1, 2. a) ¿Jas yuj mi cham xkabʼtik ja pruebaʼik? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

 JA YAʼTIJUMOTIK ja Jyoba, mi cham xkabʼtik ja pruebaʼik. Wa xnaʼatik ja jas wa xyala ja Biblia: «Tʼilani oj ekʼ jbʼajtik jitsan wokol bʼa oj ochkotik ja bʼa sGobyerno ja Dyosi» (Hech. 14:22). Cha wa xnaʼatik ke jujuntik ja jwokoltiki kechanta oj chʼakuk ja yajni tixa ayotik ja bʼa yajkʼachil luʼum. Ja tiw mixa «oj ajyuk chamelal, mixani tristeʼil, mini mebʼa okʼel sok mini syajal» (Apoc. 21:4).

² Ja Jyoba mi stima bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik pruebaʼik, pe wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik. La kiltik bʼa jun jasunuk yala ja jekabʼanum Pablo. Jani yala yabʼ ja snochumanik Kristo ke ajyiye ja bʼa Roma. Yajni staʼa tiʼal ja bʼa pruebaʼik wan ekʼel sbʼaj ja yeʼn sok ja yermanoʼik, tixa stsʼijbʼanyileʼa: «Stsʼakatal ja maʼ syajtayotiki, jkʼulunejtik ganar yibʼanal ja jastik junuk iti» (Rom. 8:35-37). Ja jaw wa stojolan ke ja Jyoba wani xbʼobʼ skʼuluk bʼa lek oj wajkujtik anima ja yajni wan ekʼel jbʼajtik jun prueba. La kiltik ja jas skʼulan ja Jyoba bʼa lek oj wajyuj spetsanil ja José sok jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja keʼntik.

3. ¿Jastal wego tukbʼi ja sakʼanil ja José?

³ Ja awel Jacob mini snakʼa ja jastal jel syajtay ja skerem José (Gén. 37:3, 4). Ja yuj ja José kʼe ilkʼujolajuk yuja yermanoʼik. Yajni ja yermanoʼik staʼawe modo, xchonowe ja José bʼa jujuntik chonbʼanumik madianita. Ja  kristyanoʼik jaw ti waj yaʼe bʼa Egipto ja José, bʼa jelni najat ay. Ja tiw cha xchonowe, pe jaxa smana ja Potifar, ja olomal bʼa stalnanum ja faraón. Ja sakʼanil ja José wego tukbʼi; bʼa kʼotel ajyi jun kerem jel xyajtaji wego pax jun mosoʼal bʼa Egipto (Gén. 39:1).

4. ¿Jas oj ekʼ jbʼajtik bʼa bʼobʼta ojni slajtik ja jas ekʼ sbʼaj ja José?

⁴ Ja Biblia wa xyala: «Spetsanile wa x-ekʼ sbʼaje jastik mi lekuk» (Ecl. 9:11). Ayni ekʼele oj ekʼ jbʼajtik jastik junuk bʼa kʼajyelni wa x-ekʼ sbʼaje spetsanil ja kristyano, wa xkʼan kaltik, ja wokolik bʼa wani xbʼobʼ ekʼ sbʼaj chikan machʼa (1 Cor. 10:13). Ma bʼobʼta oj jkʼulajukotik burlar, oj iljukotik kontra ma oj ijuk jpatiktik yuja kʼotelotik snochuman bʼa Jesús (2 Tim. 3:12). Chikani jastal, ja Jyoba ojni bʼobʼ skʼuluk bʼa lek oj wajkujtik. La kiltik jastal skoltay ja José.

5. ¿Jasa kʼot snaʼ ja Potifar? (Génesis 39:2-6).

⁵ (Kʼuman ja Génesis 39:2-6). Ja Potifar yila ke ja José jun kerem jel listo sok jel x-aʼtiji. Sok kʼot snaʼ jas yuj jach kʼotel. Snaʼa «ke ja Jyoba tey soka José sok yeʼn ja Jyoba wa xyaʼakan ke lek oj wajyuj spetsanil ja jas wa skʼulani». b Yajni ekʼ ja tyempo, ja Potifar stsaʼa jastal skoltanum sok yaʼa bʼa skʼabʼ ja snaj. Ja jas ekʼi, ja winik jaw jel aji koʼ slekilal.

6. ¿Jastal maʼ yabʼ ja José?

⁶ La jpensaraʼuktik jastal maʼ yabʼ ja José. ¿Jasunkiluk ja mas wa skʼana? ¿Ja maʼ bʼa lek oj iljuk yuja Potifar bʼa oj toyjuk? Seguro ke ja jas mas wa skʼana jani oj ajuk el libre sok kumxel ja bʼa snaj ja stat. Pes yujni anima x-ajiyi jitsan cholal, kechantani kʼotel smoso jun winik bʼa wa stoyo tuk dyosik. Ja Jyoba mini yakan ja Potifar ke oj ya el libre ja José. Pe ja jastik wan ekʼel sbʼaj ja José ojtoni ipaxuk mas.

7. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ipaxi ja jas wan ekʼel sbʼaj ja José? (Génesis 39:14, 15).

⁷ Jastalni wa xcholo ja kapitulo 39 bʼa Génesis, ja xcheʼum ja Potifar och skʼan ja José sok sleʼa modo bʼa yajel kʼokxuk  jitsan ekʼele bʼa oj waysok. Pe mini skisa. Ja ixuki jel tajki bʼa sleʼayi smul ja José ke wan tʼenjel oj waysok (kʼuman ja Génesis 39:14, 15). Yajni yabʼ ja Potifar, ya och preso ja José, bʼa tini ajyi jujuntik jabʼil (Gén. 39:19, 20). ¿Jastal maʼ ja bʼa lutji? Ja yaljel bʼa hebreo ya makunuk ja José ja yajni staʼa tiʼal ja preso wani xbʼobʼ sutxuk jastal «kʼeʼen» ma «cisterna». Ja it wani x-abʼxi stojol ke juni kʼikʼil lugar sok triste (Gén. 40:15, nota). Ja Biblia cha wa xchiktes ke bʼa jun tyempo ja José mochjisok kadena ja yok sok ja snukʼ (Sal. 105:17, 18). Ja jas wan ekʼel sbʼaji masni ipaxi; bʼa kʼotel jun mosoʼal wa xbʼobʼ jipjuk kʼujolal kechanxtani kʼot jun presoʼanum jastal tuk.

8. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ama x-ipaxi ja jastik wan ekʼel?

⁸ ¿Ay maʼ bʼa ekʼel jbʼajtik jun jasunuk bʼa ipaxi mas ama jelxa katiktayi orasyon? Ja jaw wani xbʼobʼ ekʼuk. Ja Jyoba mini stima bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik pruebaʼik ja bʼa luʼumkʼinal syamunej ja Satanás (1 Juan 5:19). Pe wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja kala Tatiki altanto ay bʼa yibʼanal ja jas wa x-ekʼ jbʼajtik sok wa xcham skʼujol bʼa keʼntik (Mat. 10:29-31; 1 Ped. 5:6, 7). Chomajkil skʼapunejkitik: «Nunka oj kaʼakani sok mini nunka oj jipakani» (Heb. 13:5). Soka skoltanel ja Jyoba ojni bʼobʼ kuchkujtik ja bʼa jastik bʼa lajansok mixa oj bʼobʼ tojbʼuki. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja José.

9. ¿Jasa wa xchiktes ke ja Jyoba ti ajyi soka José ja yajni tey bʼa preso? (Génesis 39:21-23).

⁹ (Kʼuman ja Génesis 39:21-23). Ja Jyoba skʼulan bʼa lek oj wajyuj ja José cha jachuk ja bʼa tyempo jel wokol ja bʼa sakʼanil. ¿Jasa ekʼi? Jastalni skʼulan soka Potifar, ja José kʼe jipjuk kʼujolal sok kʼe kisjuk yuja olomal bʼa preso, bʼa mini ekʼ mas tyempo aji bʼa skʼabʼ yibʼanal ja presoʼanumik. Pes ja Biblia wa xyala ke «ja olomal bʼa preso mini tʼun wa xcham skʼujol ja jas yaʼunejyi bʼa skʼabʼ stalnajel ja José». Stsʼakatal yuja jaw, ja wego ja José ayxani jas wa xbʼobʼ skʼuluk. ¿Anke jelni cham yabʼjel ja ajiyi jun cholal jastal jaw? Pes yujni leji smul bʼa sleʼa modo wayel soka xcheʼum jun olomal ja bʼa stalnanum ja faraón. Kechantani wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik sbʼaja it. Jastalni wa xyala ja Génesis 39:23, «ja Jyoba tey soka José, sok ja Jyoba wa skʼulan bʼa lek awajyuj spetsanil ja jas wa skʼulani».

10. ¿Jas yuj ja José bʼobʼta yabʼ ke mini lek wan wajelyuj?

¹⁰ La cha jpensaraʼuktik jastal maʼ yabʼ ja José. La jpensaraʼuktik: ¿yabʼ maʼ ke spetsanil lek wan wajelyuj ta tey bʼa preso yuj lom leji smul? ¿jasa mas wa skʼana ja José?, ¿ja maʼ bʼa lek oj iljuk yuja olomal bʼa presoʼanumik? Seguro ke ja jasa wa skʼana jani oj ajuk el libre. Pes skʼananiyi jun presoʼanum bʼa ojxta ajuk el libre ke a-stayi tiʼal bʼa yeʼna ja faraón bʼa jachuk oj ajuk eluk ja bʼa preso jaw (Gén. 40:14). Pe yuja winik mi wego waj stayi tiʼal bʼa yeʼna ja faraón, ja José ajyitoni chabʼ jabʼil ja bʼa preso (Gén. 40:23; 41:1, 14). Stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba, ja José lektoni wajyuj. ¿Jastal bʼobʼ ja jaw?

11. ¿Jasa don ajiyi ja José yuja Jyoba, sok jastal koltani ja it bʼa oj kʼot smeranil ja jas wa skʼana ja Jyoba?

¹¹ Yajni ja José ti ajyi bʼa preso, ja Jyoba skʼulan ke ja rey bʼa Egipto aʼajyukyuj  chabʼ wayichal jel cham yabʼjel. Ja faraón jelni skʼana oj snaʼ jas wa stojolan. Ja yuj, yajni yabʼ ke ja José ayiʼoj ja don bʼa yaljel jas wa stojolan ja wayichik, sjeka spayjel. Soka skoltanel ja Jyoba, ja José mini kechan yala yabʼ ja jas wa stojolan, cha yala yabʼ ja jas oj skʼuluki. Ja it jelni cham yabʼ ja faraón. Yajni kʼot snaʼ ke wan koltajel ja kerem it yuja Jyoba, yayi xchol bʼa oj skʼel ja waʼelalik bʼa yibʼanal ja Egipto (Gén. 41:38, 41-44). Jabʼilik mas tsaʼan, ajyi jun tyempo bʼa waʼin bʼa mi kechanta ajyi ja bʼa Egipto, cha kʼotni ajyuk ja bʼa Canaán, bʼa ti aye ja spamilya ja José. Stsʼakatal yuja cholal ajiyiʼi, ja José ojxa bʼobʼ skoltay ja spamilya, sok yajni x-ekʼ ja tyempo jani oj kʼotuke ja maʼ ekʼpaxtayuj ja Mesías.

12. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa lek oj wajyuj ja José?

¹² La jpensaraʼuktik ja jastal tukbʼijan ja sakʼanil ja José. ¿Maʼ skʼulan bʼa lek oj iljuk ja José yuja Potifar, yajni kechanta jun mosoʼal? ¿Maʼ skʼulan ke ja olomal bʼa preso oj yayi bʼa skʼabʼ ja presoʼanumik? ¿Maʼ skʼulan ke oj ajyukyuj ja swayichik jel chamyabʼjel ja faraón sok maʼ skʼulan ke ja José oj yal jas wa stojolan? ¿Maʼ skʼulan bʼa oj ajyukyuj ja cholal bʼa skʼeljel ja waʼelal bʼa Egipto? (Gén. 45:5). Chikani lek ke yeʼnani ja Jyoba ja maʼ skʼulan bʼa lek oj wajyuj spetsanil ja jas wa skʼulan ja José. Pes yujni ja jas mi lek skʼulane ja yermanoʼik ja José, ja Jyoba ya makunuk bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana.

13. ¿Wan maʼ xchʼika sbʼaj ja Jyoba bʼa kada wokol wa x-ekʼ jbʼajtik?

¹³ Ja loʼil ja bʼa sakʼanil ja José wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan. ¿Wan maʼ xchʼika sbʼaj ja Jyoba bʼa kada wokol wa x-ekʼ jbʼajtik? ¿Wan maʼ stojo ja jastik wa x-ekʼ jbʼajtik ja bʼa mi lekuk bʼa oj elkʼot lek? Ja Biblia mini wa skoltay ja pensar jaw (Ecl. 8:9; 9:11). Pe ayni jun jasunuk bʼa wa xya ajyukotik seguro: yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun prueba, ja Jyoba altanto ay bʼa yibʼanal sok wani smaklay yajni wa xkʼanatikyi jkoltajeltik (Sal. 34:15; 55:22; Is. 59:1). Mini kechanuk ja jaw.  Wa skoltayotik bʼa lek oj wajkujtik ja bʼa wokoliki. ¿Jastal wa skʼulan?

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol?

¹⁴ Ja Jyoba wani stsatsankʼujolanotik jitsan ekʼele ja bʼa mero styempoʼil (2 Cor. 1:3, 4). Jani jaw ja jas yila ja Eziz, jun hermano bʼa Turkmenistán bʼa lutji chabʼ jabʼil bʼa preso yuja skʼuʼajel yiʼoj. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja saʼan sakbʼel oj lutjukon, jun hermano sjeʼaki ja Isaías 30:15, bʼa wa xyala: ‹Ojni ajyuka wipex ta wala ajyiyex laman sok waxa jeʼawex waxa jipa akʼujolex›. Ja yaljelik jaw tolabida skoltayon bʼa laman oj ajyukon sok oj jipjkʼujol bʼa Jyoba. Spensarajel ja bʼa bersikulo jaw yaki kip ja janekʼ tyempo ajyiyon bʼa preso». ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik ja bʼa jsakʼaniltik ke ja Jyoba stsatsankʼujolanotik ja yajni mas wa xmakunikujtik?

15, 16. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa yexperiencia ja Tori?

¹⁵ Ayni ekʼele mi xkaʼa jbʼajtik kuenta ja jastal wa skoltayotik ja Jyoba ja bʼa prueba. Jun hermana sbʼiʼil Tori yilani ja jaw. Ja skerem Mason, cham ja yajni skʼulan luchar wake jabʼil yuja cáncer. Jastalni wa xnaʼatik, ja Tori jel triste kani. Wa xyala: «Mini xkʼuʼan ke jun nanal ojni bʼobʼ ekʼ sbʼaj jun jasunuk bʼa jel yaj jastal jaw». Ja yeʼn cha wa xyala: «Seguro ke spetsanil ja nantatalik akuerdo aye jmok bʼa jani mas wokol yiljel ja wa xyiʼaj wokol ja untik yuja keʼntik».

¹⁶ Ama wajni jun ekʼele jel yaj, pe yajni ekʼ ja tyempo ja Tori och spensaraʼuk spetsanil ja jastal koltaji yuja Jyoba. Wa xyala: «Yajni wa xpensaran ja bʼa tyempo jaw, wani xbʼobʼ kil ke ja Jyoba tsamalxta  skoltayon ja bʼa janekʼ tyempo malo ajyi ja Mason. Asta wa xjul jkʼujol ja yajni jelto débil ay ja jkeremi bʼa wa xbʼobʼ ulatajuk, ja hermanoʼik chabʼ ora wa skʼulane biajar bʼa oj juluke ja bʼa hospital. Tolabida ay machʼ ay ja bʼa sala, puestoxta aye bʼa oj skoltayotikone. Sok cha skoltayotikone sok takʼin. Man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol, tolabida ajyikujtikon ja jas wa xmakunikujtikon». Ja Jyoba yayi ja jas wa xmakuniyujile ja Tori sok ja Mason bʼa oj kuchyujile (kʼela ja recuadro « Ja Jyoba yakitikon ja jas wa xmakunikujtikon»).

17, 18. ¿Jas oj skoltayotik bʼa yiljel sok yajel tsʼakatal ja koltanel wa xyakitik ja Jyoba ja yajni wan ekʼel jbʼajtik prueba? (Salmo 40:5).

¹⁷ (Kʼuman ja Salmo 40:5). June maʼ wa skʼana oj kʼeʼuk bʼa jun wits jani wa skʼana oj kʼotuk ja bʼa skajanal. Pe ja bʼa bʼeji ayni jitsan lugar bʼa wa xbʼobʼ kʼot tekʼan sok yiljel ja jastik tsamal ay. Jachni junxta, tʼilani tikʼan la kʼotkotik tekʼan bʼa spensarajel jastal wa skoltayotik ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik lek bʼa jun prueba. Yajni xchʼak ja kʼakʼu, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jastik slekilal yaki ja Jyoba? Ama tini ay ja prueba, ¿jasa wan skʼulajel bʼa oj skoltayon oj kuchkuj?». La jletik modo yiljel kada kʼakʼu june ja bʼa slekilalik wa xyakitik ja Jyoba.

¹⁸ Jelni sbʼej ke oj jkʼantikyi ja Jyoba a-xchʼak ja prueba wan ekʼel jbʼajtik (Filip. 4:6). Pe mok chʼay jsatik ja slekilalik wan yajelkitik ja wego. Pes ja Jyoba wa skʼapa oj yakitik ja ipal sok oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik. Ja yuj tolabida la katikyi tsʼakatal ja koltanel wa xyakitik. Ta wa xkʼulantik, ojni kiltik ja Jyoba jastal wa skoltayotik bʼa lek oj wajkujtik anima ja bʼa pruebaʼik, jastalni skoltay ja José (Gén. 41:51, 52).