1, 2. a) ¿Jas yuj ja Taʼumantiʼotik tukotik yuja tuk relijyoniki? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it soka bʼa jakumi?

JA IXUK WINIK tikʼanxta wa sjobʼoweyi ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba machʼa wa stojowotiki. ¿Jas yuj? Yujni jitsan relijyonik ayiʼoje jun stojumane, winik ma ixuk. Pe ja keʼntik wa xbʼobʼ kaltik jaman lek ja jtojwanumtik mi jun ixuk winik mulanum. Ja jTojwanumtik jaʼa Jesukristo. Ja yeʼn wa skʼulan ja jasa wa xyala ja sTati ja mero jTojwanumtik, ja Jyoba (Mateo 23:10).

² Pe ja bʼa jtyempotik ja xchonabʼ ja Dyos wan stojel jun tsome winik. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mateo 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Anto, ¿jastal wa xnaʼatik yeʼn ja Jyoba wa stojowotik yajel makunuk ja Yunini? Ja bʼa artikulo it sok ja bʼa jakumi, oj kiltik oxe rasonik jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja it. Cha oj kiltik anima ja Jyoba yaʼunej makunuk jujuntik winik bʼa stojel ja xchonabʼi, pe yeʼnani stojo sok yeʼntoni mero wan stojel (Isaías 58:11).

3. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa jachuk ja Moisés a-stoj ja xchonabʼi?

³ Ja yip ja Dyos yayi yip ja matik stsaʼa ja Dyosi. Ja  Dyos stsaʼa ja Moisés bʼa yeʼn stojo ja israʼelenyo. ¿Jasa koltaji ja Moisés bʼa skʼulajel ja niwan cholal jaw? Ja Jyoba yayi ‹ja yipi› (kʼuman ja Isaías 63:11-14). Yuja Jyoba yayi ja yip ja Moisés, ja yuj yeʼnani ja Jyoba ja maʼ stojo ja xchonabʼi.

4. ¿Jastal ilxi ja Moisés ayni yiʼoj ja yip ja Dyosi? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁴ ¿Bʼobʼ maʼ yile ja ixuk winik ja Moisés ayiʼoj ja yip ja Dyosi? Yilaweniʼa. Stsʼakatal yuja yip ja Jyoba, ja Moisés skʼulan milagroʼik sok ya snaʼ ja sbʼiʼil ja Dyos jun mandaranum bʼa Egipto jel chapan (Éxodo 7:1-3). Ja yip ja Dyos cha skoltay ja Moisés bʼa tojwani sok syajal skʼujol sok ajyi spasensya. Ja yeʼn mi jachukuk jastal ja tojwanumik bʼa tuk chonabʼik jel maloʼe bʼa kechan wa xchamskʼujol bʼa yeʼnle (Éxodo 5:2, 6-9). Chikani lek yeʼnani ja Jyoba stsaʼa ja Moisés bʼa stojel ja xchonabʼ.

5. ¿Matik mas yayi ja Jyoba ja yip bʼa stojel ja xchonabʼi?

⁵ ¿Matik mas yayi ja Jyoba ja yip bʼa stojel ja xchonabʼi? Ja Biblia wa xyala ‹ja Josué ja yunin ja Nun bʼutʼel yiʼoj ja yipalil ja biboʼili› (Deuteronomio 34:9). Cha wa xyala «jaxa ja yip ja Jyoba koʼ sbʼaj ja Gedeón» (Jueces 6:34). Sok «ja yip ja Jyoba kʼe aʼtijuk sbʼaja David» (1 Samuel 16:13). Spetsanil ja winike it sjipa skʼujole ja bʼa yip ja Dyos bʼa koltajiye skʼulajel bʼa mi xbʼobʼ skʼuluke soka yip yeʼnle (Josué 11:16, 17; Jueces 7:7, 22; 1 Samuel 17:37, 50). Chikani lek, ja Jyoba yayi yipe bʼa skʼulane jastik junuk bʼa jel chamyiljel. Ja yuj sbʼejni, kechanta yeʼn atoyxuk.

6. ¿Jas yuj skʼana ja Jyoba ja israʼelenyo a-skise ja matik tojiye yuji?

⁶ ¿Jasa oj skʼuluke ajyi ja israʼelenyo yajni yilawe ja Moisés, ja Josué, ja Gedeón soka David ajiyile ja yip ja Dyosi? Tʼilani oj skise ajyi. Bʼa jun ekʼele, yajni ja ixuk winik kʼe kʼumanuke sbʼaj ja Moisés, ja Jyoba sjobʼo: «¿Janekʼto maʼ tyempo oj ekʼuk ja mi oj skis-one ja chonabʼ it [...]?» (Números 14:2, 11). Ja Jyoba yeʼn stsaʼunej ja winike it bʼa stojel ja xchonabʼ. Yajni ja ixuk winik kʼuʼabʼal aye sok ja yeʼnle, jani kʼuʼabʼal aye sok ja mero sTojwanume, ja Jyoba.

7. ¿Jastal koltaji ja Moisés yuja anjeliki?

⁷ Ja anjeliki skoltaye ja matik stsaʼa ja Dyosi (kʼuman ja Hebreos 1:7, 14). Ja Jyoba ya makunuk ja anjelik bʼa stojel ja Moisés. La kiltik jastal. Bʼajtan, sjeka jun «ángel ja maʼ sea sbaj yi ba yoj yajlel ja qʼuiix» sok ajiyi ja cholal bʼa yajel el libre ja israʼelenyo sok bʼa stojel (Hechos 7:35). Xchabʼil, ja Dyos ya makunuk ja anjelik bʼa yajelyi ja Ley ja Moisés bʼa jachuk yayi stojel ja israʼelenyoʼik (Gálatas 3:19). Sok yoxil, ja Jyoba yala yabʼ ja Moisés: «Tojo ja chonabʼ ja bʼa lugar kalunej awabʼi. ¡Kʼela! Ja kanjel yeʼn bʼajtan oj wajuk bʼa stiʼ a-sat» (Éxodo 32:34). Ja Biblia mi staʼa tiʼal ta ja israʼelenyoʼik yilawe jun anjel bʼa chʼak skʼuluk ja jastik junuk it. Pe ja jastal xchapa sok stojo ja chonabʼ ja Moisés sjeʼa ayni yiʼoj ja skoltajel ja anjeliki.

8. ¿Jastal koltajiye ja Josué soka Ezequías yuja anjeliki?

⁸ ¿Matik skoltaye mas ja anjeliki? Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jun anjel yeʼn ja ‹olomal bʼa kʼakʼanum bʼa Jyoba› bʼa skoltay ja Josué skʼulajel ganar jun tiroʼanel soka swinkil Canaán (Josué 5:13-15;6:2,  21). Tsaʼan, ja mandaranum Ezequías stojo ja xchonabʼ ja Dyosi. Ja jitsan kʼakʼanumik bʼa Asiria yalawe oj xchʼaye snajel ja Jerusalén. Bʼa jun ita akwal, ja «yanjel ja Jyoba eli sok smila 185,000 winik» (2 Reyes 19:35).

9. Anima mulanume ja matik koltaniye stojel ja xchonabʼ ja Dyosi, ¿jasa tʼilan oj skʼuluke ajyi ja israʼelenyoʼiki?

⁹ Ja anjeliki mi mulanumuke, pe ja winike matik skoltayeʼi mulanume. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele ja Moisés mi yayi stoyjel ja Jyoba (Números 20:12). Ja Josué mini skʼanayi ja stojel ja Dyos yajni ja swinkil Gabaón jak yaʼe jun trato soka yeʼn (Josué 9:14, 15). Sok bʼa jun ekʼele, ja mandaranum Ezequías jel niwan yaʼa sbʼaj (2 Crónicas 32:25, 26). Anima ja winike it ayni smule, ja israʼelenyoʼik tʼilani kʼuʼabʼal oj ajyuke ajyi. Ja israʼelenyoʼik ojni bʼobʼ yile ajyi ja Jyoba wa xya makunuk anjelik bʼa skoltajel ja stojwanume. Chikani lek, ja Jyoba yeʼn wan stojel ja xchonabʼ.

10. ¿Jastal toji ja Moisés yuja Ley bʼa Dyosi?

¹⁰ Ja matik stsaʼa ja Dyos ja tojiye yuja Yabʼali. Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal ja Ley ajiyile ja israʼelenyoʼik, wa xya sbʼiʼiluk «ja ley bʼa Moisés» (1 Reyes 2:3). Pe ja Biblia wa xya chiknajuk yeʼn ja Jyoba ja maʼ yayi ja Ley ja bʼa chonabʼ Israel. Ja yuj, ja Moisés tʼilani oj cha skʼuʼuk (2 Crónicas 34:14). Jun sjejel, yajni ja Jyoba yala yabʼ ja Moisés jastal oj stojbʼes ja tabernáculo, ja yeʼn «skʼulan spetsanil ja jas alji yabʼ yuja Jyoba. Jachni skʼulana» (Éxodo 40:1-16).

11, 12. a) ¿Jasa tʼilan skʼulane ja Josué soka tuk mandaranum bʼa stojowe ja xchonabʼ ja Dyosi? b) ¿Jastal koltajiye yuja Yabʼal ja Dyos ja tojwanumik ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi?

¹¹ Yajni ja Josué och jun tojwanum ja bʼa chonabʼ Israel, mito tsʼikanuk yiʼoj ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj ja Jyoba yala yabʼ: «Tʼilan oja kʼumuk jach mi tsatsuk kʼakʼu akwal, bʼa jachuk oj atalnay abʼaj bʼa skʼulajel spetsanil ja jas kanel tsʼijbʼunubʼali» (Josué 1:8). Ja matik tsaʼan och mandaranum ja bʼa xchonabʼ ja Dyos cha ojni skʼumuke kʼakʼu kʼakʼu ja Leyi. Cha tʼilani oj yawe el jun kopya ja bʼa Leyi sok oj skʼuʼuke spetsanil ja mandariki (kʼuman ja Deuteronomio 17:18-20).

¹² ¿Jastal tojiye yuja Yabʼal ja Dyos ja tojwanumik ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi? La jpensaraʼuktik sbʼaja mandaranum Josías. Tsaʼan yajni staʼawe ja libro ja ley bʼa Moisés, ja sekretaryo ja Josías kʼe skʼumuk * (kʼela ja nota). ¿Jastal yabʼ ja Josías? «Yajni ja mandaranum chʼak smaklay ja yaljelik ja bʼa libro bʼa leyi, xchʼiʼaʼel ja skʼuʼi». Ja Yabʼal ja Dyos nikji bʼa xchʼaya snajel spetsanil ja kʼulubʼal dyosik ja bʼa chonabʼ sok skʼintay ja Pascua mas niwan bʼa mini bʼa kʼulubʼal ajyi (2 Reyes 22:11; 23:1-23). Ja Josías sok ja tuk tojwanumik bʼa tojeʼi yaʼawekan atojuke yuja Yabʼal ja Dyos. Ja yuj pwesto ajyiye bʼa stukbʼesel ja jastal stojowe ja xchonabʼ ja Dyos. Soka it koltaji ja chonabʼ bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Jyoba.

13. ¿Jas yuj ja tojwanumik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos tukni lek yuja mandaranumik ja bʼa tuk chonabʼiki?

¹³ Ja mandaranumik bʼa tuk chonabʼik  jani wa snochowe ja sbiboʼil ja ixuk winik, bʼa ayta stikʼanil. Jun sjejel, ja ixuk winik soka mandaranumik bʼa Canaán skʼulane jastik junuk bʼa jel xiwela sbʼaj. Koʼye mulal ma staʼa sbʼaje sok chanteʼik, smoje winik ma smoje ixuk, ma bʼa spamilyaʼe. Cha stoyowe kʼulubʼal dyosik sok yawe majtanal yal untik (Levítico 18:6, 21-25). Cha jachuk, ja mandaranumik bʼa Babilonia soka bʼa Egipto mini ayiʼoje ja leyik bʼa ajyel asyado jastal ja xchonabʼil ja Dyos (Números 19:13). Tukni lek ja tojwanumik matik toj wajye ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi, ja yeʼnle stsatsankʼujolane ja ixuk winik ayaʼteltaye ja Jyoba bʼa jun modo toj, bʼa mi oj koʼuke mulal sok ixuk winik sok ajyel asyado. Ti wa x-ilxi ja Jyoba yeʼnani tojwani.

14. ¿Jas yuj ja Jyoba tsats lek stojo jujuntik tojwanumik ja bʼa xchonabʼi?

¹⁴ Ja mandaranumik yaʼawe mandar ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi mini spetsaniluk snochowe ja jasa alji yabʼye oj skʼuluke. Ja mandaranumik jaw bʼa mi toj ajyiyeʼi mini skʼanawe snochjel ja tojelal yaʼa ja Jyoba yajni ya makunuk ja yipi, ja anjeliki soka Yabʼali. Bʼa jujuntik ekʼele, ja Jyoba tʼilani tsats stojo ja tojwanumiki ma sleʼa pilan (1 Samuel 13:13, 14). Pe ekʼ ja tyempo, ja Jyoba stsaʼa june maʼ oj kʼot jun tojwanum bʼa toj lek.

15. a) ¿Jastal sjeʼawe ja alumanik oj jakuk jun Tojwanum bʼa toj lek? b) ¿Machunkiluk ja Tojwanum jaw?

¹⁵ Jitsanxa jabʼil, ja Jyoba skʼapunej oj stʼoj jun tojwanum bʼa toj lek ja bʼa xchonabʼ. Jun sjejel, ja Moisés yala yabʼ ja israʼelenyoʼik ja Jyoba oj stʼoj jun aluman jastal yeʼn sok tʼilan oj smaklaye (Deuteronomio 18:15). Ja Isaías yala ja aluman it oj kʼot jun tojwanum sok jun olomal (Isaías 55:4). Ja Daniel stsʼijbʼan sbʼaja Mesías ja Tojwanum (Daniel 9:25). Ja Jesús yala yeʼn kʼotel ja Tojwanum ja bʼa xchonabʼil ja Dyos (kʼuman ja Mateo 23:10). Ja nochumanik gustoni snochowe ja Jesús, sok skʼuʼane lek ja Jyoba yeʼn stʼojunej bʼa stojel ja xchonabʼi (Juan 6:68, 69). ¿Jas yuj skʼuʼane lek ja jawi?

16. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ajiyi ipal yuja yip ja Dyosi?

¹⁶ Ja Jesús ajiyi ja yip ja Dyos. Yajni ja Jesús yiʼa jaʼ, ja Juan maʼ wa xyaʼa yijel jaʼ yila ja «Espíritu Santo ti co tʼucan sbaj, pero entero splanta jastal paloma». Tʼusan tsaʼan, ja Jesús waj bʼa «chʼayan lugar pero jaʼ alji yab yuj ja Espíritu Santo» (Marcos 1:10-12). Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, ajiyi ja ipal yuja yip ja Dyos bʼa sjejel sok skʼulajel milagroʼik (Hechos 10:38). Chomajkil, koltaji bʼa sjejel ja modoʼalik jastal ja yajalkʼujolal, gustoʼil sok ja ajyel skʼuʼajel (Juan 15:9; Hebreos 12:2). Mini jun tojwanum sjeʼa jaman lek bʼa ayiʼoj ja yip ja Dyos. Ti wa x-ilxi ja Jyoba ja stsaʼunej ja Jesús jastal Tojwanum.

17. ¿Jasa skʼulane ja anjelik bʼa skoltaye ja Jesús?

 ¹⁷ Ja Jesús ajiyi skoltajel yuja anjelik. Tʼusan tsaʼan yajni yiʼa jaʼ ja Jesús, «ja ángel jumasa. Jacye ba oj scolta[ye]» (Mateo 4:11). Tʼusanxta skʼana oj chamuk, «huaj to yile, ti co jan jun ángel ja ba satqʼuinali. Jac aajuc yi mas ja yipi» (Lucas 22:43). Ja Jesús snaʼa ja Jyoba ojni sjekon anjelik bʼa oj koltajuk ja yajni skʼana skoltajeli (Mateo 26:53).

18, 19. Ja bʼa sakʼanil soka bʼa jastal sjeʼa ja Jesús, ¿jastal toji yuja Yabʼal ja Dyosi?

¹⁸ Ja Jesús toji yuj ja Yabʼal ja Dyos. Man kʼe stulyi ja xcholjeli man cham bʼa jun teʼ, ja Jesús yakan atojuk yuja Yabʼal ja Dyosi. Sok ja yajni ojxa chamuki, yala ja jasa tsʼijbʼunubʼal sbʼaja Mesías (Mateo 4:4; 27:46; Lucas 23:46). ¡Tukni lek ja tojwanumik bʼa relijyonik ja bʼa styempo ja Jesús! Pes mini wa skisawe ja Yabʼal ja Dyosi yajni mi wa slaja sbʼaj soka jasa wa sjeʼawe ja yeʼnle. Ja Jesús ya makunuk ja Yabʼal ja Dyos yajni yala sbʼa yeʼnle: «Ja cristiano, ja stiei huas sea sbaje que huas syajtayone, pero ja scʼujolei, najat yiojone juntiro. Lom ni juntiro huax cooye mecʼan ja ba sti jsata, jaxa jas huax el ja ba sʼolom ja cristiano, jaʼ huas seahue» (Mateo 15:7-9). Ja Jyoba mini oj stsaʼ winike bʼa oj stoj-e ja xchonabʼi yajni mi wa skʼuʼane ja Yabʼali.

¹⁹ Ja Jesús cha ya makunuk ja Yabʼal ja Dyos bʼa sjejelyi ja tuk ixuk winik. Yajni ja tojwanumik bʼa relijyonik yawe och preba sok sjobʼjelik, ja Jesús mini yayi ja sjakʼjel ja bʼa sbiboʼil yiʼoji ma ja bʼa jastik snaʼunej ja bʼa sakʼanili. Yajni wa sjakʼa, tolabida ya makunuk ja Yabʼal ja Dyos (Mateo 22:33-40). Ja Jesús ojni bʼobʼ  sjeyi ajyi ja ixuk winik jel snaʼa, jastal xcholjel yabʼye jitsan jastik junuk sbʼaja sakʼanil ajyi bʼa satkʼinal ma sbʼaja jastal kʼulaxi ja sutsatkʼinali. Pe yuja syajtay ja Yabʼal ja Dyosi, yani makunuk sok spetsanil skʼujol bʼa sjejelyi ja ixuk winiki. Ja yuj ja snebʼumanik yala sbʼaje: «¿Mi ma jel alegre huaj ja [jkʼujoltik] cuando huan loil jan jmoctic ja ba beji, como jaʼ ni huan seejel quitic ja jas tzʼijbanubal ja ba slibro ja Diosi?» (Lucas 24:32, 45).

20. a) ¿Jastal ja Jesús stoyo ja Jyoba? b) ¿Jasa stukil ajyi ja bʼa jastal sjeʼa ja smodo ja Jesús soka Herodes Agripa I?

²⁰ Yajni ja ixuk winik yabʼye ja jastal kʼumani ja Jesús jel cham yabʼye (Lucas 4:22). Pe ja yeʼn tolabida stoyo ja mero sjeʼuman, ja Jyoba. Bʼa jun ekʼele, jun winik riko sleʼa modo bʼa stoyjel ja Jesús bʼa yala yabʼ «Maestro, jel leca juntiro». Pe ja Jesús chʼin yaʼa sbʼaj sok yala: «¿Jasyuj huaxa huala jel leconi? Mi ni june maʼ lec, quechan ja Diosi» (Marcos 10:17, 18). Junuk waxake jabʼil tsaʼan yajni cham ja Jesús, ja mandaranum Herodes Agripa I kʼe ya mandar ja bʼa Judea. Pe ja smodo tukni lek yuja bʼa Jesús. Jun kʼakʼu bʼa ajyi jun tsomjel bʼa jel tʼilan, ja Herodes xchapa sbʼaj bʼa jel cham yiljel sok jun kʼuʼal jel chaʼan stsʼakol. Yajni ja ixuk winik yilawe sok yabʼye ja skʼumali, och awanuke sok yalawe: «¡Ja maʼ huan cʼumali, mi huinicuc, Dios nia!». Ja Herodes jelni gusto yabʼ ja toyji, «mi ni tʼun huas snaa que ta Dios acʼubal yi ja yateli». ¿Jasa ekʼ tsaʼani? Ja Biblia wa xyala «huaj to snaa sbaj, jel piero huaji porque huego huego co jan jun ángel ba oj yaa yi ja smajtani. Butʼ puro lumbris ja scuerpo, ti chama» (Hechos 12:21-23). Chikani lek ja Jyoba mini yeʼn stsaʼunej jastal tojwanum. Pe ja Jesús sjeʼa yeʼn ja Dyos ja maʼ stsaji yuji sok tolabida stoyo ja Jyoba jastal ja mero Tojwanum ja bʼa xchonabʼi.

21. ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi?

²¹ Ja Jyoba mi skʼana ja Jesús kechan jujuntik jabʼil oj ajyuk jastal Tojwanum. Tsaʼan yajni sakʼwi, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Spetzanil ja satqʼuinali soc ja mundoi, acʼubal xa ba jcʼab». Sok cha yala: «Jaxa queni oj ni jmojtayex ecʼ tola vida, masan to cuando huax chʼac ja mundoi» (Mateo 28:18-20). Pe ta ja Jesús tixa ay bʼa satkʼinal, ¿jastal wa xbʼobʼ stoj ja xchonabʼ ja Dyos tey bʼa Luʼumi? ¿Matik oj stsaʼ ja Jyoba bʼa oj ya makunuk ja Jesús jastal tojwanumik ja bʼa Luʼumi? Sok ¿jastal oj bʼobʼ snaʼe ja yaʼtijumik ja Dyosi ja matik stsaʼunej ja yeʼn? Ja bʼa artikulo jakumi, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it.