1. ¿Jas jujuntik sjobʼjel tʼilan oj ya sbʼaj jun hermana yajni wan spensarajel maʼ oj nupanuksok?

JPETSANILTIK ja kʼuʼumanotik Dyosi yeʼnani olomal ay ja Jesukristo, bʼa juni tojil olomal. Pe yajni wa xnupani jun ixuk kʼuʼuman Dyos, jaxa wa xkʼot yolom ja statami bʼa mulanumni, sok ja jaw mini tolabida pasiluk. Ja yuj, yajni jun hermana wan spensarajel oj nupanuk ma miyuk sok jun hermano, jelni lek oj sjobʼ sbʼaj: «¿Jastal wa xnaʼa ojni kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya ja hermano jaw? Ja bʼa sakʼanili, ¿ja maʼ mas tʼilan yaʼteltajel ja Jyoba? Ta miyuk, ¿jasa wa xya jpensaraʼuk ojni kʼot jun lekil olomal bʼa oj yaʼteltay ja Dyos ja yajni nupanitikonta?». Pe ja hermana, cha tʼilani oj sjobʼ sbʼaj: «¿Jastik modoʼal oj bʼobʼ jeʼ ja keʼn ja bʼa nupaneli? ¿Ay maʼ jpasensya sok jaman jkʼujol bʼa yajel? ¿Tsats maʼ ay ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba?» (Ecl. 4:9, 12). Ja jastal gusto oj yabʼ oj ajyuk jun ixuk ja bʼa snupaneli jani ti chʼikan ja bʼa jas oj stsaʼ skʼulajel bʼajtanto oj nupanuk.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Miyonik hermana wani xyaʼawe jun lekil sjejel yuja kʼuʼabʼal wa x-ajyiye soka statame. Jelni xyaʼa gusto yaʼteltajel ja Jyoba lajansoke ja hermanaʼik it, sok wani xtoyowetike yuja toj aye. Ja bʼa artikulo it, jaʼ oj kiltik ja bʼa oxe sjobʼjel it: ¿jastik junuk ja bʼa wokolik bʼobʼta wa stʼaspune ja cheʼumaliki?, ¿jas yuj wani skisawe ja yeʼn wa xkʼot olomal ja statame? sok ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja cheʼumal sok ja tatamal sbʼaja Jesús, Abigaíl sok María, ja snan ja Jesús, sbʼaja rason ja bʼa olomali?

3. ¿Jas yuj mini ay jun nupanum bʼa toj?

³ Ja nupaneli juni majtanal toj bʼa Dyos, pe ja keʼntiki mulanumotik (1 Juan 1:8). Ja yuj, ja matik nupanelexa wani  x-alji yabʼye yuja Yabʼal ja Dyosi, «oj ni ajyuc jitzan suocolea» (1 Cor. 7:28). Ja it jani ja jujuntik wokolik bʼobʼta oj stʼaspuke ja cheʼumaliki.

4. ¿Jas yuj bʼobʼta ja cheʼumal oj yabʼ lajansok jel skoʼelal yuja kʼuʼabʼal oj ajyuk soka statami?

⁴ Bʼobʼta jun ixuk yuja jastal kʼiʼeli, oj yabʼ lajansok jel skoʼelal yuja kʼuʼabʼal oj ajyuk soka statami. Ja Marisol, bʼa ti kulan bʼa Estados Unidos, wa xyala: «Ja bʼa kʼiyoni, tolabida wa x-alji yabʼye ja ixuke, bʼa spetsanil junxtani bʼi ja jastal iljuke yuja winike. Pe wani xnaʼa ja Jyoba yaʼunejni kujlajuk ja rason ja bʼa olomal sok cha yaʼunejyi jun cholal ja ixuke pe mini skoʼelaluk. Ama jachuk, mini tolabida pasiluk yiljel ja jastalni stojol sbʼaja rason bʼa olomal».

5. Bʼa jujuntik winik, ¿jas pensarik mi stojoluk yiʼojuke sbʼaja ixuke?

⁵ Pe cha bʼobʼta jun ixuk nupanelsok jun winik bʼa wa spensaraʼan ja ixuke mini tʼilanuke. Jun hermana sbʼiʼil Ivón, bʼa ti kulan bʼa Sudamérica, wa xyala: «Ja bʼa lugar kulanoni, bʼajtan wa xwaʼye ja winike sok tsaʼan ja ixuke. Man xchʼinil, ja yal akʼixuki wani xmajlaji oj stojbʼese waʼel sok oj sakʼ-e ja naʼitsi, pe ja yal keremiki jaʼ wa xleji swaʼele yuja snane sok ja yermanaʼiki sok wa x-alji yabʼye yeʼnle ja ‹reyik ja bʼa naʼitsi›». Jun hermana sbʼiʼil Yingling, bʼa ti kulan bʼa Asia, wa xyala: «Ja bʼa jkʼumali, ay jun yaljel bʼa wa xkʼan yal ja ixuke mini tʼilan biboʼuke cha mini tʼilanuk ay jas snaʼawe. Ja xchol ja cheʼumali jani skʼulajel spetsanil ja aʼtel ja bʼa naʼitsi, sok mini xkʼanji ay jas oj yalyabʼ ja statami». Ja tatamal bʼa jaʼ wa xyiʼaj ja modoʼalik jaw bʼa mini tʼun wa snaʼa syajulal ja xcheʼumi, kontrani ay soka jas wa xyala ja Biblia. Kechantani wa xya wokolanuk ja sakʼanil ja xcheʼumi, mini wa snocho ja smodo ja Jesús sok mini lek xyila ja Jyoba (Efes. 5:28, 29; 1 Ped. 3:7).

6. ¿Jasa jel tʼilan oj skʼuluke ja cheʼumalik bʼa oj yawe tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba?

⁶ Jastalni alxi ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jyoba wani smajlay ja tatamalik oj skoltay ja spamilya ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi, ja jastal ay xyabʼye sok yajelyi jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile (1 Tim. 5:8). Pe ja hermanaʼik bʼa nupanelexa tʼilani oj spil-e tyempo kada kʼakʼu ja bʼa yoj yaʼtele bʼa oj skʼumuke ja Yabʼal ja Dyos, spensarajel ja bʼa jas wa skʼumane sok yajelyi orasyon ja Jyoba man bʼa skʼujole. Ja bʼa jaw, bʼobʼta wokolni, pes ja cheʼumaliki jelni latsan wa x-ajyiye. Bʼobʼta wa xyabʼye mini ayuk yiʼoje ja tyempo sok ja yipe bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik jaw, pe tʼilani oj spil-e tyempo. ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumiki ayawe ajyuk sok lek ataxuke bʼa kada jujune ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka yeʼn (Hech. 17:27).

7. ¿Jasa oj koltajuk ja cheʼumal bʼa oj skʼuluk ja cholal akʼubʼalyi?

⁷ Meran, bʼobʼta ja cheʼumali tʼilani oj skʼujoluk bʼa oj skis sok oj skʼuʼukyi ja smandar ja statami, bʼa mulanumni. Pe ta wa xyabʼ stojol sok wa xyiʼaj ja rason bʼa Biblia yuja tʼilan oj skis ja statam jastal olomal, masni pasil oj skʼuluk ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba.

8. Jastalni wa xyala ja Efesios 5:22-24, ¿jas yuj ja cheʼumal wana stsaʼa oj skis ja statam ja jastal yeʼn kʼotel olomal?

⁸ Ja cheʼumali wani stsaʼa oj skis ja cholal yiʼoj ja statami, yujni jach wa smajlay ja Jyoba bʼa yeʼna (kʼuman ja Efesios 5:22-24). Wani sjipa skʼujol ja bʼa sTat bʼa satkʼinal. Wa snaʼa ke spetsanil ja  jas wa skʼulan jani wa xnikji yuja yajalkʼujol. Cha ja jastik wa xkʼanjiyi a-skʼuluki bʼajni slekilal (Deut. 6:24; 1 Juan 5:3).

9. ¿Jasa wa x-ijijanyi ja cheʼumal jawa skisa ja cholal yiʼoj ja statami?

⁹ Ja ixuke, wa x-alji yabʼye yuja luʼumkʼinali mokni skis-e ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sok jaʼ oj skis-e ja statame ja cholal yiʼoje jelni skoʼelale. Meran, ja matik wa spukuwe ja pensarik it mini wa snaʼawe sbʼaj ja kala Dyostik jel xyajtani. Ja Jyoba mini nunka oj yayi mandar ja yala akʼixuk oj skʼuluke jun jasunuk bʼa kechan skoʼelal oj iljuke. Ja cheʼumal bʼa wa skʼujolan oj skʼuluk ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba, wani xya ajyuk ja lamanil ja bʼa snaji (Sal. 119:165). Sok ja bʼa modoʼik jaw, wani xya el slekilal ja statam, ja yuntikil sok ja yeʼn.

10. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas yala ja Carol?

¹⁰ Ja cheʼumal bʼa wa skisa ja cholal yiʼoj ja statami, bʼa mulanumni, wani sjeʼa wa syajtay sok wa skisa ja Jyoba, ja maʼ ya kujlajuk ja rason bʼa olomali. Ja Carol, bʼa ti kulan bʼa Sudamérica, wa xyala: «Wani xnaʼa ja jtatami ojni skʼojchuk yok. Chomajkil, ja jastal oj jeʼ ja jmodo ojni sjeʼ janekʼto chaʼanyabʼalil wa xkila ja jastal kʼotel kamigoʼuk ja Jyoba. Wani xkʼujolan bʼa oj jkis ja jtatam yujni wa xkʼana oj jkʼuluk ja jas wa skʼulan gusto ja Jyoba».

11. a) ¿Jasa wa xkoltaji ja Aneese bʼa oj akʼwanuk perdon? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejeli?

¹¹ Ta ja cheʼumal wa xyabʼ mi skisa ja statam ja jastal ay xyabʼ sok ja xchamkʼujoliki, mini pasil oj yabʼ oj skʼuʼuk sok oj skis ja cholal yiʼoj ja statami. Pe la kiltik ja jas wa skʼulan ja Aneese, jun hermana nupanel, yajni wa x-ekʼ ja jaw. Ja yeʼn wa xyala: «Wa xleʼa modo mi oj tajkukon, sok wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujol ke jpetsaniltik wani xkʼojchin koktik. Wa xkʼujolan bʼa gustoxta oj akʼwanukon perdon, jastalni ja Jyoba. Yajni wa xkʼulan, wani xkumxikuj ja lamanili» (Sal. 86:5). Seguro ke ja cheʼumal bʼa wa snaʼa awanel perdon masni pasil wa xyabʼ skisjel ja cholal yiʼoj ja statami.

12. ¿Jastik sjejelik wa xtaʼatik Ja bʼa Biblia?

¹² Bʼobʼta jujuntik oj spensaraʼuke ja skisjel ja olomali yujni kʼotel jun kristyano  bʼa yaʼaw. Pe mini tʼun jachuk jastal jaw. Ja bʼa Biblia, bʼa jitsan sjejelik bʼa kristyanoʼik bʼa skisawe ja olomalik pe ama jachuk yijil kristyanoʼeni. La kiltik ja jas wa xnebʼatik ja bʼa Jesús, Abigaíl sok María.

13. Cholo jas yuj Ja Jesús wa skisa ja Jyoba ja yeʼn ja olomal.

¹³ Ja Jesús wa skisa ja Jyoba ja yeʼn ja olomal. ¿Wan maʼ skʼulan ja jaw yuj mi biboʼuk ma mi snaʼa jas skʼulajel? Miyuk, pes kechantani jun kristyano bʼa jel bibo ojni bʼobʼ sjeʼ bʼa jun modo pasil sok chikan lek stojol jastalni skʼulan ja Jesús (Juan 7:45, 46). Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja Jesús yuja jastik wa snaʼa bʼa yaʼanikan ojni aʼtijisok lajan ja yajni stojbʼes ja sutsatkʼinali (Prov. 8:30; Heb. 1:2-4). Sok man sakʼwi ja Jesús, ja Jyoba yayi «spetzanil ja yip ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa lu‘umkʼinali» (Mat. 28:18, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ama jelni jas wa snaʼa, ja Jesús wantoni sleʼa ja stojelal ja Jyoba, sok wani skʼulan yujni wa syajtay ja sTati (Juan 14:31).

14. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja tatamalik ja sjejel bʼa Jyoba? b) ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼ-e ja jas wa xyala Proverbios 31?

¹⁴ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja tatamaliki? Ja Jyoba mini ya kujlajuk ja rason ja bʼa olomal yuj wa spensaraʼan ja bʼa ixuke skoʼelale yuja winike. Xchiktes jaman lek ja yajni stsaʼa ixuk sok winik bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Jesús (Gál. 3:26-29). Ja Jyoba sjeʼunej wani sjipa skʼujol ja yunin yajelyi cholal, ja tatamal bʼa bibo cha ojni yayi ja xcheʼum jujuntik cholal. Ja Biblia wa xcholo ja tikʼe jastik junuk oj bʼobʼ skʼuluk ja cheʼumal bʼa wa snaʼa. Jun sjejel, ojni bʼobʼ stalnay ja snaj ja bʼa jastik wa xkʼulaxi, smanjel sok xchonjel luʼum, sok skʼulajel negosyo (kʼuman ja Proverbios 31:15, 16, 18). Mini jun kriyadaʼaluk, bʼa mey yiʼoj derecho oj yal ja jas wa spensaraʼani. Jaʼukto maʼ, ja statami wa sjipa skʼujol bʼa yeʼna sok wani xyiʼaj ja jastik wa xyala (kʼuman ja Proverbios 31:11, 26, 27). Yajni ja winik wa skisa ja xcheʼum ja bʼa jastal modo it, jelni x-ajiyi gusto jaʼ cheʼumal jaʼ oj skis ja statam ja yeʼn kʼotel olomal.

15. Ja cheʼumaliki, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja sjejel bʼa Jesús?

¹⁵ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja cheʼumaliki? Anima yuja jastik lajxelyuj stajel ja Jesús, mini wa xyabʼ yuj skoʼelal ja skisjel ja Jyoba ja yeʼn ja olomal (1 Cor. 15:28; Filip. 2:5, 6). Bʼa junxta jastal jaw, ja cheʼumal bʼa wa snaʼa bʼa wa snocho ja sjejel bʼa Jesús mini wa xyabʼ yuj skoʼelal ja skisjel ja statam ja yeʼn kʼotel olomal. Wa skoltay ja statam yuj wa syajtay, pe bʼa spetsanil yujni wa syajtay sok wa skisa ja Jyoba.

16. Jastalni wa xyala ja 1 Samuel 25:3, 23-28, ¿jastik ekʼele bʼa tʼilan ay jas skʼulan ja Abigaíl? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

¹⁶ Ja Abigaíl jani statam ja Nabal, jun winik bʼa kechan wa spensaraʼan bʼa yeʼna, niwan wa xyaʼa sbʼaj sok mi xyaʼa tsʼakatal. Ama jachuk, mini sleʼa modo bʼa oj yakan ja statami. Ojni bʼobʼ kan ajyi chʼabʼan sok yajelkan ja David sok ja swiniki a-smil-e ja statami. Pe ayni jas skʼulan bʼa oj stalnay ja Nabal sok spetsanil ja matik teye ja bʼa snaji. ¡Janekʼto mi xiw ja Abigaíl bʼa oj waj loʼilanuk soka 400 winik chapane sok yajel och rason ja David bʼa jun modo tsamalxta! Cha pwesto ajyi bʼa yeʼn oj smuluk ja jas skʼulunej ja statami (kʼuman ja 1 Samuel 25:3, 23-28). Ja David wego snaʼa ke ja Jyoba wan yajel makunuk ja ixuk it bʼa mini tʼun xiwi bʼa oj koltajuk sok bʼa mi oj skʼuluk jun jasunuk bʼa mini tʼun lekuk.

17. Ja tatamalik, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja loʼil bʼa David sok Abigaíl?

 ¹⁷ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja tatamaliki? Ja Abigaíl juni ixuk bʼa wa snaʼa. Ja yuj jelni bibo waj ja David yuja smaklay ja jas yala. Ja jas ijanyiʼi, mini smila kristyanoʼik bʼa mey smul. Bʼa juntikxtani jastal jaw, ja tatamal bʼa bibo wani smaklay lek ja jas wa xyala ja xcheʼumi yajni wa stsaʼa ay jas oj skʼuluk bʼa tʼilan. Bʼobʼta ja jaw ojni koltajuk bʼa mi oj stsaʼ skʼulajel jun jasun mi lekuk.

18. Ja cheʼumaliki, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja sjejel bʼa Abigaíl?

¹⁸ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja cheʼumaliki? Ja cheʼumal bʼa wa syajtay sok wa skisa ja Jyoba ojni bʼobʼ ya el jitsan slekil ja pamilya. Cha jachuk ta ja statam mi xyaʼteltay ja Dyos ma xyiʼaj ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyos. Mini oj skʼok ja rasonik bʼa Biblia bʼa yajelkan ja snupaneli. Jaʼukto maʼ, ojni kiswanuk sok kʼuʼabʼal oj ajyuk, sok jach jastal jaw oj snik ja statam bʼa oj skʼan snebʼjel bʼa Jyoba (1 Ped. 3:1, 2). Anima ja statam mi skʼana oj yaʼteltay ja Jyoba pe yuja wa xyaʼa lekil sjejel ja yeʼn, ojni bʼobʼ ajyuk seguro ke ja Jyoba chaʼanyabʼalni wa xyila yuja toj ayi.

19. Ja cheʼumaliki, ¿jastik ekʼele mi oj skʼuʼukeyi ja statame?

¹⁹ Pe ja cheʼumal bʼa kʼuʼuman Dyos mini oj skoltay ja statam ta aljiyabʼ a-skʼuluk jun jasunuk bʼa kontrani ay soka rasonik bʼa Biblia. Jun sjejel, lekbʼi ja statam jun hermana bʼa mi kʼuʼumanuk Dyos xkʼanjiyi a-sleʼ abʼal, aʼelkʼanuk ma tuk jastik bʼa mini skʼulan gusto ja Jyoba. Ja hermanaʼik bʼa nupanele, cha spetsanil ja kʼuʼumanik Dyos, tʼilani toj oj ajyuke soka Jyoba bʼa spetsanil ja jastik junuki. Ja yuj, ta jun hermana wa xkʼanjiyi a-skʼok ja rasonik bʼa Biblia, ojni yal miyuk sok tsamalxta xcholjel jach jaman lek jas yuj mi oj bʼobʼ skʼuluk ja jaw (Hech. 5:29).

20. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja María jelni tsats ja jastal yila sbʼaj soka Jyoba?

²⁰ Ja María jelni tsats ja jastal yila sbʼaj soka Jyoba. Chikani lek ke wani snaʼa lek ja Yabʼal ja Dyos, pes bʼa jun ekʼele loʼilani soka Elisabet, ja snan ja Juan ja akʼa yijel  jaʼ, ja yeʼn staʼa tiʼal 20 ekʼele ja bʼa Juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo (Luc. 1:46-55). La jpensaraʼuktik ja bʼa it: ama ja María smakbʼenxa sbʼaj soka José, ja yanjel ja Jyoba mini ja bʼajtan sjeʼa sbʼajyi ja José. Yeʼnani bʼajtan kʼumaji sok aljiyabʼ oj sman ja Yunin ja Dyos (Luc. 1:26-33). Ja Jyoba wani snaʼa sbʼaj lek ja María sok seguroni ajyi ojni syajtay sok oj stalnay ja Yunini. Sok mini ay duda, ja María mini yaʼakan ja jastal jel lek wa xyila sbʼaj soka Jyoba tsaʼan yajni cham ja Jesús sok waj ja bʼa satkʼinali (Hech. 1:14).

21. Ja tatamaliki, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja María?

²¹ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja tatamaliki? Ja tatamal bʼa bibo wa xgustoʼaxi yuja xcheʼum wa snaʼa lek ja Yabʼal ja Dyos. Mini wa xyabʼ mi xmakuni. Wani snaʼa ta ja xcheʼum wa snaʼa lek ja bʼa Biblia sok ja rasonik yiʼoji ojni bʼobʼ skoltay jitsan ja spamilya. Ama ja cheʼumal masni skʼulunej estudiar, pe ja tatamal yeʼni yiʼoj ja cholal bʼa oj skʼuluke ja tsomjelal bʼa pamilya sok ja tuk aʼtelik bʼa Dyos (Efes. 6:4).

22. Ja cheʼumaliki, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja sjejel bʼa María?

²² ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja cheʼumaliki? Ja cheʼumali tʼilani oj skis ja xchol yiʼoj ja statami, pe yeʼnani kajan sbʼaj bʼa yajel ajyuk tsats ja skʼuʼajel yiʼoji (Gál. 6:5). Ja yuj tʼilani oj spil tyempo ja bʼa spaklajel stuchʼil sok bʼa spensarajel. Ja it ojni koltajuk bʼa mi oj yakan syajtajel sok skisjel ja cholal yiʼoj ja statami.

23. Ja cheʼumalik bʼa skisawe ja rason bʼa olomal, ¿jastal wa xbʼobʼ yawe el slekil ja yeʼnle, ja spamilyaʼe sok ja kongregasyon?

²³ Ja cheʼumalik bʼa wa skisawe ja cholal yiʼoj ja statame yuja wa syajtaye ja Jyoba masni gusto oj ajyuke yuja matik mi skisawe ja rason ja bʼa olomal. Chomajkil, wani xyaʼaweyi jun lekil sjejel ja winike sok ja ixuke bʼa mito ayuk lek skʼujole, sok wa xkoltaniye yajel ajyuk gusto ja spamilyaʼe sok ja kongregasyon (Tito 2:3-5). Ja bʼa jtyempotiki, masni jel jitsan ja bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba jani ja ixuke (Sal. 68:11). Ama winikotik ma ixukotik, jpetsaniltik ayni kiʼojtik jun cholal jel tʼilan ja bʼa kongregasyoni. Ja oj kiltik jastal skʼulajel ja bʼa artikulo jakumi.