1, 2. a) ¿Jasa yaʼunej jnatik ja Jyoba? b) ¿Jas kʼapjelal wa xtaʼatik ja bʼa Isaías 46:10, 11 sok 55:11?

JA Biblia wa stuluyi sok jun yaljel mi wokoluk pe jel chaʼan stojolil. Wa xyala: «Ja kʼe kujlajuki ja Dyosi skʼulan ja satkʼinali sok ja luʼumi» (Génesis 1:1). Ja keʼntiki kechan ita wa xnaʼatik tʼusan ja bʼa jitsan jastik skʼulunej ja Dyos ja bʼa sutsatkʼinali. Jel tʼusan wa xkabʼtik stojolil sbʼaja sutsatkʼinali, ja ijlabʼi sok ja ipal yamanyuj ja sutsatkʼinali (Eclesiastés 3:11). Pe ja Jyoba yaʼunej jnatik ja jas wa skʼana oj skʼuluk sbʼaja Luʼumi sok sbʼaja ixuk winik. Skʼulan ja ixuk winik soka smodoʼik yiʼoj ja yeʼn sok wani skʼana oj yabʼye stsamalil ja sakʼanile ja bʼa Luʼumi (Génesis 1:26). Oj kʼot yuntikil ja ixuk winik, jaxa yeʼn oj kʼot Tatal.

² Jaxa kapitulo 3 bʼa Génesis wa xyalakabʼtik ay jas ekʼi bʼa stima yajel kʼotuk ja jas wa skʼana ja Jyoba (Génesis 3:1-7). Pe ja Jyoba wani xbʼobʼ stojbʼes chikan jas wokolil. Mini maʼ oj bʼobʼ stim bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana ja yeʼn (Isaías 46:10, 11; 55:11). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba ojni ya kʼotuk ja jas wa skʼana ja bʼa tyempo stsaʼuneji.

3. a) ¿Jas sjejelik jel tʼilan wa skoltayotik yabʼjel stojol ja rason bʼa Biblia? b) ¿Jas yuj oj jpaklaytik ja wego ja sjejelik jaw? c) ¿Jas sjobʼjelik oj jpaklaytik?

 ³ Wani xnaʼatik jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi sok sbʼaja ixuk winik. Cha wa xnaʼatik jastal wa xkoltani ja Jesús bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja it kʼotel sjejelik jel tʼilan bʼa Biblia. Bʼobʼta jani waj jujuntik ja bʼa jastik bʼajtan jnebʼatik yajni kʼe jpaklaytik ja Yabʼal Dyosi. ¿Anke wani xkʼanatik skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe? Ja bʼa kʼakʼujik it ayni kiʼojtik ja cholal bʼa oj jkʼuluktik yujni wantik slokjel ja ixuk winik bʼa yajel julel jkʼujoltik ja xchamelal ja Kristo (Lucas 22:19, 20). Ta smojtayotike ja bʼa ekʼele it jel chaʼanyabʼali, ojni snebʼe mas sbʼaja jas jel tsamal wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi. Ja yuj, ja wego oj kiltik jujuntik sjobʼjel bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa oj wajuke. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik ja oxe sjobʼjel it: ¿Jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja Luʼumi sok sbʼaja ixuk winik? ¿Jasunkiluk ja mi lek elkʼoti? Sok ¿jas yuj jel tʼilan ja xchamelal ja Jesús bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi?

4. ¿Jas yuj wa xyala ja Biblia ja skʼulbʼenik ja Dyos wa xya chiknajuk wa xtoyji?

⁴ Ja Jyoba juni tsamal Kʼuluman. Spetsanil ja jas skʼuluneji jelni leka (Génesis 1:31; Jeremías 10:12). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja stsamalil soka jastal skʼulunejkani? Spetsanil ja jas skʼulunej ja Jyoba wa xyaʼa jlekilaltik, anima yal chʼinuk ma jel niwak. ¿Anke jelni chamyabʼjel yajni wa xkilatik ja tsamalik kʼanal ja bʼa akwal, skʼeljel jun yawal alats ma yiljel jun tsamal ochkʼakʼu? Ja Jyoba skʼulanotik soka ipal bʼa cham yiljel ja jastik jel tsamal kʼulubʼali (kʼuman ja Salmo 19:1 sok 104:24).

5. ¿Jasa skʼulunej ja Jyoba bʼa jachuk spetsanil ja skʼulbʼeni oj aʼtijuk tsʼikan lek?

⁵ Ja Jyoba stalna lek bʼa yajelyi stikʼanil yibʼanal ja skʼulbʼeni. Ja yeʼn skʼulan ja leyik sbʼaja jastik skʼulani sok ja leyik bʼa jastal ajyel sakʼan bʼa jachuk oj aʼtijuke tsʼikan lek spetsanil ja jas ay ja bʼa sutsatkʼinal (Salmo 19:7-9) (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja Jyoba yayi spetsanil ja jastik ay bʼa sutsatkʼinali jun lugar bʼa oj ajyuk sok bʼa oj aʼtijuk. Jun sjejel, ja ley bʼa ipal yamanyuj ja sutsatkʼinali wa stima ja atmósfera, jun tikʼe spojtsil ja Luʼumi, bʼa mok sijpukan ja Luʼumi. Cha wa xya lamxuk ja niwak mari sok ja spukʼtsineli. Mokukxta jaʼuk ja ipal jaw, mi oj ajyuk sakʼanil ja bʼa Luʼumi. Spetsanil ja jastik ay ja bʼa sutsatkʼinali wani x-aʼtiji tsʼikan lek stsʼakatal yuja stikʼanil yaʼunej ja Jyoba. Ja iti wa sjeʼa ayni jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba sbʼaja Luʼumi sok sbʼaja ixuk winik. Yajni wa xcholotiki, oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa snajel sbʼaj ja Kʼuluman bʼa tsamal sutsatkʼinal it (Apocalipsis 4:11).

6, 7. ¿Jastik majtanal yayi ja Jyoba ja Adán soka Eva?

⁶ Ja jas wa skʼana ajyi ja Jyoba sbʼaja ixuk winiki jani oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi (Génesis 1:28; Salmo 37:29). Yuja jel lek skʼujoli, yayi ja Adán soka Eva tuktukil tikʼe tsamal majtanal (kʼuman ja Santiago 1:17). Jun sjejel, ja Jyoba yayi ja libreʼil bʼa stsajel soka ipal bʼa spensarajel, bʼa yajtanel sok bʼa ajyel yamigoʼe (kʼela ja rekwagro «¿Jas  wa stojolan?»). Ja Jyoba skʼuman ja Adán sok xcholoyabʼ jastal oj skʼuluk ja bʼa leki. Cha sjeʼayi jastal oj yaʼteltay sok stalnajel ja luʼumi soka chanteʼiki (Génesis 2:15-17, 19, 20). Ja Jyoba yayi ja Adán soka Eva ja ipal bʼa yabʼjel yajbʼal, yamwanel, ilwanel, yabʼjel kʼinal sok yabʼjel yikʼil ja lekil jastik junuk skʼulunej bʼa yeʼnle. Jachuk oj yabʼye stsamalil ja sakʼanile ja bʼa tsamal snajeʼi. Ja Jyoba cha yayi jitsan lekil aʼtelik bʼa skʼulajel. Ja Adán soka Eva mini oj chʼakuke snebʼjel ajyi sok snajel sbʼaj jastik ajkʼach.

⁷ ¿Jasa ti chʼikan mas ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi? Ja Jyoba yayi ja Adán soka Eva ja ipal bʼa oj ajyuk yuntikile mey yiʼoje mulal. Chomajkil ja yuntikili oj cha ajyuk yuntikile. Jachuk ja Luʼumi oj bʼutʼuk ixuk winik. Ja Dyosi wani skʼana ja nantatalik a-syajtaye ja yuntikile jastalni ja yeʼn syajtay ja bʼajtan yuntikil, ja Adán soka Eva. Ja yeʼn skʼebʼayi ja ixuk winik ja Luʼumi sok spetsanil ja jastik tsamal sok lek yiʼoji. Jani oj kʼot snajuke bʼa tolabida (Salmo 115:16).

8. ¿Jas yuj ja Jyoba yayi ja Adán soka Eva ja ley wa xtax bʼa Génesis 2:16, 17?

⁸ Mini jach elkʼot ja jastal wa skʼana ajyi ja Jyoba. ¿Jasa ekʼi? La kiltik. Ja Jyoba yayi ja Adán soka Eva jun ley mi wokoluk bʼa snajel ja libreʼil yiʼoje ayni stikʼanil. Ja yeʼn yala: «Bʼa spetsanil ja teʼ ay bʼa yojol ja kʼachinubʼi ojni bʼobʼa loʼ man la bʼutʼi. Pe ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu xa loʼo ojni chamana» (Génesis 2:16, 17). Ja ley it mini wokoluk yabʼjel stojol. Cha mini wokoluk skʼuʼajel, pes ja bʼa kʼachinubʼ bʼutʼel waʼelalik jel x-ajbʼani bʼa oj yabʼye.

9, 10. a) ¿Jasa abʼal sleʼa ja Satanás sbʼaja Jyoba? b) ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel ja Adán soka Eva? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁹ Ja Satanás ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa oj sloʼlay ja Eva sok bʼa oj skʼokyi ja yabʼal ja Jyoba (kʼuman ja Génesis 3:1-5; Apocalipsis 12:9). Ya chijkajuk mibʼi stojoluk ay ja Dyos yuja mi yaʼakan ja yuntikil bʼa a-sloʼe «spetsanil ja teʼ ay bʼa yojol ja kʼachinubʼi». Lajansok yala jastal it: «¿Jastal modo mi xbʼobʼa kʼulukex ja jas waxa kʼanawexi?». Tixa yala yabʼ ja Eva ja abʼal it: «Meran lek, mini oj chamanika». Cha sleʼa modo jastal yajel kʼokxuk ja Eva bʼa mibʼi tʼilanuk oj skʼuʼukyi ja Dyos. Yala yabʼ: «Yujni ja Dyosi snaʼunej ja kʼakʼu xa loʼowex ja tekʼuli, oj jamxuk jawa satexi». Soka yaljelik jaw, ja Satanás yala yuja Jyoba mi yaʼakan oj sloʼe ja sat teʼi yujbʼi ta sloʼowe oj ajyukyujile jun snajel jel chaʼanyabʼalil. Sok tsaʼanxta, ja Satanás yaʼa ja skʼapjel it mi meranuk: «Ojni kʼotanik jastal Dyos, snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki».

¹⁰ Ja Adán soka Eva tʼilan oj stsaʼe ta oj skise ja Dyosi ma ja oj skise ja bʼitsʼbʼichani. Tristeni yabʼjel, pe jani stsaʼawe mi oj skʼuʼukeyi ja Dyosi. Sjipawekan ja Jyoba sok mixa skʼanawe oj sTatuke. Jach ekʼye bʼa sparte ja Satanás. Man bʼa jutsʼin jaw, kanye stuchʼil sok xchʼayawe ja stalnanel ja Jyoba (Génesis 3:6-13).

11. ¿Jas yuj mi yaʼa perdon ja Jyoba ja smul ja Adán soka Eva?

¹¹ Yajni ja Adán soka Eva skʼokowe ja sley ja Dyosi, ti och ja mulali. Paxye skontraʼanum ja Dyos, yujni ja yeʼn wa  xyijnay ja bʼa mi lekuki. Ja «sati jel sak juntiro ja yuj mi xyila ja bʼa mi lekuki» (Habacuc 1:13). Lek yaʼukxta perdon ja Jyoba ja smul ja Adán soka Eva, xiwelani sbʼaj oj jomuk yibʼanal ja jastik skʼuluneji. Jaxa anjelik soka ixuk winik ojni sjobʼ sbʼaje ta ojtoni bʼobʼ sjip skʼujole ja bʼa jas wa xyala ja Dyosi. Pe ja Jyoba tojni soka jas yaʼunej kulani, tolabida wa skisa (Salmo 119:142). Anima ja Adán soka Eva ayiʼoje ja libreʼil bʼa stsajel, tʼilani oj yile ja swokolil yuja sjomo sbʼaje soka Jyoba. Ekʼ ja tyempo, chamye sok cha paxye tsʼubʼil luʼum (Génesis 3:19).

12. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja yuntikil ja Adán?

¹² Yajni ja Adán soka Eva sloʼowe ja sat teʼi, ja Jyoba mixani bʼobʼ ya ajyuk bʼa yojol ja spamilya. Ja yuj ya eluk ja bʼa kʼachinubʼi sok mixa skʼana oj kumxuke (Génesis 3:23, 24). Ja Jyoba yaʼakan ayil-e ja swokolil ja bʼa jas stsaʼawe skʼulajel (kʼuman ja Deuteronomio 32:4, 5). Ja swokolili mixani bʼobʼ snoch-e tsʼikan lek ja smodoʼik ja Jyoba. Ja Adán xchʼayani ja tsamal smajlajel yiʼoj ajyi sok cha jachuk ja yuntikili. Kechan bʼobʼ ya ekʼyi ja mixa tojuk ajyeli, ja mulali soka chamelchʼakeli (Romanos 5:12). Ja Adán xchʼayayi ja yuntikil bʼa ajyele sakʼan tolabida. Ja Adán soka Eva mixa xbʼobʼ ajyuk yuntikile bʼa toj, cha jachni ja bʼa yuntikile. Masan yajni ja Satanás sloʼlay ja Adán soka Eva bʼa skontraʼajel ja Dyosi, sleʼunej modo bʼa jach acha skʼuluke yibʼanal ja ixuk winiki (Juan 8:44).

13. ¿Jasa wanto skʼana ja Jyoba sbʼaja ixuk winik?

¹³ Anima ja Adán soka Eva yawekan ja Jyoba, ja yeʼn wantoni syajtay ja ixuk winiki. Ja Dyos wantoni skʼana ja ixuk winik akʼotuke yamigo sok mini skʼana maʼ oj chamuk (2 Pedro 3:9). Ja yuj wegoxta ay jas skʼulan bʼa jachuk ja ixuk winik oj cha kʼot yamigoʼuke. ¿Jastal bʼobʼ skʼuluk bʼa mi skʼoko ja jas yaʼunej kujlajuki? La kiltik.

14. a) Jastalni wa xyala ja Juan 3:16, ¿jasa skʼulan ja Dyos bʼa oj skoltayotik ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli? b) ¿Jas sjobʼjel oj bʼobʼ jpaklaytik soka ixuk winik?

¹⁴ (Kʼuman ja Juan 3:16). Bʼobʼta jujuntik ixuk winik ja matik oj jloktik ja bʼa Conmemoración kanel skʼujole ja bersikulo it. Pe ¿wan maʼ snaʼawe jas yuj ja xchamelal ja Kristo oj bʼobʼ yakitik ja sakʼanil bʼa tolabida? Ojni bʼobʼ jkoltaytik ja ixuk winik bʼa oj snaʼe ja sjakʼjeli. ¿Jas tyempoʼil? Jani yajni xlokotike ja bʼa Conmemoración, yajni teyotik ja Conmemoración sok ja yajni xwaj kulataytike tsaʼani. Ta snaʼawe jas wa stojolan ja xchamelal ja Kristo, oj kʼot yabʼye mas stojol janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba  soka sbiboʼil yiʼoji. ¿Jastik junuk sbʼaja xchamelal ja Jesús oj bʼobʼ kaltik yabʼye?

15. ¿Jas yuj tukni waj ja Jesús yuja Adán?

¹⁵ Ja Jyoba yaʼa ja sakʼanil jun winik mey yiʼoj mulal bʼa oj skoltayotik. Ja winik jaw mey yiʼoj mulali tʼilani oj ajyuk toj soka Jyoba sok pwesto oj ajyuk bʼa yajel ja sakʼanil sbʼaja ixuk winik (Romanos 5:17-19). Ja Jyoba stsaʼa ja Jesús, ja bʼajtan skʼulbʼeni. Sjekakon bʼa Luʼum ja Yunini bʼa jak ajyuk (Juan 1:14). Jachuk ja Jesús pojki jastal jun winik mey yiʼoj mulal, jastalni ajyi ja Adán. Pe ja Jesús tukni waj yuja Adán. ¿Jas yuj? Yujni ja yeʼn skʼuʼan ja yabʼal ja Jyoba jastalni wa smajlay bʼa jun winik mey yiʼoj mulal. Anima ja Jesús ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik, tolabida skʼuʼan ja sleyik ja Dyosi.

16. ¿Jas yuj ja xchamelal ja Jesús jun majtanal jel chaʼanyabʼalil?

¹⁶ Yajni ja Jesús yaʼa ja sakʼanil sbʼaja ixuk winiki, ja Jesús bʼobʼni skoltayotik ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Ja yeʼn jachni skʼulan jastal wa xmajlaxi oj skʼuluk ajyi ja Adán. Wa jun winik mey smul bʼa sjeʼa toj lek ajyi soka Dyos sok kʼuʼabʼal (1 Timoteo 2:6). Soka xchamelali wa xbʼobʼ ya staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida ja winike, ixuke soka yal untik (Mateo 20:28). Jastal wa xkilatik, ja xchamelal sjama ja bʼej bʼa oj cha kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi (2 Corintios 1:19, 20).

17. ¿Jasa bʼobʼ yakan yuja xchamelal ja Jesús?

¹⁷ Ja Jyoba jelni chaʼan stupu bʼa skoltayotik (1 Pedro 1:19). Yuja jel chaʼan kabʼaltik xyilawotiki yaʼakan ja Yunin jel  skʼana achamuk yuj keʼntik (1 Juan 4:9, 10). Bʼa pilan yaljel, ja Jesús yeʼn slokʼolan ja Adán sok yeʼn kʼot jtatik (1 Corintios 15:45). Yuja xchamelal ja Jesús, wa xbʼobʼ yaʼ jtaʼ jsakʼaniltik, pe mi kechanuk ja jaw. Wa xcha yaʼakan bʼa oj kumxukotik ja bʼa spamilya ja Dyos ja bʼa tyempo jakumi. Stsʼakatal yuja xchamelali oj kʼot ajyukotik toj, soka Jyoba oj cha bʼobʼ ya ochkotik ja bʼa spamilya jach mini oj sjom ja sleyiki. La jpensaraʼuktik janekʼto stsamalil oj ajyuk yajni spetsanil ja ixuk winik toji mixa ayiʼoje mulal. Sok spetsanil ja matik sakʼan ay ja bʼa satkʼinali soka bʼa Luʼumi junta pamilya oj ajyuke. Jpetsaniltik oj kʼotkotik yuntikil Dyos (Romanos 8:21).

18. ¿Jas tyempoʼil oj kʼot sbʼajuk ja Jyoba «yibʼanal ja jastiki»?

¹⁸ Anima ja bʼajtan jnantatiki yaʼawekan ja Jyoba, ja yeʼn mini yaʼakan syajtajel ja ixuk winik. Ja yuj yaʼa ja sakʼanil ja Yunin bʼa skoltayotik. Sok ama mulanumotik, ja Satanás mini xbʼobʼ stʼenotik bʼa mi oj ajyukotik toj soka Jyoba. Yuja xchamelal ja Jesús, ja Jyoba oj skoltayotik bʼa kʼotel tsʼikan lek toj. Jelni tsamal yabʼjel yajni staʼawe ja sakʼanile bʼa tolabida spetsanil ja matik wa skisawe ja Jesús sok wa skʼuʼane (Juan 6:40). Ja jTatik Jyoba, ja maʼ jel xyajtani sok jel bibo, ojni ya kʼotuk ja jas wa skʼana skʼulajel sok oj skolta ja ixuk winik bʼa oj paxuke toj. Anto, tixa oj kʼot sbʼajuk «yibʼanal ja jastiki» (1 Corintios 15:28, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi).

19. a) ¿Jas oj jkʼuluktik ta wa xkaʼatik tsʼakatal yuja xchamelal ja Jesús? (Kʼela ja rekwagro « Mok katikan slejel ja matik wa skʼanawe»). b) ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁹ Ta meran wa xkaʼatik tsʼakatal yuja xchamelal ja Jesús, ojni kaltikyabʼ ja tuki sbʼaja niwan majtanal it. Ja ixuk winik wani skʼana oj snaʼe stsʼakatal yuja xchamelal ja Jesús, ja Jyoba wa skʼapa jach sok syajal skʼujol ja sakʼanil bʼa tolabida. Sok mi kechanuk wa xbʼobʼ ya jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida. Cha wani stojbʼes ja abʼalik yala ja Satanás ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén. Sok jani oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi.