1. Ja bʼa jtyempotiki, ¿jasa wa xchiktes bʼa wani chʼayel ja yajtanel ja bʼa pamilya?

JA Biblia yalaxakan ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ja kristyanoʼik «mi oj ajyuk yujile yajtanel ja bʼa pamilya» (2 Tim. 3:1, 3, TNM). Ja it wani kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik. Jun sjejel, miyonik pamilyaʼik waneni yijel wokol yuja skʼutsjel ja snupaneleʼi, ja nantatalik mini xkuchyujile bʼa yeʼnle ita sok ja untiki wani xyabʼye mini maʼ xkʼanjiye yuj. Bʼa tuk, ay pamilyaʼik bʼa lajan toni wa x-ajyiye pe ojni bʼobʼ kʼotuke skʼulajel bʼa lajansok mi snaʼa sbʼaje. Jun akʼa rason bʼa pamilya wa xyala: «Ja nanali, ja tatali sok ja untiki mixani xloʼilaniye bʼa kada jujune sok jaxtani wajel skʼujole bʼa jun computadora, jun tablet, jun telepono ma jun bideojuego. Ama lajan aye bʼa jun ita naʼits, mixani jel snaʼa sbʼaje».

2, 3. a) Jastalni wa xyala ja Romanos 12:10, ¿matik tʼilan oj kabʼtik yajxta wa xkilatik? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Mini xkʼanatik a-sjom-otik ja yajtanel mey yiʼoje ja bʼa luʼumkʼinal it (Rom. 12:2). Ja jas oj jkʼuluktiki, tʼilani la katik ajyuk ja yajxta oj kil jbʼajtik bʼa mini kechanukta ja bʼa jpamilyatik, cha jachuk ja bʼa kermanotik ja bʼa kongregasyoni (kʼuman ja Romanos 12:10 *). ¿Jasunkiluk ja «yajxta ilabʼajik»? Ja bʼa griego, juni yaljel bʼa jani wa stojolan ja yajtanel wa xkabʼtik bʼa jujune ja bʼa jpamilyatik bʼa wa xkilatik jastal mero kamigotik. Sok jani ja yabʼjel jaw bʼa tʼilani oj ajyukujtik sbʼaja hermanoʼik ja bʼa kongregasyon, bʼa jani kʼotele ja jpamilyatik bʼa lajan wa xkaʼteltaytik ja Dyos. Ta wa xjeʼatik yajxta wa xkila jbʼajtik, ojni jkoltay jbʼajtikik lajan bʼa mi oj katikan yaʼteltajel jach tsoman ja Jyoba (Miq. 2:12).

³ Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik jitsan sjejel bʼa Biblia bʼa  ojni skoltayotik yajel ajyuk sok sjejel yajxta wa xkila jbʼajtikik.

4. ¿Jastal wa skoltayotik ja Santiago 5:11 bʼa yabʼjel stojol ja jastal jel wa syajtayotik ja Jyoba?

⁴ Ja Biblia wa staʼa kitik tiʼal ja bʼa tsamalik smodoʼik ja Jyoba. Jun sjejel, wa xyala kʼabʼ tik «ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8). Snajel ja it wani xyaʼakan bʼa oj kabʼtik yiʼonejotikjan yuj yeʼna. Pe chomajkil, ja Biblia cha wa xyala «ja Jyoba jel xyajtani» (kʼuman ja Santiago 5:11 *). ¡Juni modoʼal jel tsamal bʼa wa xyala kabʼtik ja jastal wa xyabʼ bʼa keʼntik!

5. ¿Jastal wa sjeʼa yajulal kʼujol ja Jyoba, sok jastal oj bʼobʼ jnochtik?

⁵ La kiltik ja bʼa Santiago 5:11 bʼa wa xya slaj ja jastal yajxta wa xyilawotik ja Jyoba sok pilan modoʼal bʼa jel spayawotik ja bʼa yeʼn: ja syajulal skʼujol (Éx. 34:6). Jun modo bʼa wa sjeʼakitik ja Jyoba ja modoʼal it, jani wa xyaʼa perdon jastik mi lek wa xkʼulantiki (Sal. 51:1). Pe yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa oj jetik yajulal kʼujol, mini ja ita wa xkʼan yal ja akʼwanel perdon. Ja yajulal kʼujol cha juni yabʼjel bʼa wa xkʼi man yojol bʼa june sok wa xnikjiyuj bʼa slejel modo skoltajel ja matik wan yijel wokoli. Ja Biblia wa xcholo ja kʼankʼunel yiʼoj wa xyabʼ ja Jyoba wani skoltayotik bʼa masni jel tsats yuja ja jastal wa xyabʼ jun nanal sbʼaja yuntikili (Is. 49:15). Yajni wantik yijel wokol, ja syajulal skʼujol ja Jyoba wa xnikjiyuj bʼa oj skoltayotik (Sal. 37:39; 1 Cor. 10:13). Ja keʼntiki ojni bʼobʼ jnochtik ja syajulal skʼujol bʼa yajel perdon ja kermanotik sok mi jas oj jnoltik ja yajni ay jas wa skʼulanekitik bʼa mini jaʼ wa xmajlaytik (Efes. 4:32). Pe ja modoʼal mas tʼilan bʼa sjejelyile yajulal kʼujol, jani skoltajele ja yajni wan ekʼel sbʼaje wokolik. Yajni ja yajtanel wa xyiʼajotik bʼa sjejel yajulal kʼujol, wani xnochotik ja Jyoba, ja niwan sjejel bʼa yajxta wa x-ilwani (Efes. 5:1).

6. ¿Jastal sjeʼa sbʼaje ja Jonatán soka David yajxta yila sbʼaje?

⁶ Ja Biblia ayni yiʼoj jitsan loʼilik bʼa kristyanoʼik bʼa sjeʼa sbʼaje yajxta yila sbʼaje. La kiltik ja sjejel bʼa Jonatán sok David. Ja Biblia wa xyala «ja Jonatán soka David jel mojxi xchikʼel sbʼaje, soka Jonatán kʼot syajtay ja David jastalni wa syajtay sbʼaj ja yeʼn» (1 Sam. 18:1). Ja Jyoba stʼojo ja David bʼa yeʼn oj kʼotuk ja mandaranum tsaʼan yuja Saúl, bʼa jani stat ja Jonatán. Ja Saúl jelni yilkʼujolan sok jelni tajki bʼa sleʼa modo oj smil ja David. Pe ja Jonatán mini skoltay ja stati ja bʼa janekʼto skʼujolan oj smil ja David. Ja Jonatán soka David skʼapa sbʼaje bʼa tolabida oj yamigoʼuk sbʼaje sok oj skoltay sbʼaje (1 Sam. 20:42).

7. ¿Bʼa jasunuk ojni bʼobʼ timjuk ajyi ja Jonatán soka David bʼa oj yamigoʼuk sbʼaje?

⁷ Ja jastal jel yamigoʼan sbʼaje ja Jonatán soka David masni jel spayawotik ta jpensaraʼantik bʼa spetsanil ja jasunuk oj bʼobʼ timjuk yuj ajyi. Jun sjejel, ja Jonatán ayxani yiʼoj junuk mas ja 30 jabʼil yuja David. Ja yuj ojni bʼobʼ kʼot spensaraʼuk ajyi mitoni jas yiʼoj bʼa oj slaj sbʼajsok june maʼ jelto kerem sok mito jel yiʼoj experiencia. Pe ama jachuk, nunka yila cha mini sjeʼayi ja smodo jastal june bʼa skoʼelal.

8. Ja weʼn, ¿jas yuj waxa kʼuʼan ja Jonatán juni lekil amigo bʼa David?

⁸ Chomajkil, ja Jonatán ojni bʼobʼ tajkuk ajyi yuja David sok wajel skʼujol skoltajel bʼa ayni yiʼoj ja derecho yeʼn oj cha kʼotuk mandaranum yuja jani ja yunin ja Saúl (1 Sam. 20:31). Pe jaʼukto maʼ yuja jaw, ja Jonatán chʼin yaʼa sbʼaj sok tojni ajyi soka ja Jyoba, ja yuj sok spetsanil skʼujol skoltay ja jas stsaʼa ja Jyoba bʼa yajelyi ja mandaranel ja David. Cha toj waj soka David, ama ja jaw jel aji tajkuk ja Saúl (1 Sam. 20:32-34).

9. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jonatán mi yila ja David jastal jun skontra?

⁹ Ja Jonatán, ja jastal yajxta wa xyila ja David timji yuj bʼa oj yil jastal jun skontra. Ja Jonatán jelni snaʼa syamjel ja arco sok juni kʼakʼanum mi xiwi. Wa x-alji ja yeʼn soka stati «mas lijeroʼe yuja aguilaʼiki» sok «mas tsatse yuja chojiki» (2 Sam. 1:22, 23). Ja yuj ja Jonatán ojni bʼobʼ stoy sbʼaj ajyi yuja jastik bʼobʼelyuj ja bʼa kʼakʼaneli. Pe mini skʼana oj slaj sbʼajsok cha mini chʼinajbʼi yuja jastik xlajxiyuj skʼulajel ja David. Jaʼukto maʼ: stoyo yuja mi xiwi sok ja sjipjel skʼujol yiʼoj bʼa Jyoba. Pes ja Jonatán kʼeni yabʼ jun yajtanel sbʼaja David bʼa jani waj ja yajni smila ja Goliat. Ja bʼa yajxta oj kil jbʼajtikik, ¿jastal oj bʼobʼ jetik yile ja kermanotik?

10. ¿Jasa ti chʼikan ja ‹masto oj yajtaytik jbʼajtik bʼa jujune man jkʼujoltik›?

¹⁰ Ja Biblia wa xyala: «Masto yajtay abʼajik bʼa jujune man akʼujolex» (1 Ped. 1:22). Ja Jyoba wa xyaʼakitik ja sjejeli. Ja yeʼn jelni wa skʼanawotik, ja yajni toj wala ajyitik, sok mini jun jasunuk oj bʼobʼ spilotik ja bʼa yeʼni (Rom. 8:38, 39). Ja bʼa yaljel griego bʼa wa sutxi «masto», wani yaljel bʼa skʼujolajel sjejel yajalkʼujol, sok jani jaw ja jas bʼobʼta oj jkʼuluktikyi bʼa ekʼeleʼik sok jujuntik hermanoʼik. Ja Biblia wa xyala kabʼtik ja jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni ay maʼ wa syajbʼesotik: «Ta ay cʼa jas huax cʼulaji ahuilex, cʼulanic ahuantar. Yajta bajex soc ja hua mojexi. Leahuic modo jastal laman oj ajyanic ba oj slaj sbaj ja hua pensarexi» (Efes. 4:1-3). Bʼa stalnajel ja «jastal laman» aytikik, tʼilani mok jaʼ waj jkʼujoltik ja bʼa jastik mi lekuk wa skʼulane ja kermanotik,  jani la jkʼujoluktik yiljele jastal wa xyila ja Jyoba (1 Sam. 16:7; Sal. 130:3).

11. ¿Jas yuj mini tolabida pasiluk oj jetik yajxta wa xkilatike ja kermanotik?

¹¹ Mini tolabida pasiluk oj jetik yajxta wa xkilatike ja kermanotiki, mastoni ja yajni ja wa xwaj kʼujoltik ja jastik mi lekuk wa skʼulaneʼi. Sbʼaja iti, wanxani x-ekʼ ja bʼa bʼajtan siglo. Jun sjejel, lajansok ja Evodia soka Síntique mini wokol yabʼye aʼtel lajan soka Pablo ‹yuja bʼa lekil rasoniki›. Pe yuj jun jasunuk, wokolni yabʼye lek oj yiljel sbʼaje. Ja yuj ja Pablo yala yabʼye aʼajyuk yujile ‹junxta ja spensare lajan soka bʼa Kristo› (Filip. 4:2, 3).

12. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj kabʼtik yajxta wa xkilatike ja kermanotiki?

¹² ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj kabʼtik yajxta wa xkilatike ja kermanotiki? Jani slejel modo bʼa oj jnatik sbʼaje mas. Jachuk masni pasil yabʼjel stojolile sok yabʼjel yaj wa xkilatike. Ja jabʼili sok ja tuktukil ja kostumbreʼik mini sbʼejuk oj kʼot stim-otik. La juljkʼujoltik ja Jonatán jelni kʼot yamigoʼuk ja David ama ayni yiʼoj junuk 30 jabʼil mas yuja yeʼn. ¿Jas yuj mixa pensaraʼan bʼa junuk ja bʼa wa kongregasyon bʼa mas ayxa skʼujol ma mas keremto yuja weʼn, sok oja wayi jawa kʼelsat bʼa oja wamigoʼuk? Ta akʼulan, ojni ajeʼ aya wiʼoj ‹yajalkʼujol bʼa spetsanil ja kermanotik› (1 Ped. 2:17).

13. ¿Jas yuj bʼobʼta mini spetsaniluk ja hermanoʼik ja bʼa kongregasyon junxta ja jastal oj kamigoʼuktike?

¹³ Pe yajni wa xkalatik bʼa yajxta oj kiltike ja hermanoʼik, ¿wanotik maʼ yaljel spetsanile junxta ja jastal oj kʼot kamigoʼuktike? Miyuk, bʼobʼta mini oj bʼobʼuk. Mini tuk yabʼjeluk ja mas gusto wa xkabʼtik ajyel soke jujuntik hermanoʼik ke yuja tuk, yujni ay kiʼojtik soke jastik bʼa mas wa slaja sbʼaj. Pes ja Jesús, spetsanil wa xyila jastal yamigoʼik ja sjekabʼanumiki, pe masni chaʼanyabʼalil ja jastal wa syajtay ja Juan (Juan 13:23; 15:15; 20:2). Ama jachuk, ja Jesús mini sjeʼa mas lek oj yil. Jun sjejel, yajni ja Juan soka smoj-alijel Santiago skʼanaweyi oj ajukyile jun cholal jel tʼilan ja bʼa sGobyerno ja Dyosi, ja Jesús sjakʼayile: «Ja ke‘ni mi jcholuk ja ma‘ oj och kulan ja bʼa  stojol jkʼabʼi sok ja bʼa mi stojoluk ja jkʼabʼi» (Mar. 10:35-40, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja keʼntiki tʼilani oj jnochtik ja Jesús sok mi jaʼita lek oj kiltik ja kamigotik mas kʼubʼan aytik soki (Sant. 2:3, 4). Ja kechanta lek oj kiltik june wani xyiʼajan pilwanel, soka jaw mini xbʼobʼ ajyuk ja bʼa yojol ja kongregasyoni (Jud. 17-19).

14. Jastalni wa xyala ja Filipenses 2:3, ¿jasa oj stim bʼa mi oj ajyuk ja ipal bʼa ochel preba ja bʼa kongregasyon?

¹⁴ Ja yajxta oj kil jbʼajtikik ja bʼa kongregasyoni ojni stim ja ipal bʼa ochel preba. La juljkʼujoltik ja Jonatán mini sleʼa modo oj slaj sbʼaj soka David cha mini yila jastal jun skontra yuja mandaraneli. La jnochtik ja sjejeli sok mok la kiltik ja hermanoʼik jastal jkontratik yuja jastik wa snaʼaweʼi. Mas lek la jkʼuluktik ja jas yala ja Pablo: «Spensarajel mas wa snaʼawe ja tuk yuja weʼnlexi» (kʼuman ja Filipenses 2:3 *). La kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik bʼa spetsanil ja hermanoʼik ayni jas wane koltanel ja bʼa kongregasyoni. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, jani oj kiltik ja lekil modoʼalik yiʼoje ja hermanoʼiki sok ojni katik el slekilal ja tojil sjejele (1 Cor. 12:21-25).

15. ¿Jas waxa nebʼa ja weʼn ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Tanya soka spamilya?

¹⁵ Yajni wa xjak jbʼajtik jastik bʼa jel tsats, ja Jyoba wa xyaʼa kulan jkʼujoltik bʼa yajel makunuk ja yajxta wa xyilawotik sok ja koltanel wa xyakitik ja kermanotiki. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun pamilya tsaʼan yajni och bʼa jun sábado june ja bʼa niwan tsomjelal wa xjakye bʼa tuktukil país «Ja yajalkʼujoli mini xchʼaki» bʼa skʼulane bʼa 2019 ja bʼa Estados  Unidos. Ja Tanya, bʼa ayiʼoj oxe yuntikil, wa xcholo ja yajni kumxumexa bʼa hotel bʼa jijlele yajni jun pilan karro chʼayuj ja bʼa wajumi, xchʼika sbʼaj ja bʼa karril wajumeʼi sok skʼulan chokar soka yeʼnle. Ja yeʼn wa xcholo: «Mini maʼ yajbʼi, pe eltikon ja bʼa karro sok ti kantikon tekʼan bʼa autopista, bʼa mini xnaʼa jas oj jkʼuluktikon. Anto, kilatikon ay maʼ tey ja bʼa stiʼ ja karretera wan sjejel senya bʼa oj wajkotikon ja bʼa skarro sok skoltayotikon. Juni hermano bʼa cha wanto el ja bʼa niwan tsomjelali. Sok mini kechan yeʼn ja kʼot tekʼan; cha jachni skʼulane jowane bʼa Suecia. Ja hermanoʼik sok jun yajtanel stelawe ja kakʼixi sok ja keʼn. Jani ja jas wa xmakunikujtikoni. Ama kaltikon yabʼye lekni aytikon, skʼanaweni oj kan jmoktikone. Mini tʼun wajye ja yajni julye ja matik paramedicoʼik. Ajyi yeʼni seguro bʼa mini jas oj skʼul kitikon palta. Ja bʼa ekʼele jaw jel wokoli, bʼa spetsanil jutsʼin kabʼtikon ja syajtanel ja Jyoba. Ekʼel jbʼajtikon ja it ya tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtikon sbʼaja hermanoʼiki. Chomajkil, ja yajtanel kiʼojtikon bʼa Jyoba sok ja yajel tsʼakatal masni tsatsbʼi ele». ¿Wan maʼ xjula kʼujol jun ekʼele bʼa jun hermano yajxta yilawa yajni ja weʼn mas wa xmakuni awuji?

16. ¿Jas rasonik kiʼojtik bʼa sjejel yajxta wa xkila jbʼajtikik?

¹⁶ Ta wa xjeʼatik yajxta wa xkila jbʼajtikik bʼa jujune ja keʼntik, ¿jasunkiluk ja slekilal oj kiltik? Ojni katikyi kulan skʼujole ja kermanotik ja yajni wane yijel wokoli sok ojni katik tsatsbʼuk ja jastal tsoman ay ja xchonabʼ ja Dyosi. Cha ojni jetik kʼotelotik meran nebʼumanotik bʼa Jesús, soka jaw ojni skʼuluk bʼa mas kristyanoʼik oj skʼan-e yaʼteltajel ja Jyoba. Pe ja mas tʼilani jani oj katikyi stoyjel ja Jyoba, «ja Dios Tatali, jel ni huas stalna jyaujulaltica. Tola vida huax yaa ja snihuanil ja jcʼujoltiqui» (2 Cor. 1:3). Ja yuj, bʼa jpetsaniltik mokni katikan yajel ajyuk sok sjejel yajxta wa xkila jbʼajtikik.