1. ¿Bʼa jastik bʼobʼta oj ijuk jun winik sbʼaja jastal oj yil ja spamilya?

¿JASA wa xjak bʼa wa pensar ja weʼn ja yajni waxa wabʼ «olomal bʼa pamilya»? Jujuntik winik jani wa xyaʼawekan oj snoch-e ja skulturaʼe, ja bʼa jastal oj yil-e ja xcheʼume ma ja yuntikile. Ja Yanita, jun hermana bʼa ti kulan bʼa Europa, wa xyala: «Ja bʼa lugar kulanoni, wa skʼuʼane ja kristyano ke ja ixuke jelni skoʼelale yuja winike sok tʼilani bʼi oj ilxuke jastal kriyadaʼal». Sok jun hermano sbʼiʼil Luke bʼa ti kulan bʼa Estados Unidos wa xyala: «Jujuntik tatal wa sjeʼaweyi ja yuntikile, ja jas wa xyalawe ja ixuke mini bʼi tʼun ay stʼilanil. Ja yuj ja winikeʼi mini bʼi tʼun oj skis-e ja jas oj yal-e ja ixukeʼi». Pe spetsanil ja it kontrani ay soka ja jastal wa xyala ja Jyoba oj yil-e ja xcheʼume ja winike (kʼela ja Marcos 7:13). ¿Jastal oj bʼobʼ snebʼ jun winik bʼa oj kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya?

2. ¿Jasa tʼilan oj snaʼ ja olomal bʼa pamilya sok jas yuj?

² Bʼa oj kʼot june lekil olomal bʼa pamilya, bʼajtan ja jas tʼilan oj skʼuluk jun winik, jani tʼilan oj yabʼ stojol ja jas wa smajlay ja Jyoba bʼa yeʼna. Chomajkil, tʼilan oj snaʼ jas yuj ja Jyoba ya kujlajuk ja rason bʼa olomal. Sok jastik modo oj bʼobʼ snoch ja sjejel bʼa Jyoba sok ja Jesús. ¿Jas yuj ja winik jel tʼilan oj chʼak snaʼ ja jastik it? Yujni ja Jyoba yaʼunejyi jujuntik cholal ja olomalik bʼa pamilya sok wa smajlay ayawe makunuk toj (Lucas 12:48).

3. Jasa wa sjeʼakitik ja 1 Corintios 11:3, ¿sbʼaja rason ja bʼa olomali?

³ (Kʼuman ja 1 Corintios 11:3 *). Ja bersikulo it wa xcholo jastal ja Jyoba xchapunej ja xchonabʼ ja bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali. Ay chabʼ jasunuk jel tʼilan ja rason bʼa olomal: ja derecho yiʼunej june sok ja jastal wa xya makunuk ja bʼa cholalik.  Yeʼnani ja Jyoba ja ‹olomal› bʼa spetsanil ja yuntikili. Jastalni ja anjeliki sok spetsanil ja kristyanoʼik, yeʼnani oj yaʼeyi kwenta ja Jyoba (Rom. 14:10; Ef. 3:14, 15). Ja Jyoba yeʼnani yaʼunej olomal ja Jesús ja bʼa kongregasyoni, pe ja Jesús jani oj yayi kwenta ja Jyoba ja jastal wa xyilawotiki (1 Cor. 15:27). Ja Jyoba yeʼnani yaʼunej olomal ja tatamal sbʼaja xcheʼumi, pe ja tatamali jani oj yayi kwenta ja Jyoba sok ja Jesús ja jastal wa xyila ja spamilya (1 Ped. 3:7).

4. ¿Jasa derecho yiʼoj ja Jyoba sok ja Jesús?

⁴ Ja Jyoba yeʼn olomal ja bʼa spamilya ja bʼa yibʼanal ja bʼa sutsatkʼinali, ja yuj ayni yiʼoj ja derecho bʼa oj ya kujlajuk jastik junuk sbʼaja yuntikili sok bʼa oj kʼulaxuk (Isa. 33:22). Ja Jesukristo yeʼn olomal ja bʼa kongregasyoni, ja yuj ayni yiʼoj ja derecho bʼa oj ya kujlajuk jastik junuk sok bʼa oj kʼulaxuk (Gál. 6:2; Col. 1:18-20).

5. ¿Jasa derecho yiʼoj ja olomal ja bʼa pamilya bʼa kʼuʼumaniki, sok jasa stikʼanil yiʼoji?

⁵ Jastalni ja Jyoba sok ja Jesús, ja olomal ja bʼa pamilya bʼa kʼuʼumaniki ayni yiʼoj ja derecho bʼa oj stsaʼ jastik skʼulajel bʼa ti chʼikan ja spamilya (Rom. 7:2; Efes. 6:4). Pe ja derecho yiʼoji aytani stikʼanil. Jun sjejel, ja jastik oj ya kujlajuki tʼilani ti oj ya eluk ja rasonik bʼa Biblia (Prov. 3:5, 6). Chomajkil, ja olomal bʼa jun pamilya mini ayiʼoj ja derecho bʼa oj ya kujlajuk jastik junuk bʼa mi jaʼuk ja spamilya (Rom. 14:4). Sok yajni ja yuntikile niwanexa sok pilanxa wa x-ajyiye kulan, wantoni xkisjiye, pe mixani ti ayuk bʼa yibʼ skʼabʼe (Mat. 19:5).

6. ¿Jas yuj ja Jyoba ya kujlajuk ja rason ja bʼa olomal?

⁶ Ja rason bʼa olomal juni majtanal yaʼunejyi ja spamilya ja Jyoba. Stsʼakatal ja jaw, ja spamilya ja Jyoba lamani wa x-ajyiye sok chapan lek ja jastik wa skʼulane (1 Cor. 14:33, 40). Lek mi bʼi chikanuk machunkiluk ja olomali, mini oj ajyuk tsoman sok mini maʼ gusto oj ajyuk. Jun sjejel, mini maʼ oj snaʼ machunkiluk ja maʼ mero oj yal ja jas oj kʼulaxuki cha ja maʼ tʼilan bʼajtan oj skʼuluki.

7. Jastalni wa xyala ja Efesios 5:25, 28, ¿jastal wa skʼana ja Jyoba ayil-e ja ixuke ja winiki?

⁷ Ta ja rason ja bʼa olomal yaʼunej kujlajuk ja Dyos jelni lek, ¿jas yuj jitsan ixuk wa yabʼ tʼenan aye yuja statame sok ibʼ kʼabʼal aye? Yujni jitsan winik mini skisawe ja rasonik bʼa Jyoba sbʼaja pamilya sok jani wa skʼanawe snochjel ja kostumbreʼik ja bʼa slugare. Cha bʼobʼta yuja mi syajtaye ja xcheʼume jani bʼa skʼulajel jun jasunuk bʼa kechan yeʼn wa skʼanawe. Jun sjejel, bʼobʼta jun winik wa stʼena ja xcheʼumi bʼa oj yabʼ mas tʼilan ja yeʼn ma bʼa sjejel kʼotelni «jun meran winik». Bʼobʼta oj spensaraʼuk, ama mi oj bʼobʼ stʼen ja xcheʼum bʼa oj kʼanjuk, pe ojni bʼobʼ skʼuluk bʼa oj xiwyuj. Ayni jujuntik wa xyawe makunuk ja jaw bʼa oj yawe ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼe ja xcheʼume. * Chikani lek ja tikʼe pensar jaw sok ja skʼulajeli wani japjelyi ja ixuke ja kisjelal wa sbʼajine sok ja lek oj iljuke. Chomajkil, kontrani ay lek soka jas wa skʼana oj kʼulaxuk ja Jyoba (kʼuman ja Efesios 5:25, 28).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ snebʼ jun winik bʼa oj kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya?

⁸ Jun winik ojni bʼobʼ snebʼ oj kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya, snochjel ja jastal wa xyawe makunuk ja derecho yiʼoje ja Jyoba  sok ja Jesús. La jpaklaytik chabʼ modo wa sjeʼawe ja yeʼnle sok la kiltik jastal oj bʼobʼ ya makunuk sbʼaj ja xcheʼum sok ja yuntikil ja olomal bʼa pamilya.

9. ¿Jastal wa sjeʼa ja Jyoba chʼin wa xyaʼa sbʼaj?

⁹ Chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Ja Jyoba yeʼnani ja maʼ jel bibo juntiro, ama jachuk, wani smaklay ja jas wa xyalawe ja yaʼtijumiki (Gén. 18:23, 24, 32). Cha yaʼunejkan ja matik tey bʼa yibʼ skʼabʼ oj yal-e yabʼ ja jas oj kʼulaxuk (1 Rey. 22:19-22). Anima ja Jyoba toj lek, mini wa smajlay toj lek oj kʼotkotik ja keʼntiki. Ja jas wa skʼulani, ama mulanum ja yaʼtijumiki, wani skoltay bʼa lek awajyujile (Sal. 113:6, 7). Pes ja bʼa Biblia, ja David yala yabʼ: «Weʼn ja maʼ wa skoltayoni» (Sal. 27:9; Heb. 13:6). Ja yeʼn snaʼani ke spetsanil ja jas skʼulani bʼobʼni yuj jani stsʼakatal yuja chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba sok yuja koltaji (2 Sam. 22:36).

10. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús chʼin yaʼa sbʼaj?

¹⁰ La kiltik ja sjejel bʼa Jesús. Ama yeʼnani ja ‹sMaestroʼe sok ja Yajwale› ja snebʼumani, pwesto ajyi bʼa oj sakʼyi ja yoke. Yuja kan tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Biblia ja loʼil it, ¿jas jun rason yiʼoj ja Jyoba ja yaʼakan? Mini ay duda, jani bʼa oj sjekitik jastal chʼin oj kaʼ jbʼajtik jpetsaniltik, cha tini chʼikan ja olomal bʼa pamilya. Ja Jesús yala: «Jea huilex ja jas lec oja cʼuluquexi y sbej ni jach oj cho acʼuluc ja huenlexa» (Juan 13:12-17). Anima ja Jesús yeʼnani ja olomal, mini smajlay oj aʼteltajuk, yeʼnani yaʼteltay ja tuk (Mat. 20:28).

11. Ja jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba soka Jesús, ¿jasa wa xjejiyile ja olomalik bʼa pamilya?

¹¹ ¿Jasa wa xnebʼatiki? Jun olomal bʼa pamilya ojni bʼobʼ sjeʼ bʼa tuktukil modo chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Jun sjejel, mini wa smajlay ja xcheʼumi sok ja yuntikili toj oj kʼotuke. Wa smaklay ja jas wa xyala ja spamilya, ama mini akwerdoʼayuk soka jas wa xyalawe. Ja Marley, bʼa ti kulan bʼa Estados Unidos, wa xyala: «Ja keʼn soka jtatami ayni ekʼele tukni ja jastal wa xpensaraʼantikon sbʼaj jun jasunuk, pe wani xkabʼ tʼilani wa xyilawon yujni tolabida wa skʼanaki ja jastal wa xpensaraʼan sok wa spaklay lek bʼajtanto oj stsaʼ ay jas oj skʼuluk». Chomajkil, jun winik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj pwestoni ay bʼa oj skʼuluk ja aʼtelik bʼa naʼits, anima wa spensaraʼane ja bʼa lugar kulani kechantani wa skʼulane ja ixuke ja jastik jaw. Ja jaw wokolni.  ¿Jas yuj? Jun hermana sbʼiʼil Rachel wa xyala: «Ja bʼa lugar jakeloni, ta jun winik wa skoltay ja xcheʼum bʼa sakʼjel sekʼ ma bʼa yajel ajyuk asyado ja naʼitsi, ja sbesinoʼik sok ja spamilya ojni skʼuluke dudar ta ‹kʼotelni jun meran winik›. Ojni spensaraʼuke yujni mi xbʼobʼ yuj skʼokjel ja xcheʼumi». Ta ja bʼa lugar kulana ja weʼn jitsan kristyano wa spensaraʼane jastal jaw, ajuluka kʼujol ja Jesús sakʼayi ja yok ja snebʼumaniki, anima ja jaw wani x-ilji jun aʼtel bʼa kechan wa skʼulane ja mosoʼik. Jun lekil olomal bʼa pamilya jani oj cham skʼujol bʼa lek oj taxuk ja spamilya, mini jaʼuk bʼa lek oj kanuk soka tuk. Chomajkil, ja bʼa chʼin yajel sbʼaji, cha la kiltik jas pilan modo tʼilan oj ya ajyuk ja olomalik bʼa pamilya.

12. ¿Jasa wa skʼulane ja Jyoba sok ja Jesús yuja yajalkʼujol yiʼoje?

¹² Ja yajalkʼujol. Spetsanil ja jas wa skʼulan ja Jyoba jani wa xnikjiyuj ja yajalkʼujoli (1 Juan 4:7, 8). Ja Jyoba, tsamalxta wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa lek oj taxkotik soka yeʼn yajel makunuk ja Yabʼali sok ja xchonabʼi. Wa xyaʼakitik ja jas wa xmakunikujtik ja bʼa jastal wa xkabʼ ayotiki, yajel juljkʼujoltik ja jastal jel syajtayotiki. Chomajkil, «huax yaa quitic spetzanil ja cosa ja ba jlequiltiqui» ja bʼa jsakʼaniltik (1 Tim. 6:17). Yajni wa xkʼojchin koktik, wani stojowotik, pe mini tixa mi oj syajtayotik. Yuja syajal kʼujoli, ja Jyoba yaʼa ja Yunini bʼa oj skoltayotik, sok ja Jesús jelni wa syajtayotik bʼa ajyi pwesto oj ya ja sakʼanili yuj bʼa keʼntik (Juan 3:16; 15:13). Mini jas oj stup ja yajtanel wa xyabʼ ja Jyoba sok ja Jesús sbʼaja matik toj wa x-ajiye (Juan 13:1; Rom. 8:35, 38, 39).

13. ¿Jas yuj ja olomal bʼa pamilya tʼilani oj sjeʼ yajalkʼujol? (Kʼela ja rekwagro « Jun winik bʼa ajkʼachto nupanel, ¿jastal oj bʼobʼ yuj oj skʼul ganar bʼa oj kisjuk yuja xcheʼumi»?).

¹³ ¿Jasa wa xnebʼatiki? Spetsanil ja jas oj skʼuluk jun olomal bʼa pamilya jani oj nikjuk yuj ja yajalkʼujol. ¿Jas yuj tʼilan? Ja jekabʼanum Juan yala: «Huax yila ja yermano [ma spamilya] y mi yajuc huax yabi, ¡jauc to ma yaj oj yab ja Diosi cuando mi huax yila!» (1 Juan 4:11, 20). Ja yuj, jun winik bʼa wa  syajtay ja spamilya sok wa skʼana oj snoch ja Jyoba soka Jesús ojni skʼul sbʼaj asegurar oj skoltay ja spamilya ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi, ja jastal wa xyabʼ aye sok ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile (1 Tim. 5:8). Oj skoltay sok oj stoj ja yuntikili. Cha mini oj yakan snebʼjel stsajel ja bʼa jastik oj skʼuluki bʼa ojni yayi stoyjel ja Jyoba sok bʼa oj ya el slekilal ja spamilya. La jpaklaytik bʼa kada jujune ja jastik it sok jastal ja olomal bʼa pamilya oj bʼobʼ snoch ja sjejel bʼa Jyoba sok ja Jesús.

14. Ja olomal bʼa pamilya, ¿jastal oj bʼobʼ skoltay ja spamilya bʼa lek oj taxuke soka Dyos?

¹⁴ Skoltajel ja spamilya ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Jastalni ja sTati, ja Jesús chamni skʼujol ja bʼa snebʼumaniki bʼa tsats oj ajyuk ja skʼuʼajele (Mat. 5:3, 6; Mar. 6:34). Jastalni jaw, bʼa jun olomal bʼa pamilya, ja jas mas tʼilan bʼa yeʼna jani lek oj taxuke soka Jyoba ja spamilya (Deut. 6:6-9). Bʼa oj bʼobʼ yuj ja it, tʼilani oj skʼul sbʼaj asegurar ja yeʼn sok ja spamilya oj spaklaye ja Biblia, oj wajuke ja bʼa reunioniki, oj xchol-e sok oj skʼujoluke bʼa oj kʼot yamigoʼuke ja Jyoba.

15. Ja olomal bʼa pamilya, ¿jastal oj bʼobʼ skoltay ja jastal wa xyabʼ ay ja spamilya?

¹⁵ Skoltajel ja jastal wa xyabʼ ay ja spamilya. Ja Jyoba yala yabʼ wa syajtay ja Jesús bʼa stiʼ sat ja tuk (Mat. 3:17). Ja Jesús sjeʼa ja yajtanel yiʼoj sbʼaja snebʼumaniki yuja jas skʼulani sok ja jas yala. Chomajkil, ja yeʼnle cha sjeʼaweyi wa syajtaye (Juan 15:9, 12, 13; 21:16). Jun olomal bʼa pamilya ojni bʼobʼ sjeʼ wa syajtay ja xcheʼum sok ja yuntikil yuja jastik wa skʼulani, jun sjejel; spaklajel ja Biblia soka yeʼnle. Cha tʼilani oj yal yabʼye wa skʼana sok chaʼanyabʼal wa xyila. Sok yajni wa sbʼajine, ojni stoy ja yajni teye ja tuk (Prov. 31:28, 29).

16. a) ¿Jasa mas oj skʼuluk jun olomal bʼa pamilya? b) ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluk jun olomal bʼa pamilya bʼa mi oj jelxuk?

¹⁶ Yajelyi ja jastik wa xmakuniyuj ja spamilya. Ja Jyoba skʼulan sbʼaj asegurar oj yayi ja israʼelenyoʼik ja jastik wa xmakuniyujile cha jachuk ja yajni skʼulan kastigar yuja skʼokowe ja yabʼali (Deut. 2:7; 29:5) Ja bʼa jtyempotiki, cha wani skʼulan sbʼaj asegurar bʼa mi oj skʼulkitik palta ja jastik wa xmakunikujtik (Mat. 6:31-33; 7:11). Cha jachuk ja Jesús chamni skʼujol bʼa oj yayi swaʼele ja snochumaniki sok bʼa mi oj koʼuke chamel (Mat. 4:24; 14:17-20). Jun olomal bʼa pamilya bʼa lek oj iljuk yuja Jyoba, tʼilani oj yayi ja spamilya jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile. Pe tʼilani mini oj jelxuk. Tʼilani mi oj spil jitsan tyempo ja bʼa yaʼteli bʼa mixa oj kan yuj tyempo skoltajel ja spamilya ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi sok ja jastal wa xyabʼ aye.

17. Ja Jyoba sok ja Jesús, ¿jastal wa skoltayotik sok wa stojowotik?

¹⁷ Skoltajel sok stojel. Ja Jyoba wa skoltayotik  sok wa stojowotik bʼa jani wa spensaraʼan ja jas mas lek bʼa keʼntik (Heb. 12:7-9). Jastalni ja snebʼumaniki, ja Jesús tsamalxta skoltay sok stojo ja snebʼumaniki (Juan 15:14, 15). Ja yeʼn jaman lek wa xyala pe cha tsamalxta (Mat. 20:24-28). Wani snaʼa mulanumotik sok wani xkʼojchin koktik (Mat. 26:41).

18. Jun lekil olomal bʼa pamilya, ¿jasa tolabida wa xyaʼa tʼabʼan skʼujol?

¹⁸ Ja olomal bʼa pamilya bʼa wa snocho ja Jyoba sok ja Jesús, tolabida wa xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja xcheʼumi sok ja yuntikili mulanume, sok mini wa xtajki soke (Col. 3:19). Ja jas wa skʼulani, wa xya makunuk ja rason bʼa Gálatas 6:1 sok wa sleʼa modo bʼa ‹tsamalxta› wa stojo, bʼa mini wa xchʼay skʼujol cha mulanumni ja yeʼn. Jastalni ja Jesús, wani snaʼa ke ja modo mas lek sjejeli jani soka sjejel bʼa skʼulajel (1 Ped. 2:21).

19, 20. Ja olomal bʼa pamilya, ¿jastal oj bʼobʼ snoch ja Jyoba sok ja Jesús ja yajni wa stsaʼa skʼulajel jun jasunuk?

¹⁹ Stsajel jas skʼulajel yuja bʼa slekilal ja spamilya. Ja Jyoba wa stsʼa jas skʼulajel bʼa jani wa spensaraʼan ja bʼa jas mas lek ja bʼa tuk. Jun sjejel, mini stojbʼes ja sakʼanil bʼa yeʼn oj ya el slekilal, jani bʼa oj cha kabʼtik ja keʼntik ja gustoʼil bʼa ajyel sakʼan. Mini maʼ tʼenji bʼa oj sjek ja Yunin bʼa oj chamuk yuja jmultiki. Ja yeʼn yaʼa ja majtanal jaw bʼa oj skoltayotik. Ja Jesús cha stsaʼa skʼulajel jastik bʼa skoltajel ja tuk (Rom. 15:3). Jun sjejel, yajni jelxa kʼumbʼel ay, jaʼukto maʼ oj jijluk, stsaʼa oj sjeyi ja tsome jitsan kristyano (Mar. 6:31-34).

²⁰ Jun lekil olomal bʼa pamilya wani snaʼa ke june ja bʼa jas mas wokol bʼa tʼilani oj skʼuluk, jani oj stsaʼ jastik bʼa oj ya el slekilal ja spamilya. Jelni tʼilan xyila ja cholal jaw. Wani skʼujolan bʼa mi oj stsaʼ skʼulajel jastik bʼa ja ita ja jas wa skʼana sok bʼa mini oj spensaraʼuk. Ja jas wa skʼulani, wa xyaʼakan oj jejukyi yuja Jyoba bʼa oj stsaʼ skʼulajel jastik bʼa lek, sok bʼa jachuk wa spensaraʼan ja bʼa jas mas lek oj ya eluk ja tuk sok bʼa mini yeʼnukta (Prov. 2:6, 7; Filip. 2:4). *

21. ¿Jasa oj jkiltik bʼa artikulo jakumi?

²¹ Ja Jyoba yaʼunejyi jun cholal jel wokol ja olomalik bʼa pamilya, sok oj kʼanjukyile kwenta ja bʼa jastal wa skʼulane. Pe ta ja tatamal wa skʼujolan snochjel ja Jyoba sok ja Jesús, ojni kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya. Ta ja xcheʼumi wa skʼulan toj ja bʼa xchol yiʼoji, ojni ajyukyuj jun spamilya bʼa gusto. Ja cheʼumali, ¿jastal tʼilan oj yil ja rason bʼa olomal, sok jasa wokol wa stʼaspuni? Ja oj jkiltik ja bʼa artikulo jakumi.