1, 2. Bʼajtanto ja Jesús oj wajuk bʼa satkʼinal, ¿jasunkiluk bʼobʼta sjobʼo sbʼaje ja jekabʼanumiki?

JA JEKABʼANUMIKI ti aye bʼa switsil Olivo soka smaestroʼe soka yamigoʼe, ja Jesús. Junta chʼay kʼujol, yilawe ja Jesús kʼe bʼa satkʼinal sok ti chʼay bʼa yoj ason (Hechos 1:9, 10). Ja Jesús jel jastik junuk sjeʼunejyi ja sjekabʼanumik junuk chabʼ jabʼil, bʼa stsatsankʼujolan sok stojunej. Pe ¿jas oj skʼuluke ja mixa teyuk ja Jesús?

² Bʼajtanto oj wajuk bʼa satkʼinal, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik: «Oja hualex ecʼ ja ba Jerusaleni soc ja ba sutanal ja Judea soc ja ba Samaria soc ja ba spetzanil ja najtil lugar jumasa» (Hechos 1:8). ¿Jastal oj bʼobʼ skʼuluke ja cholal jaw? Ja Jesús skʼapunej ja yip ja Dyos oj koltajukeyuj (Hechos 1:5). Pe ¿machʼa oj stoj sok oj skʼel ja xcholjel bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali? Ja jekabʼanumik snaʼuneje ja Jyoba yaʼunej makunuk winik bʼa stojel ja israʼelenyoʼik ja bʼa tyempo najate. Bʼobʼta sjobʼo sbʼaje ta ja Jyoba oj stsaʼ jun yajkʼachil tojwanum.

3. a) Yajni wajta bʼa satkʼinal ja Jesús, ¿jasunkiluk jel tʼilan xchapawe skʼulajel ja jekabʼanumik toji? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

 ³ Tʼusan tsaʼan yajni ja Jesús waj bʼa satkʼinal, ja sjekabʼanumik spaklaye ja Yabʼal ja Dyos, skʼanaweyi ja skoltanel ja Dyos sok stsaʼawe ja Matías bʼa oj slokʼoluk ja Judas Iscariote. Jachuk oj tsʼikwuk ja 12 jekabʼanumiki (Hechos 1:15-26). ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa yeʼnle sok bʼa Jyoba skʼulajel ja jaw? Ja nebʼumanik snaʼawe tʼilani aʼajyuk 12 jekabʼanumik (kʼela ja nota). * Ja Jesús stsaʼa ja sjekabʼanumik sok xchapa bʼa oj bʼobʼ skʼuluke jun aʼtel jel tʼilan ja bʼa xchonabʼ ja Dyos. ¿Jasunkiluk ja aʼtel it? ¿Jastal koltani ja Jyoba soka Jesús bʼa oj skʼuluke ja aʼtel it? ¿Ay maʼ jun kʼole ja bʼa jtyempotik bʼa wane skʼulajel ja junxta ja aʼtel it? ¿Sok jastal oj katik juljkʼujoltik ja matik wa stojowe ja xchonabʼ ja Dyos, sok mas «ja moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki»? (Mateo 24:45, YD; Hebreos 13:7). La kiltik.

4. ¿Jasa cholal ajyiyujile ja jekabʼanumik sok ja tuk ansyanoʼik bʼa Jerusalén?

⁴ Man bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja jekabʼanumik och stoj-e ja kongregasyoniki. Ja Biblia wa xyala ja «Pedro xachachi xta qʼue tecʼan» soka 11 jekabʼanumiki och sjeʼ yile jitsan ixuk winik ja smeranil bʼa oj jbʼobʼ staʼe sakʼanil (Hechos 2:14, 15). Jitsan ja bʼa ixuk winike jaw ochye kʼuʼuman Dyos. Sok tsaʼan mini yawekan «smaclajel ja yabal ja Dios ja jastal huax jeeji yile yuj ja jecabanum jumasa» (Hechos 2:42). Ja jekabʼanumik yiʼoje ja cholal bʼa yiljel jastal yajel makunuk ja takʼin bʼa kongregasyon (Hechos 4:34, 35). Chomajkil, sjeʼawe yi ja xchonabʼ ja Dyos sok skʼulane orasyon sbʼaj yeʼnle. Sok yalawe: «Ja quenticoni oj ni jcʼulticon seguir oj cʼumticon ja Diosi, oj cho jeeticon ja yabali» (Hechos 6:4). Ja jekabʼanumik cha sjekawe kʼuʼumanik Dyos bʼa ayiʼoje xchapjelale bʼa xcholjel bʼa tuk lugarik bʼa mito cholubʼaluk (Hechos 8:14, 15). Yajni ekʼ ja tyempo, ja tuk ansyano tsaʼubʼale bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal skoltaye ja jekabʼanumik bʼa stalnajel ja kongregasyonik. Spetsanile yeʼn kʼotye ja tsome tojwanum bʼa stojowe spetsanil ja kongregasyoniki (Hechos 15:2).

5, 6. a) ¿Jastal aji yipe ja tsome tojwanum yuja yip ja Dyosi? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jastal koltajiye ja tsome tojwanum yuja anjeliki? c) ¿Jastal tojiye ja tsome tojwanum yuja Yabʼal ja Dyosi?

⁵ Ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo skʼuʼuneje lek ja Jyoba wa xya makunuk ja Jesús bʼa yeʼn wa stojo ja tsome tojwanum. ¿Jas yuj skʼuʼuneje lek? Sbʼajtanil, yujni ja yip ja Dyos wa xyayi yip ja tsome tojwanum (Juan 16:13). Meran, spetsanil ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali koʼ  sbʼaje ja yip ja Dyos, pe ja ipal jaw jani yayi mas yip ja jekabʼanumik soka tuk ansyanoʼik bʼa Jerusalén bʼa jachuk oj bʼobʼ stoj-e lek ja kongregasyonik. Jun sjejel, ja yip ja Dyos skoltay ja tsome tojwanum ja bʼa jabʼil 49 bʼa xchapawe sbʼaja yajelyi senya ja swinkil ja winiki. Yuja kongregasyonik skʼuʼane ja jas yalawe ja tsome tojwanum, «jel con gana ochye soc ja Diosi. Cada cʼacʼu ay matic huane scʼuajel ja Dios» (Hechos 16:4, 5). Ja karta sbʼaja yajelyi senya ja swinkil ja winiki kʼot sbʼaje ja kongregasyoniki. Ja karta jaw wa sjeʼa ja tsome tojwanum ayni yiʼoje ja yip ja Dyos sok ayiʼoje ja modoʼalik jastal ja yajalkʼujolal soka skʼuʼajeli (Hechos 15:11, 25-29; Gálatas 5:22, 23).

⁶ Xchabʼil, yujni ja anjeliki skoltaye ja tsome tojwanum. Jun sjejel, jun anjel yala yabʼ jun winik sbʼiʼil Cornelio bʼa awaj sleʼ ja jekabʼanum Pedro. Ja Cornelio mi judíoʼuk sok mi akʼubʼalyi senya ja swinkili. Tsaʼan yajni ja Pedro xcholo yabʼ ja lekil rason ja Cornelio soka spamilyaʼik, koʼ sbʼaje ja yip ja Dyosi, anima ja yeʼnle mey yiʼoj senya ja swinkile. Jachuk ja Cornelio yeʼn och ja bʼajtan kʼuʼuman jach mi judíoʼuk sok mey yiʼoj senya ja swinkili. Yajni ja jekabʼanumik sok tuk smoj-aljelik yabʼye sbʼaja it, skʼulane ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Ja bʼa kongregasyoni smajlaye gusto lek ajakuke ixuk winik mi judíoʼuk soka matik mey senya ja swinkili (Hechos 11:13-18). Ja it wa sjeʼa ja anjeliki skoltaye ja tsome tojwanum bʼa stojel ja xcholjeli (Hechos 5:19, 20). Yoxil, yujni ja Yabʼal ja Dyosi stojo ja tsome tojwanumi. Ja jmoj-aljeltik it tolabida sleʼawe ja tojelal bʼa Yabʼal ja Dyosi yajni wa xchapawe jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja sjejel sok stojel ja kongregasyoniki (Hechos 1:20-22; 15:15-20).

7. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Jesús stojo ja kʼuʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo?

⁷ Anima ja matik tey ja bʼa tsome tojwanum wa xyaʼawe mandar ja bʼa kongregasyon, pe wani snaʼawe stojol ja mero sTojwanume jaʼa Jesukristo. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Ja jekabʼanum Pablo yala ja Kristo yeʼnani stʼojo jujuntik winik jastal jekabʼanumik. Sok cha yala ja Kristo yeʼn ja olomal ma ja tojwanum ja bʼa kongregasyonik (Efesios 4:11, 15). Chomajkil, ja Dyos skʼana ja snebʼumanik ja Jesús aʼaljuk yabʼye nochumanik, sok mi jaʼuk ja sbʼiʼile jastal jun jekabʼanum (Hechos 11:26). Ja Pablo snaʼa lek jel tʼilan oj snoch ja jasa sjeʼawe ja jekabʼanumik soka tuk ansyanoʼik maʼ stojowe ja kongregasyon, yujni ja yeʼnle ja yawe makunuk ja Yabʼal Dyosi. Ama jachuk, ja Pablo yala: «Jaxa huiniquei, mandar ni acʼubale yuj ja Cristo». Ja yaljelik it tini chʼikan bʼa jujune ja tsome tojwanum. Sok ja Pablo cha yala: «Jaxa Cristo, mandar ni ay yuj ja Dios Tatali» (1 Corintios 11:2, 3). Ti wa xkilatik ja Jyoba stʼojunej ja Yunin, ja Jesukristo, bʼa stojel ja kongregasyonik.

8, 9. ¿Jasa aʼtel jel chaʼanyabʼalil skʼulan ja jmoj-aljeltik Russell?

⁸ Man jabʼil 1870, ja Charles Taze Russell sok jujuntik yamigo kʼe skʼujoluke bʼa stoyjel ja Dyos ja jastal wa sjeʼa ja Biblia. Skʼanawe skoltajel ja tuk ixuk winik bʼa jach a-skʼuluke, chomajkil ja matik wa xkʼumaniye pilan kʼumal. Ja Zionʼs Watch Tower Tract Society aji kujlajuk bʼa stiʼ sat matik ay xchol bʼa gobyerno ja bʼa 1884. Sok ja jmoj-aljeltik Russell yeʼn kʼot tejkʼanubʼal *  (kʼela ja nota). Stsʼakatal yuja skʼujolan bʼa spaklajel lek ja Biblia, mini tʼun xiwi bʼa yaljel yabʼ ja tuki mini ti eleluk bʼa Biblia jujuntik ja jas wa sjeʼa ja Iglesya, jastal ja oxe dyos staʼunej sbʼaj soka ay jas wa xkʼan sakʼan ja yajni wala chamtiki. Ja Russell cha yabʼ stojolil ja skumxelal ja Kristo mini oj ilxuk sok «ja styempo ja matik mi judíoʼuki» chʼak bʼa 1914 (Lucas 21:24). Ja yeʼn xchʼaka ja yipi, ja styempo soka stakʼini bʼa sjejelyi ja smeranil ja ixuk winiki. Merani leka, ja Jyoba soka Jesús yawe makunuk ja Russell bʼa stojel ja kongregasyoniki bʼa jun tyempo jel tʼilan ja bʼa sakʼanili.

⁹ Ja jmoj-aljeltik Russell mi skʼana aʼiljuk chaʼanyabʼalil yuja ixuk winiki. Ja bʼa 1896, ja Russell stsʼijbʼan ja yeʼn soka tuk jmoj-aljelik matik ayiʼoje jun cholal mini skʼanawe atoyjuke. Cha mini skʼana oj ajukyi jun sbʼiʼil jel chaʼanyabʼalil sok mini skʼana bʼa jun tsome ixuk winik ayiʼe ja sbʼiʼili. Ekʼ tʼusan tyempo, ja Russell yala: «Ja aʼtel it mini sbʼajuk winik».

10. a) ¿Jas tyempoʼil stʼojo ja Jesús ja «moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki»? b) Cholo jastal chiknaji ja Tsome Tojwanum mi junukxta soka Sociedad Watch Tower.

¹⁰ Ja Jesús stʼojo bʼa 1919 ja «moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki», oxe jabʼil tsaʼan yajni cham ja jmoj-aljeltik Russell. ¿Jas yuj tʼoji? Jani bʼa «oj spil yiʼleʼ ja swaʼeleʼi» ja snebʼumanik ja Jesús (Mateo 24:45, YD). Sbʼajxa jabʼilik och jaw, ja snebʼumanik ja Jesús ajiyile waʼelalik, ma ja snajel sbʼaja Dyos, yuja jun chʼin kʼole smoj-aljelik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali. Sok ja yeʼnle ti ajyiye ja bʼa opisinaʼik bʼa Brooklyn (Nueva York). Ja yaljel «tsome tojwanum» och taxuk ja bʼa juʼuntiki ja bʼa sjabʼilil 40. Ja bʼa tyempo jaw ja «tsome tojwanum» cha tini chʼikane ja bʼa tejkʼanubʼalik ja bʼa Watch Tower Bible and Tract Society. Pe ja bʼa 1971 chiknaji lek ja Tsome Tojwanum mini junukxta soka Sociedad Watch Tower, pes ja jaw kechanta wa xyilawe ja bʼa jastik ti chʼikan ja bʼa leyik bʼa gobyerno. Man tyempo jaw, jujuntik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal sok mi tejkʼanubʼaluke ja bʼa Sociedad Watch Tower, wani xcha bʼobʼ ochuke ja bʼa Tsome Tojwanum. Jabʼilik masto ajkʼach, akʼubʼal makunuk jmoj-aljeltik ja bʼa ‹pilan chejik› bʼa oj ochuke tejkʼanubʼalik ja bʼa Sociedad soka tuk tejkʼanubʼal wa xya makunuk ja xchonabʼ ja Dyos. Jachuk ja Tsome Tojwanum wa xbʼobʼ waj skʼujole bʼa stojel sok yajelyi swaʼel ja xchonabʼ ja Dyos (Juan 10:16; Hechos 6:4). Ja La Atalaya bʼa 15 bʼa julio bʼa 2013 xcholo ja «moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki» yeʼnani ja chʼin kʼole matik oj wajuke bʼa satkʼinal kʼotele ja Tsome Tojwanum.

11. ¿Jastal wa xchapawe ja Tsome Tojwanum ja jastik jun jel tʼilan oj kʼulaxuk?

¹¹ Ja Tsome Tojwanum wa stsomo sbʼaje ja bʼa semanaʼiki bʼa xchapjel jastik jun jel tʼilan oj kʼulaxuk. Stsomjel sbʼaje tikʼan wa xkoltajiye bʼa oj yal sbʼaje jun jasunuk sok bʼa tsoman aʼajyuke (Proverbios 20:18). Mini june ja bʼa Tsome Tojwanum mas chaʼanyabʼalil yuja tuk. Ja yuj jabʼil jabʼil, ja yeʼnle chol wa x-ekʼye bʼa stojel ja stsomjele ja bʼa semana (1 Pedro 5:1). Sok cha jachni wa skʼulane ja wakwane olomalik (comités) ja bʼa Tsome Tojwanum. Mini june ja bʼa Tsome Tojwanum wa skʼuʼane yeʼn kʼotel ja tojwanum ja bʼa  smoj-aljelik. Bʼa jujune ja yeʼnle tini aye ja bʼa matik wane waʼel «ja bʼa snaji» (kʼela ja rekwagro ¿«Jas wa stojolan»?). Ja yuj, jujune bʼa yeʼnle wani xyiʼaje ja waʼelal wa xyaʼa ja moso mas jel toji sok wa snochowe ja tojelal wa xyaʼa.

12. ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

¹² Ja Tsome Tojwanum mi x-aji ekʼ yile nakʼsatik sok wani skʼojchin yoke. Ayni ekʼele mini jachukuk ja jastal wa xcholowe jun sjejel bʼa Biblia ma yajni wa xyalawe jasa oj kʼulaxuk. Jun sjejel, ja bʼa Índice de las publicaciones Watch Tower ayiʼoj jun yolomajel bʼa wa xyala «Aclaración de creencias». Ja tiw wa xtax jun lista bʼa wa sjeʼa jastik akʼubʼal tukbʼuk ja bʼa jastik cholubʼal ja bʼa sjejelik bʼa Biblia man bʼa 1870. Ja Jesús mini yala ja moso mas jel toji ojni yakitik waʼel bʼa toj lek. Anto ja «moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki» ja it staʼa tiʼal ja Jesús, ¿machunkiluk? (Mateo  24:45, YD). ¿Jastik prebaʼik ay bʼa wa sjeʼa ja Tsome Tojwanum jani kʼotel ja moso mas jel toji? La kiltik oxe jasunuk akʼubʼalyile ja Tsome Tojwanum jastalni ja bʼa styempo ja jekabʼanumiki.

13. ¿Jastal koltubʼal ja Tsome Tojwanum yuja yip ja Dyosi?

¹³ Ja yip ja Dyos wa skoltay ja Tsome Tojwanum. Ja yeʼnle koltanubʼale yuja yip ja Dyos bʼa yabʼjel stojol ja sjejelik bʼa Biblia ja bʼa mi yabʼunejuke stojolil ajyi. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja lista «Aclaraciones de creencias» bʼa jtaʼatikta tiʼali. Mini jun ixuk winik oj bʼobʼ ajyi yabʼjel stojolil sok xcholjel yeʼn ita «ja jastik wa snaʼa ja Dyosi bʼa nakʼanik ayi» (kʼuman ja 1 Corintios 2:10 *). Ja Tsome tojwanum akwerdoʼay soka jas yala ja Pablo: «Ja Espíritu huax ya jac jcʼujolticon jastal huanticon yaljel ja cosa jumasa iti. Moc ahualex ta jnebunejticon [sbʼa ixuk winik]» (1 Corintios 2:13). Jitsan jabʼilik, ja ixuk winik ibʼ kʼabʼal aye yuja relijyon mi meranuki sok akʼubʼal yile jun tojelal bʼa mi stojoliluk. Anto, ¿jas yuj jel jitsanbʼel ja jastal wan abʼxel stojolil ja Biblia man bʼa 1919? Pes yujni ja Jyoba wan skoltajel soka yipi.

14. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 14:6, 7, ¿jastal wa xkoltajiye ja bʼa jtyempotik ja Tsome Tojwanum soka xchonabʼ ja Dyos yuja anjeliki?

¹⁴ Ja anjelik wa skoltaye ja Tsome Tojwanum. Ja Tsome Tojwanum ayiʼoje ja niwan cholal bʼa stojel ja xcholjel wa skʼulane mas ja 8 miyonik choluman bʼa yibʼanal ja luʼumi. ¿Jas yuj ja aʼtel it jelni lek wan elel kʼot? Yujni ja wane koltajel yuja anjeliki (kʼuman ja Apocalipsis 14:6, 7). Bʼa jitsan ekʼeleʼik ay ixuk winik wa skʼanaweyi skoltajel ja Dyosi, sok ja anjeliki wego wa stojowe ja cholumaniki bʼa awaj staʼe loʼil ja ixuk winik jaw * (kʼela ja nota). Ja xcholjeli soka sjejel bʼa Biblia wan jitsanbʼel ja bʼa lugarik wa x-iljiye kontra ja jmoj-aljeltiki. Ja it wani xcha bʼobʼi stsʼakatal ja skoltanel ja anjeliki.

15. Cholo sok jun sjejel jasa stukil yiʼoj ja Tsome Tojwanum soka olomalik ja bʼa relijyonik.

¹⁵ Ja Yabʼal ja Dyos wa stojo ja Tsome Tojwanum (kʼuman ja Juan 17:17). La jpensaraʼuktik ja jas ekʼi ja bʼa 1973. Ja La Atalaya bʼa 15 bʼa octubre bʼa jabʼil jaw yaʼa ja sjobʼjel it: «¿Wan maʼ xbʼobʼ yiʼe jaʼ ja matik mi xyaʼawe kan ja snukʼjel mayi?». Ja sjakʼjel yaʼa miyuk, sok tini elel bʼa Biblia. Ja rebista it ya makunuk jitsan tekstoʼik bʼa Biblia bʼa xcholo jas yuj jun Taʼumantiʼ wa x-aji eluk ja bʼa kongregasyon ta mi xyaʼakan ja snukʼjel mayi (1 Corintios 5:7; 2 Corintios 7:1). Ja La Atalaya xcholo ja jaw juni jasunuk jel tʼilan bʼa mi ti jakeluk bʼa jun ixuk winik, pes tini jakel ‹bʼa Dyos, bʼa tini tsʼijbʼunubʼal bʼa Yabʼal›. Kechantani ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba pwestoni aye bʼa oj tojuke tsʼikan lek yuja Yabʼal ja Dyosi, anima jujuntik bʼa yeʼnle wokol wa xyabʼye atojuke yuj. Ajkʼachto, jun libro staʼa tiʼal sbʼaja relijyon ja bʼa Estados Unidos yala: «Ja olomalik bʼa relijyonik tikʼanxta wa spaklaye ja jasa wa sjeʼawe bʼa snochjel ja skʼuʼajel soka pensarik mas pukxel yiʼoj ja smojeʼi sok yibʼanal ja ixuk winiki». Pe ja Tsome Tojwanum mini ja wa xyiʼaje ja jas lek xyila ja ixuk winiki. Jani wa snochowe ja jasa wa  xyala ja Yabʼal ja Dyos. Ja it juni preba bʼa wa sjeʼa ja Jyoba yeʼn wan stojel ja xchonabʼi.

16. Ala jun modoʼal bʼa wa xjeʼatik wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja Tsome Tojwanumi.

¹⁶ (Kʼuman ja Hebreos 13:7). Ja Biblia wa xyala ajuluka kʼujolex «ja maʼtik ay yaʼteli», ma ja matik wa stojowotik. Jun modo bʼa skʼulajel jani la jtatik tiʼal ja bʼa korasyontik ja matik kʼotele Tsome Tojwanum (Efesios 6:18). Ja yeʼnle jel jitsan ja cholal wane skʼulajel. Jun sjejel, wa xyaʼakitik ja waʼelali, wa stojowe ja xcholjel bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal sok wa xyilawe jastal yajel makunuk ja takʼin wa xkʼot sbʼaj ja xchonabʼ ja Dyosi. Ja yuj, jelni tʼilan oj katikyi orasyon sbʼa yeʼnle.

17, 18. a) ¿Jastal wa xkoltaytik ja Tsome Tojwanum? b) ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼultik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik ja bʼa xcholjeli?

¹⁷ Chomajkil wa xjeʼatik wa xcha juljkʼujoltik ja Tsome Tojwanum ja yajni wa xnochotik ja jas wa xyalawe soka tojelal wa xyaʼawe. Ja Tsome Tojwanum wa stojowotik yajel makunuk ja juʼuntiki, tsomjelal, sok niwak tsomjelik. Chomajkil wa stʼojo ja biajanteʼik, jaxa yeʼnle wa stʼojo ansyanoʼik ja bʼa kongregasyoni. Ja biajanteʼik soka ansyanoʼik wa sjeʼawe wa xyawe tʼabʼan skʼujole ja Tsome Tojwanumi yajni wa snochowe ja jastal mero wa xyalawe. Jaxa keʼntiki wa xjeʼatik wa xkisatik ja mero jTojwanumtiki, ja Jesús, yajni kʼuʼabʼal aytik soka jmoj-aljeltik matik wa xya makunuk ja bʼa jtyempotiki (Hebreos 13:17).

¹⁸ Pilan modo bʼa wa xkatik tʼabʼan jkʼujoltik ja Tsome Tojwanum jani skʼulajel ja janekʼ oj bʼobʼ kujtik ja bʼa xcholjeli. Ja Hebreos 13:7 wa snikawotik bʼa oj jnochtik ja skʼuʼajel yiʼoje ja jmoj-aljeltik ja matik wa stojowotik. Ja Tsome Tojwanum sjeʼuneje ayiʼoje jun niwan skʼuʼajel yajni wa xcholowe gusto lek sok bʼajtan bʼej aye bʼa xcholjel ja lekil rasoni. ¿Wantik maʼ koltanel ja bʼa aʼtel it jel tʼilan? Ta wa xkʼulantik, jelni gusto oj ajyukotik yajni ja Jesús oj yalkabʼtik: «Ja cʼulanex yi ja quermano iti, jaxa yeni bob ta mas chʼin que apetzanilex, pero quena ni hua coltayonexa» (Mateo 25:34-40).

19. ¿Jas yuj jpensaraʼunejtik lek ja oj jnochtik ja jTojwanumtik, ja Jesús?

¹⁹ Yajni ja Jesús kumxi bʼa satkʼinal, mini sjipakan ja sjekabʼanumik (Mateo 28:20). Ja yeʼn snaʼunej ja yip ja Dyosi, ja anjelik soka Yabʼal ja Dyos koltaji bʼa stojel ja sjekabʼanumik yajni ti ajyi bʼa Luʼumi. Sok ja bʼa jtyempotiki, ja Jesús junxta wa skoltay «ja moso mas jel toj ayi». Ja Tsome Tojwanum «wa snochoweʼ ja yal cheji ja bʼa wa xwaji» (Ja swayichi [Apocalipsis] 14:4, YD). Ja yuj, ta wa xnochotik ja tojelal wa xyaʼa ja Tsome Tojwanum, jani wantik snochjel ja mero jTojwanumtiki, ja Jesús. Xmojojixtajan, ja yeʼn oj stojotik «ja ba yoc jaʼ ja ba huax bob yaa ja jsacʼaniltiqui» sok oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (Apocalipsis 7:14-17). Mini jun tojwanum ixuk winik wa xbʼobʼ skʼapkitik ja it.