1, 2. Jastalni wa xyala ja Mateo 5:11, ¿jas modo tʼilan oj jetik ja yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoli?

JA Jesús skʼapayi ja snebʼumaniki merani gusto oj ajyuke. Pe cha yalyabʼ ja matik oj syajtaye ojni bʼi stʼaspuke wokolik (Mat. 10:22, 23; Luc. 6:20-23). Wani xya gustoʼaxukotik yuja nebʼumanotik bʼa Kristo. Ama jachuk, bʼobʼta ojni chamjkʼujoltik ja spensarajel oj yil-otik kontra ja jpamilyatik sok oj yi jpatiktik ja gobyernoʼik. Ma oj kabʼtik tʼenan ayotik yuja wa xyala oj jkʼuluktik jastik mi lek xyila ja Jyoba ja jmojtik eskwela ma ja jmojtik aʼtel.

² Chikani jastal, mini maʼ wa xgustoʼaxi jawa x-iji spatiki. Pe jachni mero wa xyala kabʼtik ja Yabʼal ja Dyos ke la gustoʼaxukotik. Jun sjejel, ja Santiago stsʼijbʼan ke ja wokoliki mokni bʼi ya kabʼ tʼenan ayotik, la bʼi gustoʼaxukotik (Sant. 1:2, 12). Ja Jesús yala tʼilani gusto oj ajyukotik cha jachuk ja yajni wan ijel jpatiktiki (kʼuman ja Mateo 5:11). Anto, ¿jastal gusto oj bʼobʼ ajyukotik ama wan ekʼel jbʼajtik wokolik? Ojni bʼobʼ jnebʼtik jitsan jastik junuk spaklajel jujuntik ja jas wa xyala ja karta tsʼijbʼajiyile ja bʼajtan kʼuʼumanik Dyos yuja Santiago. Pe bʼajtan la kiltik jastik wokol wan ekʼel sbʼaje.

3. ¿Jasa ekʼ tʼusan tsaʼan yajni ja Santiago kʼot nebʼuman bʼa Jesús?

³ Tʼusan tsaʼan yajni ja Santiago, ja smajan yermano ja Jesús, kʼot nebʼuman, kʼe ijuk spatike ja nebʼumanik bʼa Jerusalén (Hech. 1:14; 5:17, 18). Yajni milji ja nebʼuman Esteban, jitsan nebʼumanik spakawe ajnel sok «xaan tican chʼac huajuque ecʼ ja ba sutanal ja Judea soc ja ba Samaria». Jujuntik bʼa yeʼnle kʼotye man Chipre sok Antioquía (Hech. 7:58–8:1; 11:19). Mini xbʼobʼ ekʼ bʼa kolomtik ja wokol ekʼ sbʼaje ja nebʼumaniki. Ama jachuk, mini yaʼawekan xcholjel gusto lek ja  lekil rasoniki ja bʼa lugar wajye, sok kujlaji kongregasyonik sutanal ja bʼa wa xyaʼa mandar ja gobyerno bʼa Roma (1 Ped. 1:1). Pe ja swokole ja bʼajtan nebʼumanik jatoni kʼeʼum.

4. ¿Jas tuk wokolik tʼilan kuchyujile ja bʼajtan nebʼumaniki?

⁴ Ja bʼajtan nebʼumaniki tʼilani kuchyujile tuktukil wokolik. Jun sjejel, mojan ja bʼa jabʼil 50, ja mandaranum bʼa Roma ja Claudio yaʼa mandar ke spetsanil ja judíoʼiki aʼeluke ja bʼa Roma. Ja judíoʼik matik kʼotyeta nebʼumanik tʼilani yawekan ja snaje sok wajye bʼa tuk lugarik (Hech. 18:1-3). Mojan ja bʼa jabʼil 61, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan ja bʼi ja yermanoʼik wane bʼi yijel wokol yuja wa x-utjiye bʼa jitsan kristyano, wa xlutjiye preso sok wa xjapjiyile ja jastik sbʼaje (Heb. 10:32-34). Sok jastalni ja tuk kristyanoʼik, ja nebʼumaniki cha yiʼaje wokol yuja pobreʼili sok ja chamel (Rom. 15:26; Filip. 2:25-27).

5. ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

⁵ Yajni ja Santiago stsʼijbʼan ja skarta, bʼajtanto bʼa jabʼil 62, wani snaʼa jas wokolik wan ekʼel sbʼaje ja yermanoʼiki. Ja Jyoba yaʼakan bʼa oj stsʼijbʼukyi ja nebʼumanik jaw sok oj yayile rasonik bʼa oj koltajuke bʼa gusto oj ajyuke ama wan ekʼel sbʼaje wokolik. Oj jpaklaytik ja karta bʼa Santiago sok yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jas tikʼe gustoʼil staʼa tiʼal ja Santiago?, ¿jas wokolik oj bʼobʼ japjukyi ja gustoʼil jun kʼuman Dyos? sok ¿jastal oj skoltayotik ja biboʼil, ja skʼuʼajel sok ja mila xiwtiki bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼil ama chikan jas wokolik wan ekʼel jbʼajtik?

6. Jastalni wa xyala ja Lucas 6:22, 23, ¿jas yuj jun kʼuʼuman Dyos ojni bʼobʼ ajyuk gusto yajni wan ekʼel sbʼaj wokol?

⁶ Jitsan kristyano wa spensaraʼane kechantani gusto oj ajyuke ta mi malo  ayuke, ayiʼoje jitsan takʼin sok gusto ay ja spamilyaʼe. Pe ja gustoʼil staʼa tiʼal ja Santiago tini chʼikan ja bʼa satinel ja yip Dyos sok mini jaʼuk ja bʼa jastal wa xtax ja jsakʼaniltiki (Gál. 5:22). Ja kʼuʼumanotik Dyosi merani wa xya gustoʼaxukotik ja snajel lek wa xyilawotik ja Jyoba sok ja snochjel ja sjejel bʼa Jesús (kʼuman ja Lucas 6:22, 23; Col. 1:10, 11). Jastalni ja skʼajkʼal jun bombiyo, talnanubʼalni bʼa mi ochuk ja jaʼi sok ja ikʼi, ja gustoʼili talnanubʼal ja bʼa yoj jkʼujoltik. Mini wa xtup ja yajni meyuk ja takʼini ma yajni maloʼayotik. Sok cha mini ja yajni wala tselajitiki ma jawa xyilawotik kontra ja jpamilyatik ma tuk jastik. Yajni jun kontraʼal wa skʼana stup-el, jaʼukto maʼ oj tupuk mastoni wa x-ijlabʼani. Ja prebaʼik bʼa skʼuʼajel wa x-ekʼ jbʼajtiki wa xchiktes ke kʼotelotik meran nebʼumanik bʼa Kristo (Mat. 10:22; 24:9; Juan 15:20). Jakʼa yuja Santiago bʼobʼ yale: «Quermano jumasa, cuando jel tzatz huax jac ja huocoli, mi la tristeaxiyex [ma gustoʼaxanik] {...} yuj ja huocol jau ba jel tzatzi» (Sant. 1:2).

7, 8. ¿Jasa wa xyiʼajan kitik ja prebaʼik ja bʼa skʼuʼajel kiʼojtiki?

⁷ Ja Santiago yaʼa pilan rason yuja kʼuʼumanik Dyos pwesto aye bʼa oj ekʼ sbʼaje prebaʼik mas tsats. Wa xyala: «Ta jaʼ wa skʼulan ganar ja skʼuʼajel awiʼojex ja yajni waxa tʼaspunex ja pruebaʼik jaw, anto wani xa nebʼawex bʼa oj kuchukawujilex» (Sant. 1:3, TNM). Ja prebaʼik wani xbʼobʼ katik slaj sbʼaj ja kʼakʼ wa xmakuni bʼa stojbʼesel jun espada bʼa acero. Yajni wa xkʼixnaji ja espada sok tsaʼan wa xchebʼi, masni wa stsatsbʼi. Bʼa juntikxta, yajni wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik, wani stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Ja yuj, ja Santiago bʼobʼ yale: «Awikan ja kuchelawujilexi oj stsʼiktes ja yaʼteli, bʼa jachuk tsʼikan oj ajyanik sok lek oj ajyanik bʼa yibʼanal ja jastik junuki» (Sant. 1:4, TNM). Yajni wa xkilatik ja prebaʼiki wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki, ojni bʼobʼ kuchkujtik jach gusto lek.

⁸ Ja bʼa skarta, ja Santiago yila ja bʼa jujuntik wokolik oj bʼobʼ sjapkitik ja gustoʼil. ¿Jasunkiluk ja wokolik jaw, sok jastal oj jtojbʼestik?

9. ¿Jas yuj wa xkʼanatik biboʼil?

⁹ Ja wokoli: mi xnaxi jas skʼulajel. Yajni x-ekʼ jbʼajtik wokolik, wani xkʼana oj jtsatik skʼulajel jastik bʼa lek xyila ja Jyoba, bʼa oj ya el slekil ja kermanotik sok bʼa oj skoltayotik ajyel toj (Jer. 10:23). Wa skʼana biboʼil bʼa stsajel jas bʼej oj kitik sok jas yaljel yabʼ ja jkontratiki. Yajni mi xnaʼatik jas skʼulajel, bʼobʼta ojni kabʼtik jel skoʼelalotik yuja jas wan ekʼel jbʼajtik, sok ja it wegoni oj bʼobʼ sjapkitik ja gustoʼil.

10. Jastalni wa xyala ja Santiago 1:5, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta wa skʼulan kujtik palta biboʼil?

 ¹⁰ Ja jas oj jkʼuluktik: skʼanjelyi biboʼil ja Jyoba. Ja jas oj jkʼuluktik bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼil ja bʼa prebaʼik cha oj kuchkujtik, bʼajtan tʼilani oj katikyi orasyon ja Jyoba sok skʼanjelyi ayakitik ja biboʼil wa xmakunikujtik bʼa stsajel skʼulajel jastik bʼa lek (kʼuman ja Santiago 1:5). Pe ¿jastal tʼilan oj kabʼtik ta lajansok ja Jyoba mi wego wa sjakʼa ja korasyontik? Ja Santiago wa xyala kabʼtik la ‹jkʼumuktik tikʼan bʼa orasyon ja Dyosi›. Ja Jyoba mini oj tajkuk jmoktik yuja kadaxta ekʼele wa xkʼanatikyi biboʼil bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼik. Jaʼukto maʼ, ja jTatik bʼa satkʼinal gustoxta oj yakitik (Sal. 25:12, 13). Ja yeʼn altantoxta ay ja bʼa jprebatiki, wa snaʼa jyajulaltik sok wa skʼana oj skoltayotik. Snajel ja jaw, ¿anke wani xya gustoʼaxukotik? Pe ¿jastal wa xyakitik biboʼil ja Jyoba?

11. ¿Jas mas oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik biboʼil?

¹¹ Ja Jyoba wa xyaʼakitik biboʼil bʼa jani wa xya makunuk ja Yabʼali (Prov. 2:6). Bʼa oj ajyukujtik, tʼilani oj jkʼumuktik ja Biblia sok ja juʼunik bʼa tini elel tiw. Pe mini malanukta oj ajyukujtik snajel. Tʼilani oj katik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja srasonik ja Jyoba. Ja Santiago yala: «Kʼulanikxa ja yabʼal ja dyosi mi kechanuk oj amaklayex» (Sant. 1:22, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyos, [YD]). Yajni wa xkatik makunuk ja srasonik ja Dyos, masxani wala paxtik mansoʼil, wa xkabʼtik stojol sok snajel yajulal (Sant. 3:17). Ja modoʼik it wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas preba bʼa mini oj chʼaykujtik ja gustoʼil.

12. ¿Jas yuj jel tʼilan snajel sbʼaj lek ja Biblia?

¹² Ja Yabʼal ja Dyos wani xkʼot jastal jun espejo sok wani skoltayotik yiljel ja bʼa jas tʼilan oj jtukbʼestik sok jastal skʼulajel (Sant. 1:23-25). Jun sjejel, tsaʼan yajni chʼak jpaklaytik ja Yabʼal ja Dyos, bʼobʼta kilatik  tʼilani oj jkomtik ja jastal jel wego wala chʼinaj bʼitik. Soka skoltanel ja Jyoba, wani xnebʼatik mansoʼil ja yajni wanotiki skʼulajel luchar yuja wokolik bʼa wa xya jomkotik ma ja kristyanoʼik. Pe chomajkil, yuja mansoʼotiki, masni chapanxa ayotik bʼa oj kuchkujtik ja jastik wa stʼenawotik ja bʼa sakʼanili. Masni oj bʼobʼ jpensaraʼuktik lek sok stsajel jastik bʼa lek skʼulajel (Sant. 3:13). ¡Janekʼto stʼilanil snajel lek sbʼaja Biblia!

13. ¿Jas yuj tʼilan oj jpaklaytik ja sjejel bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba?

¹³ Bʼa snebʼjel jujuntik jasunuk jaʼitani ta jkʼojchin koktik. Bʼa snebʼjel biboʼil yuja jastik mi lekuk wa xkʼulantiki, masni lek snebʼjel ja bʼa jastik lek sok ja bʼa wokolik stʼaspune ja tuk. Ja yuja Santiago wa snikawotik spaklajel ja sjejelik bʼa Biblia jastal ja Abrahán, Rahab, Job sok Elías (Sant. 2:21-26; 5:10, 11, 17, 18). Ja yaʼtijumik toj it ja Jyoba kuchyujile prebaʼik bʼa ojni bʼobʼ japjukyile ja gustoʼil. Ja sjejel bʼa yeʼnle wani sjeʼakitik ja keʼntiki ojni cha kuchkujtik soka skoltanel ja Jyoba.

14, 15. ¿Jas yuj tʼilan oj jletik sjakʼjel ja jdudatiki?

¹⁴ Ja wokoli: ajyel kujtik dudaʼik pe mi xleʼatik sjakʼjel. Bʼobʼta ayni jujuntik ekʼele wokol xkabʼtik stojol ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyos. Ma bʼobʼta ja Jyoba mi sjakʼa ja korasyontik ja jastal wa xmajlaytik ajyi. Ja it ojni bʼobʼ yiʼotik bʼa skʼulajel dudar. Ta mi xleʼatik ja sjakʼjelik ja bʼa jaw, ojni yopijuk ja jkʼuʼajeltiki sok ojni jomuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Sant. 1:7, 8). Bʼobʼta ojni cha chʼayuk ja smajlajel kiʼojtik ja bʼa tyempo jakumto.

¹⁵ Ja jekabʼanum Pablo ya slaj sbʼaj soka smajlajel kiʼojtik jastal jun ankla (Heb. 6:19). Ja it tsatsni wa xya ajyuk ja barko ja yajni wan ekʼel jun tsatsal ikʼ jaʼ sok wa skoltay bʼa mi oj waj ya choke soka toniki. Pe kechantani wa xmakuni ta mi xkʼuts ja kadena syakunej sbʼaj soka barko. Jastalni ja xchakal kuxil ja skadena bʼa jun ankla wani xya yopijuk, ja dudaʼik bʼa mi slexi sjakʼjel wani xya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Yajni jun kristyano ayiʼoj dudaʼik x-och iljuk kontra, ojni bʼobʼ chʼayuj ja skʼuʼajel bʼa Jyoba ja bʼa smajlajelik skʼapuneji. Ta mey skʼuʼajel, mini ay smajlajel. Jastalni wa xyala ja Santiago, yajni wa xkʼanatik mokni «jas oj ekʼ jkʼujoltik. ja ma‘ wa x‘ekʼ skʼujoli lajan sok jastal wa spu‘ktzin sbʼaj ja niwan ja‘i» (Sant. 1:6, [YD]). ¿Machunkiluk oj bʼobʼ ajyuk gusto ja bʼa ekʼele jastal jaw?

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni ay jdudatik?

¹⁶ Ja jas oj jkʼuluktik: slejel sjakʼjel sok yajel tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltiki. Mok chabʼ pensar ajyukotik. Ja bʼa styempo ja aluman Elías, ja xchonabʼ ja Jyoba chabʼni pensar ajyiye. Ja Elías yala yabʼye: «Anto ja Elías mojxi ja bʼay spetsanil ja chonabʼ sok yala: ‹¿Janekʼto tyempo oja kich-ex chabʼ pensar? Yujkʼa ja Jyoba yeʼn ja Dyos smeranil, nochowik yeʼna; pe yujkʼa jaʼa Baal, nochowik yeʼna›» (1 Rey. 18:21). Ja it ojni bʼobʼ ekʼuk ja bʼa jtyempotiki. Ja yuj, tʼilani oj jpaklaytik bʼa oj jkʼuʼuktik ja keʼntik ja Jyoba yeʼn ja Dyos smeranil, ja Biblia jani ja Yabʼal ja Dyos sok ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba jani xchonabʼ ja Dyos (1 Tes. 5:21). Yajni xkʼulantik ja jaw, ojni chʼayuk ja jdudatiki sok ojni tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Ta yujkʼa wa xkʼanatik jkoltajeltik bʼa stajel ja sjakʼjel, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja ansyanoʼiki. Bʼa mi oj jchʼay kujtik ja gustoʼil ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa mi jas oj ya jkʼuluktik dudar.

17. ¿Jas oj ekʼuk ta och jxiweltik?

¹⁷ Ja wokoli: ja elel jganatik. Ja Biblia wa xyala: «Ta ja weʼn wa x-ela gana ja bʼa skʼakʼuʼil ja wokoli, ojni yopijuk jawa wipi» (Prov. 24:10). Ja yaljel bʼa hebreo bʼa sutubʼal ja il ja «wa x-ela gana» ojni bʼobʼ stojoluk  «oj ochuka xiwel». Ja yuj ta xiwtik, wegoxtani oj chʼaykujtik ja gustoʼili.

18. ¿Jasa wa stojolan ja kuchelkujtiki?

¹⁸ Ja jas oj jkʼuluktik: sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba wa skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik bʼa jachuk oj kuchkujtik ja prebaʼik. Wani skʼana mi la xiwtik bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼik (Sant. 5:11). Ja yaljel ya makunuk ja Santiago bʼa wa sutxi wa «xkuchkujtik» wani yaljel bʼa june mini wa xnijki ja bʼa tekʼani. Bʼobʼta wa xjak bʼa jpensartik bʼa jun soldado, bʼa mi xiwi bʼa wani xkuchyuj ja jastik wa sjipawe ja skontra bʼa mini jun kabʼal wa xkumxi spatik.

19. ¿Jas oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja lekil sjejel ja bʼa jekabʼanum Pablo?

¹⁹ Ja jekabʼanum Pablo wajni jun lekil sjejel bʼa mi xiwi sok kuchyuj. Ayni ekʼele yabʼ lajan sok mey yip, pe bʼobʼni kuchyuj yuja sjipa skʼujol bʼa Jyoba bʼa ojni ajukyi ja yip wa xmakuniyuji (2 Cor. 12:8-10; Filip. 4:13). Cha jachni ja keʼntiki ojni bʼobʼ ajyukujtik ja ipal jaw sok ja mi oj xiwkotik bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik skʼanjelyi ja skoltanel wa xmakunikujtik ja Jyoba (Sant. 4:10).

20, 21. ¿Bʼa jasa oj ajyukotik seguro?

²⁰ Wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ja prebaʼik mini jun kastigoʼuk bʼa Jyoba. Ja Santiago wa xyala: «Mini june ma‘ oj yal oj a‘juk och probar yuj ja dyosi. ja dyosi mi oj a‘juk och probrar yuj ja bʼa mi lekuki. ja dyosi mi wa xya‘a probar mini june» (Sant. 1:13, YD). Ta jkʼuʼunejtik lek sbʼaja it, ojni mojxukotik mas soka kala Tatik bʼa satkʼinali (Sant. 4:8).

²¹ Ja Jyoba «mi ni nunca huas stucbes sbaj. Tola vida jun xta ay» (Sant. 1:17). Jastalni skoltay ja nochumanik ja bʼa bʼajtan siglo bʼa oj kuchyujile ja prebaʼik, ojni cha skoltayotik ja keʼntik ja bʼa jtyempotik. La jpatikyi skʼujol ja Jyoba bʼa oj yakitik ja biboʼil, ja skʼuʼajel soka mi oj och jxiweltik. Ja yeʼn oj sjakʼ ja korasyontiki. La ajyukotik seguro bʼa ojni skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik anima ay prebaʼik.