1, 2. a) ¿Jasa yala ja Jyoba oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jasa sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA Jyoba yala ja bʼa jtyempotiki, ja «lajune winik» bʼa spetsanil kʼumal ja bʼa chonabʼiki oj syam-e ja skʼu jun «judío» sok oj yale: «Oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex» (Zacarías 8:23). Ja «judío» jani kʼotele ja yaʼtijumik ja Dyos ma staʼunej soka yipi bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xcha ya sbʼiʼiluk ja «yisra‘el ja dyosi» (Gálatas 6:16, YD). Ja «lajune winik» jani wa stojolan ja matik yiʼoje ja smajlajel bʼa oj kanuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi. ¿Jas yuj ja wane snochjel ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? Ja yeʼnleʼi wa snaʼawe ilubʼale lek yuja Jyoba sok jel chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja stoyjel ja Jyoba lajan soka yeʼnleʼi.

² Jastalni yala ja aluman Zacarías, ja Jesús yalakan ja xchonabʼil ja Dyosi tsomani oj ajyuke. Ja yeʼn ya sbʼiʼiluk «chʼin kʼole» ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Sok ya sbʼiʼiluk «pilan chejik» ja matik wa smajlaye oj kanuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi. Ja Jesús cha yala spetsanil ja  yeʼnle kechanta «jun‘ita kʼole» sok jani a-snoch-e ja yeʼn jastal «jun‘ita talnachej» (Lucas 12:32; Juan 10:16, YD). Pe bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: ¿Jel ma tʼilan ja pilan chejik oj snaʼe spetsanil ja sbʼiʼil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? Sok ¿jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? Ta ay june ja bʼa jkongregasyontiki och sloʼ ja pan sok xyuʼaj ja vino ja bʼa skʼakʼujil ja Conmemoración, ¿jastal maʼ oj jetik ja jmodotiki? Soka ja janekʼ wan jitsanbʼel ja matik wa xyala oj wajuke bʼa satkʼinali, ¿oj maʼ chamjkʼujoltik? Ja bʼa artikulo it oj katikyi ja sjakʼjelik sbʼaja sjobʼjelik jaw.

3. ¿Jas yuj mi xbʼobʼ jnatik matik oj wajuke ja bʼa satkʼinal sok oj ajyuke ja bʼa chʼin kʼole 144,000?

³ ¿Jel maʼ tʼilan oj jnatik ja sbʼiʼile spetsanil ja matik tsaʼubʼale bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali? Miyuk. ¿Jas yuj? Jani yuj mi xbʼobʼ jnatik ta meran oj wajuke bʼa satkʼinali ^[1] (kʼela ja nota ja bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja smeranili, yeʼn ja Jyoba ja maʼ wa sloko bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali, pe kechantani oj wajuke ta toj ajyiye man ja xchʼakulabʼil ja jtyempotiki. Ja Satanás wani snaʼa ja it sok wa xya makunuk ja «lo‘lanum aluman dyos» bʼa yajel kʼokxuk ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi (Mateo 24:24, YD). Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj snaʼe oj ajukyile ja stsʼakole man ja Jyoba xyala ta toj aye. Ja Jyoba oj yal ja it, ma oj yayile ja tsaʼanxta seyo, bʼajtanto yuj oj chamuke ma tʼusan bʼajtan oj kʼeʼuk ja niwan wokoli (Apocalipsis 2:10; 7:3, 14).

4. Ta mi xnaʼatik ja sbʼiʼile ja matik tito aye bʼa Luʼumi sok ojto wajuke bʼa satkʼinali, ¿jas yuj ja pilan chejiki wa xbʼobʼ yale: «Oj wajkotikona mokex»?

⁴ Ta mi xnaʼatik ja sbʼiʼile ja matik tito aye bʼa Luʼumi sok ojto wajuke bʼa satkʼinali, ¿jas yuj ja pilan chejiki wa xbʼobʼ yale: «Wani xkʼanatikon oj wajkotikona mokex»? Ja Biblia wa xyala ja «lajune winik» oj syam-e lek ja skʼu jun judío sok oj yale: «Wani xkʼanatikon oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex». Jastalni kilatik, ja bʼa bersikulo it wa staʼa tiʼal bʼa jun «judío», pe wa xcha yala «oj wajkotikona mokex». Anto ja «judío» mi wa stojolan kechan jun winik, wa stojolan spetsanil ja kʼole matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja pilan chejiki wani snaʼawe ja it, ja yuj wa xbʼobʼ yale oj wajuke soka matik tsaʼubʼale, wa xbʼobʼ kaltik, wa xyaʼteltaye lajan ja Jyoba soka kʼole it. Ja yuj mini tʼilanuk ja oj snaʼe spetsanil ja sbʼiʼil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali bʼa oj wajuke sok ja yeʼnleʼi. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala kechanta oj jnochtik ja Jesús (Mateo 23:10).

5. ¿Jasa rason jel tʼilan oj skis-e ja matik tsaʼubʼale, sok jas yuj?

⁵ Ja matik tsaʼubʼale jel tʼilan oj skis-e ja rason wa xyala 1 Corintios 11:27-29 (kʼuman). Ta june maʼ oj wajuk bʼa  satkʼinal mi lekuk ay ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba sok tito wa sloʼo ja pan soka wa xyuʼaj ja vino ja bʼa Conmemoración, mini tʼun stojolil ja jas wan skʼulajeli. Wa xbʼobʼ kaltik, mini tʼun wa skisawe (Hebreos 6:4-6; 10:26-29). Ja rason it ay lek stʼilanil, yujni ta june ma tsaʼubʼal ta mi toj ajyi soka Jyoba, mini oj ajukyi ja majtanal bʼa oj wajuk «ba satqʼuinal ja bay ja Diosi soc ja Cristo Jesusi» (Filipenses 3:13-16).

6. ¿Jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali?

⁶ Ja Pablo yala yabʼ ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali: «Oj xa cʼana huilex jun pavor. Toj la ajyiyex porque tzaubalex nia». ¿Jastal oj skʼuluke ja it? Ja Pablo xcholo: «Mi lom xa huaa bajex nihuan. Mi xa toya bajex. Aa pacencia abajex. Ta ay cʼa jas huax cʼulaji ahuilex, cʼulanic ahuantar. Yajta bajex soc ja hua mojexi». Chomajkil ya jul skʼujole ja jelni tʼilan oj skʼujoluke bʼa ajyel tsoman sok laman (Efesios 4:1-3). Ja yip ja Dyos wa skoltay ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa oj sjeʼe jun smodoʼe bʼa chʼin sok mi jel niwan oj ya sbʼaje (Colosenses 3:12). Ja yuj, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali mini wa spensarane mas leke ja yeʼnle yuja tuki. Mini wa spensarane yuja oj wajuke bʼa satkʼinali mas ay yiʼoje ja yip ja Dyosi. Cha mini wa skʼuʼane mas wa xyabʼye stojolil ja Biblia yuja tuki. Cha mi wa xyalawe yabʼ ja tuki a-sloʼe ja pani sok ayuʼe ja vino. Chʼin wa sjeʼa ja smodoʼe sok wa snaʼawe kechanta ja Jyoba wa snaʼa machʼa oj wajuk ja bʼa satkʼinali.

7, 8. ¿Jastik junuk ja mi wa skʼulane ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, sok jas yuj?

⁷ Anima ja matik oj wajuk ja bʼa satkʼinali wa snaʼawe juni niwan cholal ja lokjelal bʼa wajel bʼa satkʼinali, pe mini wa smajlaye jel chaʼanyabʼalil aʼiljuke (Efesios 1:18, 19; kʼuman ja Filipenses 2:2, 3). Wa snaʼawe ja yajni tsajiye ja yeʼnleʼi, ja Jyoba mi chʼak ya snaʼ ja ixuk winiki. Ja yuj, mini xchamyabʼye ja yeʼnle ta jun ixuk winik mi skʼuʼan. Sok ja Biblia wa xyala kabʼtik mokni wegoxta jkʼuʼuktik ta ay ma yala kabʼtik akʼubʼalyi jun niwan cholal yuja Jyoba (Apocalipsis 2:2). Chomajkil, yajni wa xkʼot snaʼe sbʼaj ja tuk bʼa sbʼajtanil ekʼele mi wa xyalawe ta oj wajuk bʼa satkʼinal. ¿Jas yujil? Pes mini wa skʼana oj paywanuke soka jas oj yal-eʼi. Bʼobʼta mini maʼ wa xyalawe yabʼ. Cha mini wa stoyo sbʼaje soka jastik jun tsamalik wane smajlajel ja bʼa satkʼinali (1 Corintios 1:28, 29; kʼuman ja 1 Corintios 4:6-8).

⁸ Mini wa xcha spensarane kechanta oj yawe ekʼ tyempo soka smoje matik oj wajuke bʼa satkʼinali, bʼa lajansok kechanta jun kʼole jel chaʼanyabʼalile. Mi wa sleʼa ja tuk smoje bʼa oj staʼe tiʼal ja sakʼanile ma bʼa spaklajel lajan ja Biblia (Gálatas 1:15-17). Lek skʼulane ja it ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, kechanta oj yawe spil sbʼaj ja kongregasyoni. Sok mini jaʼuk wanuke snochjel ja yip ja Dyosi, bʼa wa xya ajyuk tsoman sok laman ja xchonabʼi (kʼuman ja Romanos 16:17, 18).

9. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnaytik ja jastal wa xjeʼatikyi ja jmodotik ja maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal? (Kʼela ja rekwagro « Ja yajal kʼujolal ‹mi ni oj yaa sbaj nihuana›»).

⁹ Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «[Ja] huenlexi, puro ahuermano abajex». Sok cha yala: «Ja maʼ jel nihuan huax yaa sbaji, chʼin ni oj aaji huajuca.  Pero ja maʼ huax yaa sbaj chʼini, jel nihuan oj aaji huajuc» (Mateo 23:8-12). Ja yuj, mini lekuk kechanta jel chaʼan oj kiltik june, anima oj wajuk bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xyala la jnochtik ja skʼuʼajel yiʼoje ja ansyanoʼiki, pe mi wa xyala kabʼtik la jnochtik jun ixuk winik (Hebreos 13:7). Merani lek ja Biblia wa xyala jujuntik ja jelni «oj yajtajuque leca», pe mi jaʼuk yuja oj wajuke bʼa satkʼinali, jani yuja tsats lek wane aʼtel ja bʼa xcholjeli soka bʼa sjejeli (1 Timoteo 5:17). Ta jel chaʼanyabʼalil wa xkilatik june maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal, oj bʼobʼ katik kʼixwuke. Ma mastoni jel xiwela sbʼaj, oj bʼobʼ katik paxuke bʼa oj yaʼ sbʼaje niwanil (Romanos 12:3). ¡Mini ay jas wa xkʼana oj jkʼuluktik bʼa aʼijuke och akoʼuke jun mulal ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali! (Lucas 17:2).

10. ¿Jastal oj jetik wa xkisatik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?

¹⁰ ¿Jastal oj jetik wa xkisatik ja jmoj-aljeltik ja matik stsaʼunej ja Dyosi bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali? Bʼa tuktukil modo. Bʼajtan, mini oj jobʼtikyile jastal snaʼawe oj wajuke bʼa satkʼinal, yujni kechanta yeʼn wa snaʼawe. Mini xbʼobʼ chʼik jbʼajtik ja keʼntiki (1 Tesalonicenses 4:11; 2 Tesalonicenses 3:11). Chomajkil, mini wa xcha jpensaraʼantik ta ja statameʼi ma ja xcheʼumeʼi, ja snantateʼi ma pilan spamilya oj cha wajuke bʼa satkʼinali. Ja wajel bʼa satkʼinal mi xbʼobʼ axuk ekʼyi ja jpamilyatiki (1 Tesalonicenses 2:12). Sok mok katik sjobʼjelik bʼa oj syajbʼes ja tuki. Jun sjejel, mi xbʼobʼ jobʼtikyile ja xcheʼume ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, jastal maʼ oj yabʼ ja mi oj ajyuke lajan ja bʼa Kʼachinubʼi. Wani xjipatik jkʼujoltik ja Jyoba oj yayi «ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» (Salmo 145:16).

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jnochtik ja rason ja mi lek stoyjel jun ixuk winik?

¹¹ Sjejelyi ja jmodotik ja matik oj wajuk ja bʼa satkʼinali jastalni wa xjeʼatikyile ja tuki, wa skoltayotik bʼa oj talnay jbʼajtik ja keʼntiki. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala ja bʼa kongregasyoniki ojni bʼobʼ ajyuk ixuk winik «seña ita ni creyenteea» sok oj yal-e oj wajuke bʼa satkʼinal (Gálatas 2:4, 5; 1 Juan 2:19). Chomajkil, jujuntik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ojni jomuk ja jastal toj aye soka Dyosi (Mateo 25:10-12; 2 Pedro 2:20, 21). Ja nochuman Judas yala mini lek ja oj toytik ja ixuk winiki. Wa xbʼobʼ kaltik, mini lek oj jnochtik ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon, anima oj wajuke bʼa satkʼinal, jel naʼubʼal sbʼaje ma yuja jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba. Jelni tʼilan oj jnochtik ja rason it. Jachuk, ta ja jmoj-aljeltik it sjipawekan ja Jyoba, mini oj jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok mini oj jiptikan yaʼteltajel ja Dyosi (Judas 16).

12, 13. ¿Jas yuj mi oj chamjkʼujoltik ja janekʼto wa sloʼane ja pan sok wa xyuʼaje ja vino?

¹² Bʼa jitsan jabʼil, ja janekʼ wa sloʼowe ja pan sok wa xyuʼaje ja vino ja bʼa Conmemoración wane tʼusanbʼel. Pe ja bʼa tsaʼanik jabʼil ekʼeljani, wanxtani jitsanbʼel mas. ¿Oj maʼ chamjkʼujoltik ja keʼntiki ja it? Miyuk. La kiltik chane rason.

¹³ «Ja Cajualtiqui huas snaa sbaj ja yuntiquili» (2 Timoteo 2:19). Ja yeʼn wa snaʼa maʼ oj wajuk ja bʼa satkʼinali. Pe ja jmoj-aljeltik matik wa xyawe kwenta ja  janekʼ ixuk winik wa sloʼane ja pan sok wa xyuʼaje ja vino bʼa Conmemoración mi xbʼobʼ snaʼe. Ja yuj ja janekʼ wa x-axi kwenta tini chʼikane ja matik wa xyalawe oj wajuke bʼa satkʼinal pe mini oj wajuke. Jun sjejel, jujuntik wa sloʼane ja pani sok wa xyuʼaje ja vino pe tsaʼan wa xyawekan skʼulajel. Tuk bʼobʼta ayiʼoje jun wokol ja bʼa spensareʼi ma ja jastal ay wa xyabʼyeʼi sok ja yuj wa x-ijiye och skʼuʼajel oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja yuj, mini xnaʼatik janekʼto teye ja bʼa Luʼumi ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali.

14. ¿Jasa wa xyala ja Biblia ja janekʼto oj ajyuke ja bʼa Luʼum ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali yajni xkʼe ja niwan wokoli?

¹⁴ Yajni ja Jesús xjak bʼa oj yikʼe bʼa satkʼinal ja matik tsaʼubʼale, ja yeʼnleʼi tuktukil lugar oj taxuke. Ja Biblia wa xyala: «Oj cal yab ja cangel jumasa que tzatz lec oj ya ocʼ ja corneta, ti oj stzom sbaj spetzanil ja maʼ tzaubal cuji. Oj stzomtalauc sbaje ja ba xchanil xchiquin ja satqʼuinali, ja ba spetzanil ja lugar jumasa» (Mateo 24:31). Ja Biblia wa sjeʼa ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼiki kechanxta tʼusan oj ajyuke ja bʼa Luʼum ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali (Apocalipsis 12:17). Pe mini wa xyala janekʼ oj ajyuke ja yajni xkʼe ja niwan wokoli.

15, 16. ¿Jasa chabʼ jasunuk jel tʼilan oj jnatik sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?

¹⁵ Ja Jyoba yeʼn wa snaʼa jas tyempo wa stsaʼa ja maʼ oj wajuk bʼa satkʼinali (Romanos 8:28-30). Ja Jyoba stsaʼa soka yipi jujuntik ixuk winik tsaʼan yajni ya sakʼwuk ja Jesusi. Lajansok ja bʼa tyempo jaw spetsanil ja snochumanik oj wajuke bʼa satkʼinal. Jitsan jabʼilik tsaʼan, jitsan ja matik yala snochumane bʼa Kristo mini meran snochumanuke. Anima jach ekʼ ja bʼa tyempo jawi, ja Jyoba  stsaʼa soka yipi jujuntik meran snochumanik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja Jesús yala kʼotele jastal trigo bʼa oj kʼiʼuk bʼa yojol ja mal kʼuli (Mateo 13:24-30). Ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼi, ja Jyoba wantoni stsajel ixuk winik bʼa oj ajyuke ja bʼa kʼole 144,000 ^[2] (kʼela ja bʼa nota ja bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ta ja Jyoba spensaraʼan ojto stsaʼ jujuntik oj wajuke bʼa satkʼinali yajni ojxta kʼotuk ja chʼakelali, wani xjipa jkʼujoltik wan skʼulajel ja bʼa stojolili (Isaías 45:9; Daniel 4:35; kʼuman ja Romanos 9:11, 16) ^[3] (kʼela ja nota ja bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Mini xkʼana oj jkʼuluktik jastal ja aʼtijumik staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa sjejel yaʼa. Ja yeʼnleʼi skʼenaye ja yajwali yuja jastal sjeʼa ja smodo soka aʼtijumik tsaʼanixta kʼotye (kʼuman ja Mateo 20:8-15).

¹⁶ Mi spetsanil ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali teye ja bʼa kʼole «moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mateo 24:45-47, YD). Jastalni ja bʼa styempoʼil ja bʼajtan nebʼumaniki, ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba soka Jesús wa xya makunuk tʼusan ixuk winik bʼa oj sjeʼeyi ja smeranil jitsan ixuk winik. Ja bʼa styempoʼe ja bʼajtan nebʼumaniki, kechan tʼusan ja matik stsʼijbʼane ja Yajkʼachil Testamento. Ja bʼa jtyempotiki, kechantani jujuntik yiʼoje ja cholal bʼa oj «spil yi‘le‘ ja swa‘ele» ja xchonabʼil ja Dyosi.

17. ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it?

¹⁷ ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it? Tʼusan mi spetsanil ja yaʼtijumiki, ja Jyoba yalunej oj ya ajyuk sakʼan tolabida bʼa Luʼum sok ja matik oj yawe mandar soka Jesús oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. Ja Jyoba ojni yayi ja stsʼakol spetsanil ja yaʼtijumiki, jastalni ja «lajune winik» soka «judío». Sok wani smajlay ja chabʼ kʼole it, kʼuʼabʼal oj ajyuke soka junxta leyiki sok toj oj ajyuke, chʼin oj ajyuk ja smodo, tsoman oj ajyuke sok lajan oj yaʼteltaye ja Jyoba. Sok tʼilan oj skʼujoluke ja chabʼ kʼole bʼa laman oj ajyuk ja kongregasyoniki. Yajni wantik smajlajel oj kʼot tikʼan ja tyempo it, mok katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok snochjel ja Jesús jastal «junta tsome chejik».