1. ¿Jasa tukbʼi ja bʼa sakʼanil jun kerem bʼa jun loʼil ekʼ bʼa jun asamblea ja bʼa 1935?

JANI ja jabʼil 1926 yajni jun kerem bʼa ayiʼoj 18 jabʼil yiʼaj jaʼ. Ja snantati kʼotele Paklanumik bʼa Biblia, bʼa jachni wa xnaji sbʼaje ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa tyempo jaw. Ayiʼoj oxe skereme sok chabʼ yakʼixe bʼa stojuneje bʼa oj kʼotuke yaʼtijumik bʼa Jyoba sok snochjel ja sjejel bʼa Jesukristo. Ja tojil kerem it kada jabʼil wa xyabʼ ja pan sok wa xyuʼaj ja vino ja bʼa Cena ja Kajwaltiki, cha jachuk spetsanil ja Paklanumik bʼa Biblia kada jabʼil. Pe tukbʼini sakʼanil yuja loʼil jel chaʼanyabʼal waji, bʼa yolomajel «La grande muchedumbre». Yeʼn ya ekʼuk ja hermano Joseph Rutherford ja bʼa 1935 bʼa jun asamblea ja bʼa chonabʼ Washington (Estados Unidos). ¿Jasa cholji ja bʼa asamblea jaw?

2. ¿Jasa xcholjel jel chamyabʼjel yaʼa ja hermano Rutherford ja bʼa sloʼili?

² Ja bʼa sloʼili, ja hermano Rutherford xcholo matik oj kʼotuke ja «jitsan lek ja kristyanoʼik» (Versión Moderna) ma ja ‹jitsan kristyanoʼik› wa staʼa tiʼal ja bʼa Apocalipsis 7:9. Ja bʼa tyempo jaw, wa xpensaraʼaxi ja bʼa tsome kristyanoʼik jaw oj wajuke bʼa satkʼinal, pe yeʼn kʼotele bʼa chabʼ tsome yuja mi jel tojuk ayuke. Ja hermano Rutherford ya makunuk ja Biblia bʼa oj xchiktes ja matik oj kʼotuke ja jitsan kristyanoʼik bʼa mini tsaʼubʼaluke oj ajyuke sakʼan ja bʼa satkʼinal, bʼa yeʼnleni ja tuk xchejik * ja Kristo oj kanuke sakʼan ja bʼa niwan  wokol sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼum (Apoc. 7:14). Ja Jesús skʼapa: «Pero ay to jitzan jchej najat to aye. Mi tox och ja ba snaj ja ba quioj ja tuc jumasa ja iti. Y tꞌilan ni oj chꞌac huaj quii jana. Oj ni snae ja jcꞌumal cuando huax payahue jani. Entonces jun ita ni nole oj ajyuque spetzanile. Quechan june ja talnumani, pero quena nia» (Juan 10:16). Ja tsome it kʼotele taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa toj aye bʼa ayiʼoje ja smajlajel oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼum bʼa jun kʼachinubʼ (Mat. 25:31-33, 46). La kiltik ja yajkʼachil xcholjel it tukbʼi ja sakʼanile jitsan yaʼtijumik ja Jyoba, bʼa tini chʼikan ja hermano jaw bʼa ayiʼoj 18 jabʼil (Sal. 97:11; Prov. 4:18).

3, 4. Ja asamblea bʼa 1935, ¿jasa kʼot snaʼe jitsan hermanoʼik, sok jas yuj?

³ Juni ekʼele bʼa jel gusto ja asamblea jaw yajni ja hermano Rutherford sjobʼoyi ja matik teye: «¿Oj maʼ awa paborex oj kʼeʼanik tekʼan, spetsanil ja matik ayiʼoje smajlajel oj ajyuk sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi?». Jastalni wa xyala june ja bʼa ti ajyi, kʼeye bʼi tekʼan mas ja snalan bʼa tʼusan meyuk ja 20,000 ajyiye ja tiw. Anto ja maʼ wan yajel ekʼuk ja loʼili yala: «¡Teye ja jitsan kristyanoʼik!». Yajni ja bʼa jaw, ajyi jun toyjelal sok awanel bʼa gustoʼil. Ja matik tekʼane ekʼi yabʼye stojol mini tsaʼubʼaluke bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa satkʼinal cha mini tsaʼubʼaluke yuja yip ja Jyoba. Ja bʼa el kʼakʼu, 840 kristyanoʼik yiʼaje jaʼ ja bʼa asamblea jaw sok tʼusan mi spetsaniluke jani kʼotele ja bʼa tuk chejik.

⁴ Man bʼa tyempo jaw, jitsan hermanoʼik, bʼa tini chʼikan ja kerem jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtanto, yaʼawekan yabʼjel ja pan sok yujel ja vino ja bʼa Cena ja Kajwaltiki. Jitsan jachni yabʼye jastalni yala jun hermano: «Ja tsaʼanxta ekʼele kabʼ ja pan sok ja vino ja bʼa Conmemoracioni jani ja 1935. Kʼot jnaʼ ke ja Jyoba mini yaʼunejki ja smajlajel ja bʼa satkʼinal yuja yip. Jani yaʼunejki ja smajlajel ajyel sakʼan ja bʼa Luʼum sok koltanel bʼa yajel pax jun kʼachinubʼ» (Rom. 8:16, 17; 2 Cor. 1:21, 22). Man tyempo jaw, ja jitsan kristyanoʼik wanextani jitsanbʼel sok aʼtelsok lajan ja maʼ tito aye bʼa luʼum ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali.

5. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja matik wa xyaʼawekan yabʼjel ja pan sok ja vino?

⁵ ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja matik yawekan yabʼjel ja pan sok ja vino tsaʼan ja bʼa 1935? ¿Sok jasa wa x-ekʼ ta jun Taʼumantiʼ wa xyabʼ ja pan sok ja vino yujni wa skʼuʼan lek tsaʼubʼal pe yajni ekʼ ja tyempo kʼot snaʼ mini tsaʼubʼaluk? (1 Cor. 11:28). Jujuntik wa xyabʼye ajyi yujni ayiʼo jeʼ ja pensar bʼa mi stojoluk bʼa ayiʼoje ja smajlajel oj wajuke bʼa satkʼinal. Pe ta ja yeʼnle meran wa snaʼawe mi tsaʼubʼaluke, wani xyaʼawekan yabʼjel ja pan sok yujel ja vino, sok mini xyaʼawekan yaʼteltaJel toj lek ja Jyoba, bʼa wani xkʼot yil ja Jyoba bʼa kʼotele jastal ja bʼa tuk chejik. Ama mixa xyabʼye ja pan sok ja vino ja bʼa Conmemoración, wantoni xwajye yujni jel wa xyaʼawe tsʼakatal yuja jas skʼulunej bʼa yeʼnle ja Jyoba sok ja Jesús.

6. ¿Jasa mandar wa x-ajiyile ja anjelik yuja Jesús?

⁶ Jelxani mojan ja niwan wokol. Ja yuj jelni oj stsatsankʼujolukotik spaklajel tʼun mas ja jas wa xyala ja Apocalipsis, kapitulo 7, bʼa wa xyala sbʼaja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal sok ja jitsan kristyanoʼik ja bʼa tuk chejiki. Ja tiw wa xyala ja Jesús wa xyayi mandar ja anjelik mokto sijpuke ja ikʼ bʼa chʼakelali. Tʼilani  ja ikʼ mito oj yawekan oj sjuʼ ja Luʼum manto xchʼak kʼulajuke seyar ja matik tsaʼubʼale, wa xkʼan kaltik, yajni ja Jyoba xyala matik junuk ja toj ajyiye (Apoc. 7:1-4). Ja stsʼakol oj ajuk yile ja yermanoʼik bʼa tsaʼubʼale ja Kristo yuja toj ajyiye ojni kʼotuke mandaranumik sok sacerdoteʼik ja bʼa satkʼinali (Apoc. 20:6). Ja Jyoba, ja Jesús sok ja anjelik jelni gusto oj ajyuke yajni x-ajiyile ja stsʼakole ja 144,000 ja wajel ja bʼa satkʼinali.

7. Jastalni wa xyala ja bʼa Apocalipsis 7:9, 10, ¿matik jun yila ja Juan, sok jasa wane skʼulajel? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

⁷ Tsaʼan yajni staʼa tiʼal ja Juan ja 144,000 mandaranumik sok sacerdoteʼik, cha yila jun jasunuk jel xyaʼa gustoʼil: jani kanye sakʼan «jitzan lec ja cristiano» ja bʼa Armagedón. Ja stukil ja bʼajtan tsome, ja bʼa xchabʼil tsome jelni jitsan sok mini xnaxi janekʼ kʼotele (kʼuman ja Apocalipsis 7:9, 10). «Ja scʼuei puro sac, jaxa ba scʼabei, naca yaman yujile ja spoohuil ja xaani», bʼa wani xchiktes «mini kuxbʼiye ja bʼa sluʼumkʼinal» ja Satanás sok toj ajyiye soka Dyos sok ja Kristo. Wane awanel tsats lek ke ja skoltanele jani stsʼakatal yuja jas skʼulan ja Jyoba sok ja Jesús, ja xChej ja Dyosi. Chomajkil, yiʼoje xaʼanik ja bʼa skʼabʼe bʼa wa senyaʼan gusto lek wa skʼulane aceptar ja Jesús jastal smandaranume jaʼ bʼa stsaʼunej ja Jyoba (cha kʼela ja Juan 12:12, 13).

8. ¿Jasa wa xyala ja bʼa Apocalipsis 7:11, 12 sbʼaja spamilya bʼa satkʼinal ja Jyoba?

⁸ Kʼuman ja Apocalipsis 7:11, 12. ¿Jastal yabʼye ja spamilya bʼa ikʼ ason ja Jyoba? Ja Juan yila spetsanile gusto lek aye sok wane stoyjel ja Dyos yajni sjeʼa sbʼaj ja jitsan kristyanoʼik. Ja Jyoba sok ja spamilya bʼa satkʼinali jel gusto oj ajyuke yiljel oj kʼot smeranil ja nakʼsat it yajni ja jitsan kristyanoʼik xkanye sakʼan ja bʼa niwan wokoli.

9. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 7:13-15, ¿jasa wanexa skʼulajel ja jitsan kristyanoʼik?

⁹ Kʼuman ja Apocalipsis 7:13-15. Ja Juan yala ja matik teye ja bʼa jitsan kristyanoʼik sakʼuneje ‹ja najat spal skʼuʼe sok sakʼuneje soka xchikʼel ja cheji›. Ja it wa stojolan sak ay ja sconcienciaʼe sok lekni wa x-iljiye yuja Jyoba (Is. 1:18). Kʼuʼumanik bʼa yaʼuneje ja sakʼanile sok yiʼuneje jaʼ bʼa ayni yiʼoje jun tsatsal skʼuʼajel ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús sok yamigoʼe ja Jyoba (Juan 3:36; 1 Ped. 3:21). Spetsanil yuja it, ojni bʼobʼ ajyuke bʼa stiʼ sat ja bʼa skujlayubʼ Dyos yajelyi stoyjel «cʼacʼu acual» ja bʼa spatyo bʼa luʼum ja bʼa stemplo bʼa ikʼ ason. Pes gustoxtani wane skʼulajel bʼa masni jel jitsan ja bʼa xcholjel sok ja bʼa yajel och nebʼumanik, sok jani wa xyaʼawe bʼajtan bʼej ja bʼa sakʼanile ja Gobyerno bʼa satkʼinali (Mat. 6:33; 24:14; 28:19, 20).

10. ¿Jasa seguro aye ja matik kʼotele ja bʼa jitsan kristyanoʼik, sok jasa smajlajel oj yil-e oj kʼot smeranil?

¹⁰ Ja matik kʼotele ja bʼa jitsan kristyanoʼik seguroni aye ke ja Dyos mini oj ajukekan oj talnajuke tsaʼan ja yajni x-ekʼ ja niwan wokoli yujni ja Biblia wa xyala ke «talnanubale lec yuj ja maʼ ti culan ecʼ ja ba nihuan silla». Chomajkil, ojni kʼot smeranil ja kʼapjelal it ke ja tuk chejiki bʼa jitsanxa tyempo wane smajlajel «oj skus spetsanil ja yalel sate, sok jaxa chamelali mixa oj ajyuk, mini ja tristeʼili, mini okʼel, mini syajal. Ja jastik junuki chʼakta ekʼuk» (Apoc. 21:3, 4, TNM).

11, 12. a) Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 7:16, 17, ¿jastik slekilal wane smajlajel ja jitsan kristyanoʼik? b) Ja bʼa Conmemoración, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja tuk chejiki, sok jas yuj wa skʼulane?

¹¹ Kʼuman ja Apocalipsis 7:16, 17. Ja bʼa jtyempotiki, jujuntik ja yaʼtijumik ja Jyoba wane yijel wokol yuja waʼini, yuja mey mas jastik sbʼaje ma yuja jastik  wa xyiʼajan ja tiroʼanelik sok ja guerra. Tuk presoʼaye yuja jas wa skʼuʼane. Pe ja matik kʼotele ja bʼa jitsan kristyanoʼik jelni wa xgustoʼaxiye snajel, ja yajni xkanye sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jel malo, tolabida oj ajyukyujile jitsan swaʼele ja bʼa skwerpoʼe sok ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Yajni ja Jyoba xchʼaya el snajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás, ojni skʼul sbʼaj asegurar bʼa ojni stalnay ja jitsan kristyanoʼik ja bʼa stajkelali, bʼa jach jastal ja «syajal ja cʼacʼui». Tsaʼan ja bʼa niwan wokoli, ja Jesús oj yiʼoj och ja matik oj kanuke sakʼan ja bʼa «jaʼ [...] huax bob yaa ja jsacʼaniltiqui» bʼa tolabida. Pensaraʼan ja tsamaI smajlajel yiʼoj ja jitsan kristyanoʼik: ja bʼa milik miyonik kristyanoʼik ajyele sakʼani, kechantani yeʼnle ja mixa oj bʼobʼ chamuke (Juan 11:26).

¹² Ja tuk chejiki jelni wa xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba sok ja Jesús yuja tsamal smajlajel yiʼoje. Ama ja Jyoba mi stsaʼa bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal, wani syajtay sok jelni chaʼanyabʼal xyila jastalni ja matik tsaʼubʼale. Ja tuk chejik cha jachuk ja matik tsaʼubʼale ojni bʼobʼ yaʼeyi stoyjel ja Dyos sok ja Kristo, sok jun modo bʼa skʼulajel jani ja ti ajyukotik ja bʼa Cena ja Kajwaltiki.

13, 14. ¿Jas yuj tʼilan jpetsaniltik oj wajkotik ja bʼa Conmemoración ja bʼa xchamelal ja Kristo?

¹³ Ja bʼa tsaʼanixta jabʼilik, bʼa kada 1,000 ja matik ti wa x-ajyiye ja bʼa Conmemoración, kechantani june wa xyabʼ ja pan sok ja vino. Wa xkʼan kaltik, bʼa jitsan kongregasyon mini june wa xyabʼ ja pan sok wa xyuʼaj ja vino. Tʼusan mi spetsaniluk ja matik ti wa x-ajyiye ja bʼa Conmemoración jani yiʼoje ja smajlajel oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi. Anto, ¿jas yuj wa xwajye? Jani ja junxta stojol bʼa jitsan kristyano wa xwajye ja bʼa snupanel jun amigo. Wa xwajye yujni wa skʼana oj sjeʼeyi wa syajtaye sok wa skoltaye ja maʼ oj nupanuki. Jachni junxta, ja tuk chejiki wa xwajye ja bʼa Conmemoración yujni wa skʼana oj sjeʼeyi wa syajtaye sok wa skoltaye ja Kristo sok ja matik tsaʼubʼale. Chomajkil, jach jastal jaw wa sjeʼaweyi janekʼto wa xyaʼawe tsʼakatal ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, bʼa jani wa xkoltani bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi.

 ¹⁴ Pilan rason jel tʼilan yuja tuk chejik wa xwajye ja bʼa Conmemoración jani bʼa skʼuʼajel ja mandar yaʼa ja Jesús. Yajni ya kujlajuk ja cena soka tojil sjekabʼanumiki, yala: «Kʼulanik ja iti bʼa oj jak akʼujolex ja ke‘ni» (1 Cor. 11:23-26, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja yuj ja tuk chejiki mini oj yawekan wajel ja bʼa Cena ja Kajwaltik yajni ayto ja bʼa Luʼum ja matik tsaʼubʼale. Cha wa slokowe spetsanil ja kristyanoʼik bʼa oj mojtajuke ja bʼa ekʼele it jel chaʼanyabʼalil.

15. Bʼa kada jujune ja keʼntiki, ¿jastal oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Dyos sok ja Kristo ja bʼa Conmemoración?

¹⁵ Ja bʼa Conmemoración, cha wani xbʼobʼ katikyi stoyjel ja Dyos sok ja Kristo stsʼebʼantajel sok yajelyi orasyon lajan. Ja yolomajel ja loʼil ja bʼa jabʼil it: «La kiltik chaʼanyabʼal ja jas skʼulane ja Dyos soka Kristo yuj keʼntik». Yajni xmaklaytik, mastoni oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba sok ja Kristo. Yajni wan ekʼel ja pan sok ja vino, ja matik teyotiki ojni bʼobʼ katik juljkʼujoltik ja jas wa stojolan: ja skwerpo sok ja xchikʼel ja Jesús. Cha oj juljkʼujoltik ke ja Jyoba yaʼakan oj chamuk ja Yunini bʼa jachuk ja keʼntiki oj bʼobʼ ajyuk jsakʼaniltik (Mat. 20:28). Spetsanil ja maʼ wa syajtay ja kala Tatik bʼa satkʼinal sok ja Yunini oj wajuk ja bʼa Conmemoración.

16. ¿Jas modo junxtaʼe ja matik tsaʼubʼale sok ja tuk chejiki?

¹⁶ Ja Dyosi junxtani stʼilanil wa xyila ja matik tsaʼubʼale sok ja tuk chejiki. Junxtani ja yajtanel yiʼoj ja bʼa chabʼ tsome. Pes junxtani ja stsʼakol stupu, ja sakʼanil ja yala Keremi, bʼa oj sman ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal cha jachuk ja tuk chejiki. Ja stukil ja chabʼ tsome, tukni ja smajlajel yiʼoje, pe xchabʼile tʼilani toj oj ajyuke soka Dyos sok ja Kristo (Sal. 31:23). Sok mokni chʼay jkʼujoltik ja Dyos ojni bʼobʼ yakan ja yip bʼa oj snik ja junxta ipal bʼa spetsanil ja yaʼtijumiki. Ja yip ja Jyoba ojni bʼobʼ yayi kada kristyanoʼik ja jas wa xmakuniyuji, ama jaʼuk ja bʼa tsaʼubʼal ma ja bʼa tuk chejiki.

17. Ja matik tsaʼubʼale, ¿jasa wane skʼanjel oj ekʼuki?

¹⁷ Ja matik tsaʼubʼale mini wa xmanxiye soka smajlajel bʼa satkʼinal, tʼilani ja Jyoba oj ya ochuk ja bʼa skʼujole. Ja yeʼnle wa spensaraʼane ja bʼa smajlajel yiʼoje, wa staʼawe tiʼal ja bʼa yorasyone sok wani xkʼankʼuniyujile oj ajukyile ja stsʼakole bʼa wajel ja bʼa satkʼinal. Sok ama mini xbʼobʼ ekʼ bʼa yolome jastal oj ajyuke ja skwerpoʼe bʼa ikʼ ason, mixani xyilawe ora oj ajyuke soka Jyoba, ja Jesús, ja anjelik sok ja matik ayeto bʼa luʼumi, sok oj ajyuke ja bʼa slugare  ja bʼa Gobyerno bʼa satkʼinal (Filip. 3:20, 21; 1 Juan 3:2).

18. ¿Jasa jelxa xkʼankʼuni yujile ja tuk chejiki?

¹⁸ Ja tuk chejiki ayiʼoje jun smajlajel bʼa stuchʼilni wa xkʼe ajyuk bʼa spetsanil ja kristyano: ja ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi (Ecl. 3:11). Jelxani skʼanawe oj kʼotuk ja kʼakʼu bʼa oj bʼobʼ koltanuke yajel paxuk yibʼanal ja luʼumi jun kʼachinubʼ sok oj yawe kʼeʼuk kada jujune ja snaje, stojbʼesel ja yalaje sok ja sjardine, sok yabʼjel stsamalil bʼa mixa oj koʼuke chamel soka spamilyaʼe (Is. 65:21-23). Jelxani skʼanawe oj skʼuluke biajar bʼa sutanal ja Luʼumi, yiljel ja yax kʼuliki, ja witsiki sok ja mariki, sok snajel sbʼaj lek ja skʼulbʼenik ja Jyoba. Pe masni jel wa xgustoʼaxiye snajel ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba mastoni oj tsatsbʼuk sok mas mojan kada kʼakʼu.

19. Ja bʼa Conmemoración, ¿jasa wa x-ajikitik bʼa kada jujune, sok jas ixaw oj kʼulaxuk ja bʼa jabʼil it?

¹⁹ Ja Jyoba yaʼunejyi kada jujune ja yaʼtijumiki jun tsamal smajlajel (Jer. 29:11). Ja Conmemoración bʼa xchamelal ja Kristo wa xyakitik jpetsaniltik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil, jani bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos sok ja Kristo yuja jas skʼuluneje bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Mini ay duda, ja Conmemoración jani ja stsomjelal jel chaʼanyabʼalil bʼa kada jabʼil sbʼaja meran kʼuʼumanik Dyos. Ja bʼa 2021, oj kʼulaxuk bʼa sábado 27 bʼa marzo tsaʼan ja yajni xmukxi ja Kʼaʼuji. Ja jabʼil it, jitsan ojni bʼobʼ wajuke ja bʼa tsomjelal it jel tʼilan bʼa mini jas wokol oj timjuke, tuk oj skʼuluke ama wane iljel kontra sok tuk ayni ti oj skʼuluke bʼa preso. Spetsanil ja kongregasyon, tsomeʼik sok ja kristyanoʼik ayabʼye stsamalil ja ekʼele it jel chaʼanyabʼalil bʼa tini wan kʼelwanel ja Jyoba, ja Jesús sok ja spamilya ikʼ ason ja Dyos.