sakʼanile bʼa Luʼumi?

¹⁴ ¿Wan maʼ stojolan ja it ja matik tsaʼubʼali wanxa skʼana oj chamuke bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal? Miyuk. Ja Pablo xcholo ja jastal wa xyabʼye ja yeʼnleʼi: «Ja janecʼ tiempo ti ayotic ja ba mundo soc ja jcuerpotiqui, ay huax jac jun triste ja ba jcʼujoltiqui. Lajan soc huas syatzʼa sbaj ja caltziltiqui. Jel chamcʼujol ayotic. Mi jauc que huax cʼanatic oj xa chamcotic. Jaʼ ni huax ocʼ jcʼujoltic ja vida jau oj to ni aajuc quitic yajcʼachili, soc ja jcuerpotic yajcʼachili. Spetzanil ja jas huan maconel cujtic ja ba mundo, oj ni chʼayuc ja ora jahui» (2 Corintios 5:4). Ja nebʼumanik it mini wa skʼana oj chamuke. Wa skʼana oj yabʼye stsamalil ja sakʼanile sok yajel makunuk kʼakʼu kʼakʼu bʼa yaʼteltajel ja Jyoba lajan soka spamilya soka yamigoʼeʼi. Pe chikan jas yaʼtel wane skʼulajeli, mini tʼun wa xchʼay skʼujole ja jasa jel tsamal kʼapubʼalyile yuja Dyosi ja bʼa tyempo jakumto (1 Corintios 15:53; 2 Pedro 1:4; 1 Juan 3:2, 3; Apocalipsis 20:6).

15. ¿Jastik junuk mi wa sjeʼa ta june oj wajuk bʼa satkʼinal?

¹⁵ Bʼobʼta ja weʼn xa jobʼo abʼaj ta slokuneja ja Dyos bʼa oj wajan bʼa satkʼinal. Ta waxa wabʼ lajansok jachuk, jakʼa ja sjobʼjelik it: ¿Jel maʼ chaʼanyabʼalil xa wila sok gusto lek wala el ja bʼa xcholjeli? ¿Jel maʼ agusto spaklajel ja Biblia sok snebʼjel «ja jastik wa snaʼa ja Dyosi bʼa nakʼanik ayi»? (1 Corintios 2:10, TNM). ¿Awabʼunej maʼ skoltuneja ja Dyosi bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil ja bʼa xcholjeli? ¿Wa maʼ xa kʼana oja kʼuluk sok spetsanil jawa wipi bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi? ¿Jel maʼ wa xyajtay ja jmoj-aljeliki sok wa xkabʼ ayni kiʼoj ja cholal bʼa oj jkoltaye yaʼteltajel ja Jyoba? ¿Awilunej maʼ skoltuneja ja Dyos bʼa jitsan ekʼeleʼik ja bʼa wa sakʼanili? Ta ja weʼn chʼaka jakʼ ja sjobʼjelik it, ¿wan maʼ stojolan ja weʼn oj wajan bʼa satkʼinal? Miyuk, miniʼa. ¿Jas yujil? Pes yujni ja jaw mi kechanukta wa x-ekʼ sbʼaje ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, chomajkil ja tuk yaʼtijumik Dyosi. Ja Jyoba wa xbʼobʼ ya makunuk ja yipi bʼa oj yayi yip spetsanil ja yaʼtijumiki, anima ti oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum. Ja smeranili, ta ja weʼn waxa jobʼo abʼaj ta oj wajan bʼa satkʼinal, ja jaw wa stojolan mini oj wajan. Ja matik tsaʼubʼaleʼi mi wa sjobʼo sbʼaje ta oj wajuke bʼa satkʼinal. Pes wa snaʼawe ojni wajuke, sok mini tʼun wa skʼulane dudar.

16. ¿Jas yuj wa xnaʼatik mi spetsaniluk ja matik wa x-ajiyile ja yip ja Dyosi mi oj wajuke bʼa satkʼinal?

 ¹⁶ Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jitsan yaʼtijumik ja Jyoba ya koʼyi ja yipi pe mi wajye bʼa satkʼinal. June ja bʼa yeʼnle jaʼa Juan wa xyaʼa yijel jaʼi. Ja Jesús yala ja Juan jun winik jel chaʼanyabʼalil, pe cha yala mini oj waj bʼa satkʼinal bʼa oj ya mandar jastal mandaranum (Mateo 11:10, 11). Cha tey ja David. Ja yeʼn cha tojini yuja yip ja Dyosi (1 Samuel 16:13). Ja yip ja Dyosi koltajiyuj bʼa oj snaʼ ja jastik nakʼanik ay sbʼaja Jyoba sok bʼa stsʼijbʼajel jitsan xetʼanik ja bʼa Biblia (Marcos 12:36). Pe ja jekabʼanum Pedro yala «ja dabidi mi kʼe‘i ja bʼa satkʼinali» (Hechos 2:34, YD). Ja Jyoba ya makunuk ja yipi bʼa jachuk ja winike it a-skʼuluke jastik junuk bʼa jel chamyabʼjel, pe mi ya makunuk bʼa oj slok awajuke bʼa satkʼinal. ¿Wan maʼ stojolan ja it mi tojuk wajye ma mi xmakuniye bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal? Miyuk. Kechan wa stojolan oj ajuk kumxuk ja sakʼanile yuja Jyoba bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼum (Juan 5:28, 29; Hechos 24:15).

17, 18. a) ¿Bʼa wa smajlaye oj ajyuke sakʼan jitsan ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Tʼusan mi yibʼanaluk ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki mi oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja yeʼnleʼi wane smajlajel oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum bʼa oj ajuke mandar yuja sgobyerno ja Dyosi, jastalni ja Abrahán, David, ja Juan wa xyaʼa yijel jaʼi soka tuk ixuk winik wa staʼa tiʼal ja Biblia (Hebreos 11:10). Ja bʼa satkʼinali oj ajyuk 144,000 mandaranumik bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Kristo. Pe ja Biblia wa xyala ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu kechanxta tʼusan wa xkan ja bʼa Luʼum ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali (Revelación 12:17, TNM). Ja matik teye ja bʼa 144,000 maxani aʼay ja matik chameleʼi sok tixa aye bʼa satkʼinal.

¹⁸ Pe ta aykʼa maʼ yala tsaʼubʼal oj waj bʼa satkʼinal, ¿jastal oj yil-e ja matik oj kanuke bʼa Luʼumi? Ta ja bʼa jkongregasyontiki ay maʼ xkʼe sloʼ ja pan sok xyuʼaj ja vino ja bʼa Conmemoracioni, ¿jastal oj jetikyi ja jmodotiki? ¿Jaxa ta wan jitsanbʼel ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali? ¿Oj maʼ chamjkʼujoltik? Ti oj katikyi sjakʼjel bʼa artikulo jakum.