1, 2. a) ¿Jastal oj bʼobʼ ya kabʼtik spensarajel ja bʼa sakʼanil sok ja bʼa yaʼtel skʼulan ja Jesús? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

 YAJNI wa xcham june maʼ jel xkʼanatik, jelni xnaʼatik. Ja bʼajtanto, yajni wa xpensarantik ja bʼa kʼakʼujik ojxta chamuk, kechani wa xkabʼtik syajal, pe mas ta jel yiʼaj wokol bʼajtanto oj chamuk. Bʼobʼta yajni x-ekʼ ja tyempo oj juljkʼujoltik sbʼaja yeʼn bʼa jun jasunuk oj skoltayotik bʼa oj ya gustoʼaxukotik. Jun sjejel, jun jasunuk sjeʼa ma skʼulan ma ay jas yala bʼa stsatsankʼujolanotik ma ya tsenukotik.

² Jachni wa xcha ekʼ soka swokol sok ja xchamelal ja Jesús. Jelni yaj xkabʼtik ja wa xkʼumantik ja jas wa xyala ja Biblia, jastalni wa xkʼulantik ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración, yajni wa xpilatik mas tyempo bʼa spensarajel ja janekʼto chaʼanyabʼal ja majtanal yaʼa (1 Cor. 11:24, 25). Pe spensarajel ja bʼa jastik skʼulan sok yala ja Jesús ja yajni ti ajyi bʼa Luʼum, jel wa xya gustoʼaxukotik. Cha wa xyaʼa kiptik spensarajel ja jas wan skʼulajel ja wego sok ja jas oj skʼulkitik ja bʼa tyempo jakum. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ke spensarajel ja jastik jaw sok ja yajalkʼujol yiʼoj jmoktik ja Jesús wa snikawotik sjejel wa xkaʼatik tsʼakatal bʼa tuktukil modo.

3. ¿Jastik rason kiʼojtik bʼa yajel tsʼakatal ja koltanel?

³ Spensarajel ja sakʼanil sok ja xchamelal ja Jesús wa snikawotik oj katik tsʼakatal. Snajtil ja bʼa yaʼtel skʼulan ja bʼa Luʼum, sjeʼayi ja kristyanoʼik ja jastik lek oj lajxukyuj skʼulajel ja sGobyerno ja Dyos. Ja smeranilik ja bʼa Gobyerno jaw jelni chaʼanyabʼal wa xkilatik. Jel xkatik tsʼakatal ja koltanel jaw, yujni wa xyaʼakan oj kamigoʼuktik ja  Jyoba sok ja Jesús. Ja matik wa xjeʼatik skʼuʼajel bʼa Jesús cha ayni kiʼojtik smajlajel ajyel sakʼan bʼa tolabida sok oj kiltike yajkʼachil ekʼele ja jpamilyatik bʼa chamele (Juan 5:28, 29; Rom. 6:23). Ja smeranili, mini jas jkʼulunejtik bʼa oj jbʼajuktik ja slekilalik jaw. Cha mini oj bʼobʼ jtuptikyi ja Dyos sok ja Kristo spetsanil ja jas skʼuluneje yuj keʼntik (Rom. 5:8, 20, 21). Pe ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jetik wa xkatik tsʼakatal? La kiltik.

4. ¿Jasa skʼulan ja María Magdalena bʼa sjejel wa xyaʼa tsʼakatal yuja jas kʼulajiyi yuja Jesús? (Kʼela ja dibujo).

⁴ La jpensaraʼuktik ja sjejel bʼa jun ixuk judía sbʼiʼil María Magdalena. Ja yeʼn jelni wan yijel wokol pes yujni ochel sbʼaj juke pukuj bʼa jel x-ixtalaji. Bʼobʼta wa spensaran ke ja jastal wa xtaxi mixa oj tojbʼuk. ¿Wan maʼ xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik jastal yabʼ yajni aji el libre yuja Jesús? Jelni maʼ yaʼa tsʼakatal. Ja yuj och snochuman bʼa Kristo sok ya makunuk ja styempo, ja yip sok ja jastik yiʼoj bʼa smakʼlajel snajtil ja bʼa yaʼtel skʼulan (Luc. 8:1-3). Ama ja María jel chaʼanyabʼal yila ja jas kʼulajiyi yuja Jesús, pe bʼobʼta mini xyabʼ stojol ja majtanal ojxta yaʼ. Ja Jesús ojni yaʼ ja sakʼanil yuja kristyanoʼik bʼa chikan maʼ oj sjeʼ skʼuʼajel bʼa yeʼn oj ajukyi sakʼanil bʼa tolabida (Juan 3:16). Ama jachuk, ja María sjeʼa yuja jastal toj ajyi ke jel xyaʼa tsʼakatal. Yajni ja Jesús tsʼapubʼal sklaboʼil ja bʼa poste, ja yeʼn tini kan mojan bʼa oj skoltay sok ja tuk matik teye (Juan 19:25). Sok yajni ja Jesús tey bʼa kʼeʼen, ja María sok ja tuk ixuke yiʼaje och yal kʼulik jel x-ajbʼani yikʼil bʼa oj soke sok aseyte bʼa jachuk oj waj spekʼeyi bʼa skuerpo ja Jesús (Mar. 16:1, 2). Ja Jyoba yaʼa jaman skʼujol bʼa yajel koʼyi slekilal yuja toj ajyi ja María. ¡Janekʼtoma gustoʼaxi yajni yila sakʼwita ja Jesús sok ojxa bʼobʼ loʼilanuksok! Ja jaw wajni jun cholal jel chaʼanyabʼal ke bʼa jujuntik ajyiyujile ja nebʼumanik (Juan 20:11-18).

5. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkatik tsʼakatal yuja jas skʼulunejkitik ja Jyoba sok ja Jesús?

 ⁵ Ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jetik wa xkatik tsʼakatal bʼa yibʼanal ja jas skʼulunejkitik ja Jyoba sok ja Jesús. ¿Jastal? Jani yajel makunuk ja jtyempotik, ja kiptik sok ja jastik kiʼojtik bʼa skoltajel ja aʼtelik sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Jun sjejel, ojni bʼobʼ jkʼap jbʼajtik koltanel yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba sok bʼa stalnajel.

6. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja koltanel juni majtanal bʼa kada jujune ja keʼntik?

⁶ Yajni wa xpensarantik ja bʼa niwan yajtanel yiʼoj jmoktik ja Jyoba sok ja Jesús, jelni xkʼankʼuni bʼa oj cha jyajtaytike (1 Juan 4:10, 19). Sok mastoni wa xyajtaytike yajni wa xkabʼtik stojol ke ja Jesús cham yuj kada jujune bʼa keʼntik. Ja jekabʼanum Pablo jel yaʼa tsʼakatal yuja majtanal jaw. Ja yuj, ja skarta bʼa Gálatas stsʼijbʼan: «Ja Yunin ja Dyosi […] syajtayoni sok yaʼa ja sakʼanil yuj keʼna» (Gál. 2:20). Stsʼakatal yuja majtanal yaʼa ja Jesús, ja Jyoba yiʼajajan bʼa oja wamigoʼuk (Juan 6:44). ¿Mi maʼ jel snikawa snajel ke ja Jyoba ay jas lek yila bʼa weʼna sok jel chaʼan stupu bʼa oj bʼobʼa wamigoʼuk? ¿Mi maʼ jel stsatsbʼi ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba sok bʼa Jesús? Ja yuj kibʼanaltik la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa oj snikon bʼa skʼulajel ja yajtanel jaw?».

7. Jastalni wa x-ilxi ja bʼa poto, ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jetik wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja Jesús? (2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2).

⁷ Ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyos sok bʼa Kristo wa snikawotik bʼa oj cha jyajtaytik ja tuk (kʼuman ja 2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2). Jun modo bʼa sjejel, jani gustoxta xcholjel yabʼye ja kristyano. Wa xcholotik yabʼye ja kristyano bʼa chikan jas  rasa, kultura sok jas tikʼe cholal yiʼoje ma ta ay ma mey stakʼine. Jachni wa xkoltaytik ja Jyoba, pes «yujni ja jas wa skʼana jani ke tuktukil tikʼe kristyano a-staʼ skoltajele sok aʼajyukyujile meran snajelil sbʼaja smeranili» (1 Tim. 2:4).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja kermanotik?

⁸ Pilan modo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja Dyos sok ja Kristo jani syajtajel ja kermanotik (1 Juan 4:21). Jun sjejel, wa xcham jkʼujoltik bʼa kada jujune ja yeʼnle sok wa xkoltaytike yajni wan ekʼel sbʼaje wokol. Wa stsatsankʼujolantike yajni wa xcham jun spamilyaʼe, wa xkulataytike ta maloʼaye sok wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stsatsankʼujolajele yajni elel sganaʼe (2 Cor. 1:3-7; 1 Tes. 5:11, 14). Cha wa xkatikyi orasyon yuj yeʼnle yujni wa xnaʼatik ke «jelni ja yip ja jastal wa spata kʼujolal ja winik maʼ toji» (Sant. 5:16).

9. ¿Bʼa jas pilan modo oj jetik wa xyajtaytik ja kermanotik?

⁹ Pilan modo sjejel ke wa xyajtaytik ja kermanotik jani oj jkʼujoluktik lek oj kil jbʼatiksoke. La jletik modo yajele perdon jastal wa skʼulan ja Jyoba. Ja yeʼn puesto ajyi bʼa achamuk ja Yunin yuja jmultik. Ja yuj ja keʼntik cha tʼilani puesto oj ajyukotik bʼa yajele perdon ja kermanotik yajni ay jas mi lek wa skʼulanekitik. Mini xkʼana oj kʼotkotik jastal ja moso jel malo ja bʼa sjejel yaʼa ja Jesús. Ja yeʼn aji perdon yuja yajwal ja bʼa jitsan sjeli, pe ja yeʼn mi skʼana oj ya perdon ja pilan moso bʼa mas tʼusan ja sjeli (Mat. 18:23-35). Ja yuj, ta ja weʼn ay bʼa kʼeʼela kʼumalsok jun hermano, ¿jas mixa leʼa modo yajel ajyuk ja lamanil bʼajtanto oj eljul ja Conmemoración? (Mat. 5:23, 24). Ta akʼulan, oja jeʼ jelxa yajtay ja Jyoba sok ja Jesús.

10, 11. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼ ja ansyanoʼik ke wa syajtaye ja Jyoba sok ja Jesús? (1 Pedro 5:1, 2).

¹⁰ Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ sjeʼe bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal ke wa syajtaye ja Jyoba sok ja Jesús: yajxta a-stalnaye ja xchejik ja Jesús (kʼuman ja 1 Pedro 5:1, 2). Ja Yunin ja Dyos ya chiknajukan lek ja it sbʼaja jekabʼanum Pedro. Yuja Pedro yala oxe ekʼele mi snaʼa sbʼaj, bʼobʼta jelxani skʼana oj sjeʼ wa syajtay ja Jesús. Tsaʼan yajni sakʼwi, ja Jesús sjobʼoyi: «Simón yunin ja Juan, ¿waxa kʼanawon?». Seguro ke ja Pedro sleʼunejxani modo bʼa sjejel ke wa skʼana. Ja sjakʼjel yaʼa ja Jesús jani: «Talnay ja yal jchejiki» (Juan 21:15-17). Man tyempo jaw, ja Pedro yajxta kʼe stalnay ja yal xchejik ja Yajwal, sok jachuk sjeʼa ke wa syajtay.

¹¹ ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼ ja ansyanoʼik ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración ke wa xyaweyi stʼilanil ja jas aljiyabʼ ja Pedro yuja Jesús? Ojni bʼobʼ sjeʼe janekʼto wa syajtaye ja Jyoba sok ja Jesús ta wa x-ajyiye latsan ja bʼa xchole bʼa talnanel sok wa skʼujolane skoltajel ja matik yaʼunejekan elel xcholjel (Ezeq. 34:11, 12). Chomajkil, ojni bʼobʼ skoltaye ja estudianteʼik bʼa Biblia sok ja matik sbʼajtanil ekʼele wa xwajye ja bʼa Conmemoración. Wani xyilawe ja kristyanoʼik jaw jastal ajkʼach nebʼumanik sok wa skʼanawe aʼajyuke gusto.

12. ¿Jas yuj wa skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik spensarajel ja jas yala ja Jesús ja akwal bʼajtanto oj chamuk? (Juan 16:32, 33).

¹² Ja akwal bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik: «Ja bʼa luʼumkʼinali oj ekabʼajex wokolik. Pe ¡mok xiwanik!, pes ja keʼn jkʼulanta ganar ja  luʼumkʼinali» (kʼuman ja Juan 16:32, 33). ¿Jasa koltaji ja Jesús bʼa mi oj xiwuk yajni leji lom smul yuja skontraʼik sok toj ajyi man chami? Jani sjipa skʼujol bʼa Jyoba. Yuja Jesús wa snaʼa lek ke ja snebʼumanik oj cha ekʼ sbʼaje ja junxta pruebaʼik jaw, ja yuj skʼanayi ja Jyoba bʼa a-stalnay (Juan 17:11). ¿Jas yuj wa skoltayotik ja jaw bʼa mi oj xiwkotik? Yujni ja Jyoba mas ay yip ke yuj chikan maʼ oj yil-otik kontra (1 Juan 4:4). Ja yeʼn altanto ay bʼa yibʼanal. Wani xkʼuʼantik lek, ta wa xleʼa jkoltajeltik bʼa Jyoba, oj kuchkujtik chikan jas xiwel sok tsats oj ajyukotik.

13. ¿Jastal sjeʼa mi xiw ja José bʼa Arimatea?

¹³ La jpensaraʼuktik ja José bʼa Arimatea, jun winik jel kisubʼal yuja judíoʼik. Kʼotni june ja bʼa niwan tsome juesik judíoʼik, ja bʼa Sanedrín. Pe ja jastal mi xiwi mini jel sjeʼa snajtil ja bʼa yaʼtel ja Jesús. Ja Juan yala ke «juni snochuman ja Jesús, ama nakʼul, pes wani xiwyuj ja judíoʼiki» (Juan 19:38). Ama wa skʼana ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos, snakʼa ja skʼuʼajel yiʼoj ja bʼa Yunin ja Dyos. Seguro wa xiw mixa oj kisjuk yuja kristyanoʼik. Chikan jastal, ja Biblia wa xyala ke tsaʼan ja bʼa xchamelal ja Jesús, ja José «stsatsankʼujolan sbʼaj, waj staʼ loʼil ja Pilato sok skʼanayi ja skuerpo ja Jesús» (Mar. 15:42, 43). Ja skʼuʼajel yiʼoj ja José mixani nakʼanuk ay.

14. ¿Jas oj jkʼuluktik ta wala xiwtik ja jas oj yal-e ja tuk?

¹⁴ ¿Wan maʼ la xiw ja jas oj yal-e ja tuk bʼa weʼna, jastalni ekʼ sbʼaj ja José bʼa Arimatea? ¿Ay maʼ ekʼele wala kʼixwi oja wal ja bʼa wa weskuela ma ja bʼa waʼtel ke kʼotela testigo bʼa Jyoba? ¿Wanato maʼ yajel ekʼ tyempo bʼa oja tsaʼ oj ochan choluman ma oja wiʼ jaʼ? Moka wakan ke yuja xiwel ja bʼa jas oj spensaraʼuke ja tuk oj stima skʼulajel ja bʼa lek. Kʼanayi ja Jyoba bʼa oj skoltaya sok oj yawi awip bʼa oja kʼuluk ja jas wa skʼana. Yiljel ke ja yeʼn wa sjakʼa jawa worasyonik, masni tsats oj ajyan sok mi oj xiwan (Is. 41:10, 13).

15. Yajni ja nebʼumanik yilawe ke sakʼwita ja Jesús, ¿jastalni koltajiye? (Lucas 24:52, 53).

¹⁵ Yajni cham ja Jesús, ja snebʼumaniki jel tristeʼaxiye. ¿Jastal maʼ oja wabʼ lek weʼnukxta? Ja nebʼumaniki chʼaytani yujile jun yamigoʼe jel skʼanawe sok wa xyabʼye mixani ayiʼoje smajlajel (Luc. 24:17-21). Pe ja Jesús sjeʼa sbʼaj tsaʼan sok spila tyempo bʼa xcholjel yabʼye wani  yajel kʼot smeranil ja jas alubʼalkan bʼa Biblia. Cha yakan yile jun aʼtel jel tʼilan (Luc. 24:26, 27, 45-48). Sok yajni kumxi bʼa satkʼinal 40 kʼakʼu tsaʼan, ja jastal jel triste ajyiye ja snebʼumanik paxtani jun niwan gustoʼil. Jelni x-aji gustoʼaxuke snajel ke ja Jesús sakʼwita sok ojni koltajuke skʼulajel yajkʼachil ekʼele ja cholal yiʼoje. Ja gustoʼil jaw nikjiye bʼa mi oj yaʼekan stoyjel ja Jyoba (kʼuman ja Lucas 24:52, 53; Hech. 5:42).

16. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel ja bʼa snebʼumanik ja Jesús?

¹⁶ Jaxa keʼntik, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel ja bʼa snebʼumanik ja Jesús? Jani yaʼteltajel gusto lek ja Jyoba bʼa tolabida, mini kechanta ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración. Bʼa oj lajxukujtik, tʼilan oj katik bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyos. Jun sjejel, jujuntik stukbʼesneje ja yorarioʼe bʼa aʼtel bʼa oj ajyukyujile mas tyempo xcholjel, wajel ja bʼa reunionik sok skʼulajel ja stsomjele bʼa pamilya kada semana. Jujuntik asta stsaʼuneje mi jel oj ajyuk jastik sbʼaje ke bʼa tuk mey lek stʼilanil xyilawe bʼa jachuk oj koltanuke mas ja bʼa kongregasyon ma wajel xcholjel bʼa mey lek Testigo. Meran wani skʼana oj kuchkujtik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba, pe wani skʼapa oj ya koʼ jlekilaltik ta wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno (Prov. 10:22; Mat. 6:32, 33).

17. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración? (Kʼela ja poto).

¹⁷ Jelni xkʼanatik oj eljul ja skʼakʼujil martes 4 bʼa abril bʼa skʼulajel ja Conmemoración. Mini yajnaluk jato oj jmajlaytik ja kʼakʼu jaw bʼa spensarajel ja sakʼanil sok ja xchamelal ja Jesús, sok ja syajal skʼujol sjeʼunejkitik ja yeʼn sok ja Jyoba. Amakunuk chikan jas ekʼele ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración bʼa oja kʼuluk. Jun sjejel, ojni bʼobʼa pil styempoʼil spaklajel lek ja jastik ekʼ wa xtax ja bʼa poyeto Koltajel bʼa spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi bʼa slam 54 man 57, bʼa wa xyoloman «Ja tsaʼanxta semana ajyi ja Jesús ja bʼa Luʼumi». Leʼa loʼilik bʼa Biblia bʼa oj ya tsatsbʼuk ja jastal waxa waʼa tsʼakatal, ja yajtanela wiʼoj, ja janekʼto chaʼanyabʼal waxa wila sok ja gustoʼila wiʼoj ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús. Sok pensaran bʼa modoʼik oja jeʼ ke jelni xa waʼa tsʼakatal sok spetsanila kʼujol. La jkʼuʼuktik lek, ke ja Jesús jel chaʼanyabʼal oj yil spetsanil ja jas oj jkʼuluktik bʼa yajel juljkʼujoltik bʼa yeʼna ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración (Apoc. 2:19).