1. Jastalni ja mandaranum David, ¿jasa bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaje jujuntik yaʼtijumik Dyos?

JPETSANILTIK wani xkʼanatik oj ajyukotik sakʼan laman sok likikel. Pe ama mi xkʼulantik gusto, ayni ekʼeleʼik jpetsaniltik tʼilani oj tʼaspuntik jastik bʼa jel tsats. Ja yuj, bʼobʼta jujuntik yaʼtijumik Dyos jachni wa xyabʼye jastal ja mandaranum David, bʼa sjobʼoyi ja Jyoba: «¿Janekʼto tyempo oj kiʼ wokol sok chamkʼujolik, tristeʼil ja bʼa jkʼujol kada kʼakʼu?» (Sal. 13:2).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ama mini oj chʼaykujtik yibʼanal ja chamkʼujoli, ayni jastik oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj jelxuk el. Ja bʼa artikulo it, oj kʼekotik bʼa snajel jujuntik ja bʼa jastik oj bʼobʼ ya chamjkʼujoltik. Tsaʼan, oj jpaklaytik wake rasonik bʼa oj skoltayotik ajyel laman ja bʼa wokoliki.

3. ¿Bʼa jastik oj bʼobʼ ya chamjkʼujoltik, sok oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja jaw?

³ Ayni jastik oj bʼobʼ ya chamjkʼujoltik sok sbʼaja jastik bʼa ayni jas oj bʼobʼ jkʼuluktiki ma miyuk. Jun sjejel, mini jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja stsʼakol wa xkʼe kada jabʼil ja waʼelaliki, ja kʼuʼali sok ja naʼitsik. Cha mini xbʼobʼ jtimtik jas tyempo oj yalkabʼtik ja jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela oj jkʼuluktik jun jasunuk bʼa kux ma bʼa mi jel stojoluk. Sok ja smeranili, ja keʼntiki mini xbʼobʼ jchʼaytik ja skʼokjel ley ja bʼa lugar kulanotiki. Spetsanil ja it wani xchiktes ja jastal mero wa xtax ja luʼumkʼinali, bʼa masni jel jitsan ja kristyanoʼik mini xyawekan oj tojuke yuja rasonik bʼa Biblia. Ja Satanás, ja dyos bʼa luʼumkʼinal it, wani snaʼa ke jujuntik kristyanoʼik ojni yawekan «ja chamkʼujolik ja bʼa luʼumkʼinal it» oj timjuke  bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. (Mat 13:22; 1 Juan 5:19). Ja kʼa yuj ja luʼumkʼinal it bʼutʼel wokolik bʼa wa skʼulan estresar ja kristyanoʼik.

4. ¿Jastal bʼobʼta oj kabʼtik ja yajni jel tʼenan ayotiki?

⁴ Yajni jel tʼenan ayotik xkabʼtiki, bʼobʼta wani xkabʼtik jel chamkʼujol ayotik. Jun sjejel, bʼobʼta wani xcham jkʼujoltik ta mi xkʼulantik ganar jitsan takʼin bʼa oj jtatik ja jas wa xmakunikujtiki, ma oj kokotik chamel sok mi oj bʼobʼ aʼtijukotik ma oj chʼaytik ja kaʼteltiki. Cha bʼobʼta wa xcham jkʼujoltik mi toj oj ajyukotik ja yajni wala kʼulajitik probar bʼa skʼokjel ja smandar ja Dyos. Sok cha bʼobʼta wa xcham jkʼujoltik jastal oj kabʼtik yajni ja Satanás snikayi skʼujol ja kristyanoʼik bʼa oj yixtalaʼuk ja xchonabʼ ja Dyosi. Bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Malo maʼ ja wa xcham jkʼujol yuja jastik it?».

5. ¿Jasa kʼan yal ja Jesús ja yajni yala: «Mi xcham akʼujolex»?

⁵ Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Mi xcham akʼujolex» (Mat. 6:25, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Yuj maʼ kʼan yal ke tʼilani mini tʼun oj kabʼtik chamkʼujol ayotik? Miyuk. Pes yujni jujuntik, ja yaʼtijumik toj ja Jyoba ja bʼa najate yiʼaje wokol yuja chamkʼujoli sok mini jaʼuk yuja jaw tixa mi lek iljiye yuja Jyoba (1 Rey. 19:4; Sal. 6:3). * Ja smeranili, ja Jesús wani yajel kulan jkʼujoltik. Mini skʼana ja wokolik ja bʼa jsakʼaniltiki jel oj ya chamjkʼujoltik bʼa ojni kʼot sjom ja kaʼteltik bʼa Dyos. Ja yuj, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik yajni chamkʼujol wa xkabʼ ayotik? (Kʼela ja rekwagro « Jastal oj lajxukawuj»).

6. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:6, 7, ¿jasa oj bʼobʼ ya lamxuk ja jchamkʼujoltiki?

⁶ 1) Ayi orasyon tikʼan. Jelni oja wabʼ oj likikanan ta awayi orasyon tikʼan ja Jyoba ja yajni waxa wabʼ jel chamkʼujol aya yuja wokoliki (1 Ped. 5:7). Ja sjakʼjel ja worasyoniki, ojni yawi «ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli» (kʼuman ja Filipenses 4:6, 7 *). Ja Jyoba wa xya makunuk ja tsatsal yipi bʼa oj ya lamxuk ja jchamkʼujoltiki (Gál. 5:22).

7. ¿Jasa tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ja yajni wa xkatikyi orasyon ja Dyos?

⁷ Yajni xa wayi orasyon ja Jyoba, jamayi spetsanil jawa kʼujoli. Alayabʼ ja jas mero waxa kʼana: choloyabʼ jasunkiluk ja wokolik wan ekʼel abʼaji sok jastal wa xya awabʼ. Ta ojto tojbʼuk, kʼanayi biboʼil bʼa oja taʼ sok ipalil bʼa oj awa makunuk. Ta mixa jas wa xbʼobʼa kʼuluk bʼa oj tojbʼuk ja wokoli, kʼanayi ja Jyoba oj skoltaya bʼa mi jel oj chamuk akʼujol. Ta waxa wala ja jas mero waxa kʼana ja bʼa worasyoniki, yajni x-ekʼ ja tyempo ojni awil jastal yaʼa sjakʼjel ja Jyoba. Ta mixa wila wego ja sjakʼjeli, mokni axwan. Ja Jyoba wani skʼana oja walyabʼ ja jas mero waxa kʼana, pe cha wani skʼana tikʼan oja wayi orasyon (Luc. 11:8-10).

8. ¿Jasa tʼilan oj cha jchʼiktik ja bʼa korasyontiki?

⁸ Yajni xa wayi orasyon ja Jyoba bʼa slejel akoltajel, cha tʼilani oja pensaraʼuk bʼa spetsanil ja jas lek awiʼoji ama wanuk ekʼel abʼaj wokolik sok ayi tsʼakatal yuja jastik jaw. Ojni ajyuk ekʼele bʼa wokol  oja ta ja lekil yaljelik bʼa oja wal ja jastal waxa wabʼ aya. Pe ajuluka kʼujol, ja Jyoba ojni bʼobʼ sjakʼawi ama kechantaxa walayabʼ: «¡Koltayon, awa pabor!» (2 Crón. 18:31; Rom. 8:26).

9. ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik meran jkoltajeltik?

⁹ 2) Jipa akʼujol bʼa Jyoba, mi bʼa weʼnuk. Ja bʼa siglo 8 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja chonabʼ Judá jelni wan xiwel yuja asirioʼik bʼa oj ixtalajuk, oj chʼayjuke snajel sok bʼa oj kʼotuke moso bʼa skʼanaweyi skoltanel ja Egipto (Is. 30:1, 2). Alji yabʼye yuja Jyoba ja jas stsaʼawe skʼulajel kechantani oj ijukjan yile wokol (Is. 30:7, 12, 13). Bʼa jani aji ekʼyi ja Isaías, ja Jyoba yala yabʼ ja xchonabʼ jastal oj staʼe meran skoltajel. Ja Isaías yala: «Ojni ajyuka wipex ta wala ajyiyex laman sok waxa jeʼawex waxa jipa akʼujolex» bʼa Jyoba (Is. 30:15b).

10. Ala jujuntik ekʼele bʼa oj bʼobʼ jetik sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba.

¹⁰ La kiltik bʼa jujuntik ekʼele bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba. Pensaraʼan xkʼapjiwi jun aʼtel bʼa jel lek xtupwani pe jelni oj sjapawi jawa tyempo sok ojni sjom ja wa waʼtelik bʼa Dyos. Ma juna moj aʼtel wa sjeʼa wa skʼanawa pe mi kʼoteluk jun Taʼumantiʼ bʼa yiʼunej jaʼ. Cha bʼobʼta june ja bʼa wa pamilya bʼa jelxa yajtay oj yalawabʼ ja it: «Tsaʼa: jawa Dyosi ma keʼna». Kuchelkujtik ja jastik it mini pasiluk, pe bʼa kada ekʼele ja Jyoba wani xyakitik ja tojelal wa xmakunikujtiki (Mat. 6:33; 10:37; 1 Cor. 7:39). Ja yuj, ¿oj maʼ jetik wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn sok oj jnochtik ja stojelali?

11. ¿Jastik sjejel bʼa Biblia oj bʼobʼ jpaklaytik bʼa ajyelkujtik ja lamanil ja yajni kontra wala iljitiki?

¹¹ 3) Nebʼa sjejelik ja bʼa najate. Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan sjejelik, bʼa lek sok bʼa mi lekuk, bʼa wa xchiktese ja stʼilanil bʼa ajyel laman sok bʼa sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba. Ja yajni xa paklay lekil sjejelik, ila ja jas koltajiye ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa ajyelyujile ja lamanil ja yajni jel tsats iljiye kontra. Jun sjejel, ja jekabʼanumiki mini yawekan oj och xiwele ja yajni timjiye oj yawekan xcholjel yuja tribunal mas chaʼan bʼa judíoʼiki. Jaʼukto maʼ oj och xiwele, mini tʼun xiwel yalawe: «Sbej ni oj cʼuuctic bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano» (Hech. 5:29). Mini xiwye cha mini ja tsaʼan yajni makʼjiyeʼi. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼawe ja Jyoba tini ay smoke sok lekni wa x-iljiye yuj. Ja yuj mini yawekan choljel ja lekil rasonik (Hech. 5:40-42). Junxtani jastal jaw, yajni ja nebʼuman Esteban ixtalaji man milji, jelni laman ajyi sok bʼa kʼot iljuk ja sniʼ sat jastal «jun ángel» (Hech. 6:12-15). ¿Jas yuj? Yujni skʼuʼunej bʼa lekni wa x-iljiyuj Jyoba.

12. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:14 sok 4:14, ¿jas yuj wani xbʼobʼ ajyukotik gusto ja yajni wa x-iji jpatiktik?

¹² Ja jekabʼanumik ajyini yujile prebaʼik bʼa tini ay smoke ja Jyoba, pes ajiyile yipe bʼa oj skʼuluke milagroʼik (Hech. 5:12-16; 6:8). Ama mini jach kʼotelotik ja keʼntik ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba bʼa jani wa xya makunuk ja Yabʼali bʼa tsamalxta wa xya jkʼuʼuktik bʼa ojni yakitik ja yipi sok lekni oj yil-otik ta wa xkiʼajtik wokol yuja skʼulajel ja bʼa toji (kʼuman ja 1 Pedro 3:14; 4:14). Ja yuj, jaʼukto maʼ jaʼ jel oj chamjkʼujoltik jastal oj jetik ja jmodotik ta iji jpatiktik ja bʼa tyempo jakumto, masni lek ja xwaj jkʼujoltik ja bʼa jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja wego bʼa sjipjel jkʼujoltik mas bʼa ojni skoltayotik ja Jyoba. Jastalni ja nebʼumanik jaw, tʼilani la juljkʼujoltik ja kʼapjelal yaʼa ja Jesús: «Ja quen oj cala huabyex jastal oj cʼumananic. Oj ca vivoaxanic, jaxa hua condraexi juntiro oj smac ja sti ja jas oja hualexi». Chomajkil, ayni kiʼojtik ja skʼapjelal it: «Ta huan cʼax ecʼ ahuujilex spetzanil ja huocol  jahui, oj ni ataex ja hua vidaex ba jel lequi» (Luc. 21:12-19). Sok mok jchʼay jkʼujoltik, yajni jun yaʼtijum bʼa yeʼn toj wa xchami, ja Jyoba wani xjul skʼujol jastal mero kʼotel ja bʼa yeʼn sok ojni ya sakʼwuk.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ katik el slekil spaklajel ja sjejelik mi lekuk ja bʼa matik mi ajyiyujile ja lamanil cha mini sjipa skʼujole bʼa Jyoba?

¹³ Chomajkil, wani xbʼobʼ xnebʼatik sbʼaja sjejelik mi lekuk bʼa mi ajyiyujile lamanil cha mini sjipa skʼujole bʼa Jyoba. Spaklajel ja sjejelik jaw oj skoltayotik bʼa mi oj lok koktik junxta jastal ja yeʼnleʼi. Jun sjejel, ja bʼa skʼeʼulabʼil ja smandaraneli, ja rey Asá bʼa Judá sjipani skʼujol bʼa Jyoba ja yajni tiroʼani sok jitsan kʼakʼanum, sok ja yeʼn ajini koʼ slekilal bʼa skʼulajel ganar (2 Crón. 14:9-12). Pe ¿jasa ekʼ ja yajni ekʼ tʼusan tyempo, ja yajni tiroʼani soka mandaranum Baasá bʼa Israel, bʼa masni jel tʼusan ja soldadoʼiki? Jaʼukto maʼ oj sleʼ skoltajel bʼa Jyoba jastalni skʼulan ja bʼa tyempo ekʼta, stupu ja sirioʼik bʼa oj koltajukyuj (2 Crón. 16:1-3). Sok yajni yamji chamel bʼa jel tsats sok bʼa mojanxa oj chamuk, mini sleʼa skoltajel bʼa Jyoba (2 Crón. 16:12).

14. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jastik mi lekuk skʼulan ja Asá?

¹⁴ Ja bʼajtanto, ja Asá wani sleʼa ja Jyoba ja yajni ayiʼoj wokoli. Pe yajni ekʼ ja tyempo yaʼakan slejel ja sDyos bʼa oj koltajuk sok skʼana oj skʼuluk ja bʼa jastal wa spensaraʼan ja yeʼn. Bʼa yeʼna, ja spensar ja Asá ja skʼanjelyi skoltajel ja sirioʼik bʼa oj tiroʼanuk yuja Israel lajansok bʼobʼta juni lekil xchapjel. Pe ja jaw mini makuni. Ja Jyoba yala yabʼ bʼa ya ekʼyi jun yaluman: «‹Yuja ajipa akʼujol ja bʼa mandaranum bʼa Siria sok mi ajipa akʼujol bʼa Jyoba jawa Dyos, ja soldadoʼik ja mandaranum bʼa Siria eltani ja bʼa wa kʼabʼiki›» (2 Crón. 16:7). Junxtani ja keʼntiki cha tʼilani oj jtalnay jbʼajtik bʼa mi oj jipjkʼujoltik ja bʼa jastal wa xkʼulantik ja bʼa jastiki bʼa mi oj jletik ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa Yabʼali. Bʼa ekʼeleʼik ojni jtʼaspuktik jastik junuk bʼa wegoni oj jtsatik jas oj jkʼuluktik. Ama jachuk, lekni oj wajkujtik ta wala ajyitik laman sok wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba.

15. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja yajni wantik skʼumajel ja Biblia?

¹⁵ 4) Akanuk akʼujol bersikuloʼik bʼa Biblia. Yajni xa kʼuman jun loʼil bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa ja ajyelkujtik ja lamanil sok ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba wa xyaʼa kiptik, leʼa modo oj kanuk akʼujol jujuntik bersikuloʼik bʼa jel tʼilan. Bʼobʼta jelni lek oj skoltaya ja tsats oja kʼumuk ma oja tsʼijbʼuk sok skʼumajel jujuntik ekʼele. Ja Jyoba yayi mandar ja Josué ke a-skʼumuk ja libro bʼa Ley sok a-spensaraʼuk ja bʼa jaw kʼakʼu akwal bʼa jachuk oj sjeʼ biboʼil soka jas oj skʼuluki. Ja bʼa jastik jaw aji jul skʼujoli ojni koltajuk bʼa oj skʼul ganar chikan jas xiwel oj ajyuk yuj ja bʼa ekʼeleʼik jastal wa xtaxi (Jos. 1:8, 9). Ja bʼa Yabʼal ja Dyos, ojni jtatik jitsan bʼa jastik oj bʼobʼ skoltayotik ajyelkujtik ja lamanil ja bʼa ekʼeleʼik bʼa oj yakitik xiwel ma chamkʼujol (Sal. 27:1-3; Prov. 3:25, 26).

16. ¿Ja Jyoba jastal wa xya makunuk ja kongregasyon bʼa oj skoltayotik ajyel kujtik ja lamanil sok sjipjel kʼujoltik bʼa yeʼna?

¹⁶ 5) La katik ekʼ tyempo soka hermanoʼik. Ja Jyoba wa xya makunuke bʼa oj skoltayotik ajyelkujtik ja lamanil sok sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn. Ja bʼa jtsomjeltiki, wani xkatik el slekilal ja bʼa jas wa sjeʼaweʼi man ja bʼa plataporma, ja bʼa komentaryo wa xyaʼawe sok ja bʼa tsamalik jloʼiltik soka hermanoʼiki (Heb. 10:24, 25). Cha ojni bʼobʼ stsatsankʼujolukotik sjamjelyi ja jkʼujoltik bʼa jun kamigotik jel xyajtaytik  ja bʼa kongregasyon. Jun «lekil kʼumal» wa xyala bʼa jun lekil amigo jelni oj ya kitik likikel sok yajel elkitik ja chamkʼujoli (Prov. 12:25).

17. Jastalni wa xyala ja Hebreos 6:19, ¿jastal wa xbʼobʼ ya ajyukotik tsats ja smajlajel sbʼaja sGobyerno ja Dyos ama yuja wokoliki?

¹⁷ 6) Aʼajyuk awuj tsʼikan lek ja smajlajel bʼa wa kʼujol. Ja smajlajel bʼa sGobyerno ja Dyos jach «jastal jun ankla ja bʼa jkʼujoltik», bʼa wa xya ajyukotik tsats ama ay wokolik sok chamkʼujolik (kʼuman ja Hebreos 6:19 *). Pensaraʼan ja bʼa skʼapjelal bʼa Jyoba sbʼaja pensarik mi xtulwani ojni kʼot jun jasunuk bʼa ekʼpaxtakujtik ja bʼa tyempo jakumi (Is. 65:17). Pensaraʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi, bʼa ojxani ajyuk ja lamanil sok mixani oj ekʼuk jastik bʼa mi lekuk (Miq. 4:4). Pilan modo bʼa oj ajyukawuj tsʼikan lek ja smajlajeli jani xcholjel yabʼ ja tuk. Ja yuj, kʼulan ja janekʼ oj bʼobʼukawuj ja bʼa aʼtel bʼa xcholjel sok yajel och nebʼumanil. Ta akʼulan, ojni «ajyukawuj tsʼikan lek seguro ja smajlajel man xchʼakulabʼil» (Heb. 6:11, TNM).

18. ¿Jasa oj ekʼ jbʼajtik ja bʼa tyempo jakumi, sok jasa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik?

¹⁸ Yajni mas wantik mojxel ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinali, masni oj ajyukujtik wokolik sok chamkʼujolik, sok maxani jel oj jelxuk oj kabʼtik. Ja teksto bʼa jabʼil 2021 wa xya juljkʼujoltik ja jas oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki sok ajyelkujtik ja lamanil jani sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba, sok mini jaʼuk ja bʼa kiptik keʼntik. Snajtil ja bʼa jabʼil it, jpetsaniltik lani jetik soka bʼa jas wa xkʼulantik bʼa ayni kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa skʼapjelal it bʼa Jyoba: «Ojni ajyuka wipex ta wala ajyiyex laman sok waxa jeʼawex waxa jipa akʼujolex» (Is. 30:15).